Lueskelin tuota lehteä (TM) ja ihmettelin noita jarrutusmatkoja.
Paras oli Skoda 51m jäällä, kun taas esim. Corolla pysähtyi 78m matkalla kuudesta kympistä.
Paljonkohan se mahtaa tarvita 100km:n vauhdista pysähtyäkseen?
Aika julmia on erot. Ei ole japanin poika käyny virittelemässä jarruja liukkailla. Tosin esim. mersu kanssa vaatii yhden pylväsvälin enemmän matkaa kuin keskiverto auto. Nyt voimmekin väittää että siinä on yhtä hyvät jarrut kuin mersussa:)
Sitten väittivät että Japanissa tehdyissä Corollissa olisi 30% paremmat valot kuin näissä Turkkilaisissa sisarissaan.
Paras oli Skoda 51m jäällä, kun taas esim. Corolla pysähtyi 78m matkalla kuudesta kympistä.
Paljonkohan se mahtaa tarvita 100km:n vauhdista pysähtyäkseen?
Aika julmia on erot. Ei ole japanin poika käyny virittelemässä jarruja liukkailla. Tosin esim. mersu kanssa vaatii yhden pylväsvälin enemmän matkaa kuin keskiverto auto. Nyt voimmekin väittää että siinä on yhtä hyvät jarrut kuin mersussa:)
Sitten väittivät että Japanissa tehdyissä Corollissa olisi 30% paremmat valot kuin näissä Turkkilaisissa sisarissaan.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ihmettelin asiaa myöskin, sillä satuitko katsomaan, että mitkä olivat pysähtymismatkat lumella? En ymmärä ko jarrutustestin tuloksia, sillä jos ko. autoista otettaisiin pois ABS jarrut, niin olisikohan jarrutusmatkat kaikilla autoilla sen jälkeen samat? Tuskimpa....
Lumella erot olivat pienet. 35-41m noin.
Ainoastaan nissan oli huono myös lumella.
Meganellla olivat testanneet ilman abs:sää, ja
tulos oli auton mitan vähemmän lumella. Kaivautumisilmiö.
Joku mersu varmasti liukuisi ilman abs jarruja massankin takia ehkä pitemmälle. Toisaalta paino auttaa positiivisesti kitkaan, mutta tiedä häntä.
vaikuttanee aika paljon painojakauma, koska painonsiirto on melko vähäistä pienillä hidastuvuuksilla, alustan toiminta ehkä hieman, eniten lienee abs. oliko skeidassa elektroninen jarruvoiman jako ?
Auton massahn ei vaikuta jarrutusmatkaan, eli se se raskas mersu luiu jäällä yhtään pitemmälle kuin kevyempikään auto. Samoin kuin renkaan leveys ei vaikuta teoriassa jarrutusmatkaan (jäällä/asvaltilla) eli teoriassa jokaisen auton pitäisi pysähtyä ilman ABS jarruja jää-pinnalla prikulleen samalla matkalla. Olettaen, että jokaisessa autossa on identtiset renkaat ja jokasen auton jarrut lukkiintuvat yhtä nopeasti.Mutta tämä vain teoriassa...
Erimassaiset autot siis liukuvat mielestäsi yhtä kauaksi!
Eikös tässä tapauksessa pitäisi erimassaisten autojen kiihtyäkkin yhtä nopeasti jos kiihdyttävä voima on yhtä suuri?
Eli esim. palokunnan säiliöauto kiihtyy yhtä nopeasti riippumatta siitä onko vesisäiliö tyhjä vai täysi?
Lisäksi erilevyisillä renkailla on erisuuruinen liukukitka.
Joten yhteenveto: molemmat vaikuttaa
Ajattelemattomuuksissani väitin, että erilevyisillä renkailla on eri liukukitka. Tämä ei ilmeisesti kuitenkaan pidä paikkaansa. Eli olit tuossa rengas asiassa oikeassa.
Taidat olla todellinen asiantuntija... Todellakin jos valitaan 2 identtistä autoa ja pistetään toiseen autoon 500 kg tasaisesti lisäpainoja (painopiste ei muutu) ja viedään molemmat autot jäälle, niin molempien autojen jarrutusmatka on sama. Toki pieniä eroja tulee, koska esim. rengas taipuu painavamman auton alla hieman eritavalla aj lastatun auton alusta antaa hieman enemmän periksi, mutta käytännössä noiden autojen jarrutusmatka on hyvin lähelle sama.
Et voi verrata paloautojasi kiihtyvyyden osalta, vaan hidastuvuuden osalta.
Ja erilevyisillä renkailla on erisuuruinen kitka, mutta ota huomioon, että sitä kitka-pintaa on leveässä renkaassa enemmän, mutta kapeammassa renkaassa on suurempi kitka, vaikkakin pienemmällä alalla. Mutta jos identtisissä autoissa on 155 leveät renkaat ja toisessa 235 leveät renkaat ja muuten renkaat ovat identtiset (suhteelinen profiili, kuvio, pehmeys) niin molemmat autot pysähtyvät samalla matkalla. Jarrujen teho-erot ei vaikuta juurikaan normaaleissa autoissa ja varsinkaan jäisellä alustalla, koska jarrut riittävät kyllä lukitsemaan kaikki renkaat silmän räppäyksessä.
En väittäisi itseäni asiantuntijaksi, ja viimeisimmistä fysiikan opinnoistakin on jo pari vuotta joten en sano että olisin ehdottomasti oikeassa.
Mutta olisin kuitenkin sitä mieltä, että suurempimassaisella autolla on suurempi liike-energia joka vaatii enemmän energiaa pysähtyäkseen.
Eli jos liukukitka on sama (eli jarruttaa samalla voimalla erimassaisia autoja), niin suurempimassainen auto menee pitemmälle.
Täytyypä ottaa asiasta selvää.
Eihän kitka ole erimassaisilla autoilla sama! Tottakai raskaammassa autossa on suurempi kitka ja kevyemmässä autossa pienempi kitka. Huomaa; sama hommahan se on renkaiden leveyksissä! Eli kuten itsekkin hoksasit, että renkaan leveys ei vaikuta jarrutusmatkaan. Miksi näin?
Eli pintapaine ratkaisee: painavemmassa autossa on suurempi pintapaine ---> suurempi kitka, koska renkaan ja alustan välinen kitkapinnan ala on samankokoinen kuin kevyemmässäkin autossa, mutta painoa on enemmän. Toki lastatussa autossa on hieman suurempi kitkapinnan ala, jos rengaspaineet ovat molemmissa samat. Mutta lastatussa autossahan pitäisi käyttää hieman korkeampia paineita, joten renkaan kitkapinta-ala on samankoinen verrattuna tyhjään autoon ja hieman pienempään rengaspaineeseen.
Tämän vuoksi nykyisin kaikki autot pysähtyvät kuivalla asvaltilla 100-0 km/h jarrutuksessa aika tarkalleen 40 metrin matkalla. Riippumatta siitä, että onko auto Fiat Punto vai iso S-sarjan Mersu. Mersu painaa kuiten 2 kertaa enemmän kuin fiatti.
Totta, oivalsin tuon pinta-alaan kohdistuvan paineen tuossa hyvän mustikka-rahkapiirakan ja kahvin ääressä.
Asia on nyt selvä täälläkin päässä :)
Sedanissa ja Farmarissa on Koiton umpiot jotka ovat paremmat kuin Valeon HB:ssä. Kyse ei ole valmistusmaasta vaan umpiovalmistajasta. Itselläni turkkilaisvalmisteisessa sedanissa on Koiton umpiot joissa kaukovalo on erinomainen mutta lähivalot saisivat näyttää hieman pidemmälle.
ABS-jarrut ovat muuten saksalaiset Boschit. Tuntuu aika omituiselta muuten tuo pysähtymismatka, omien kokemusteni perusteella kun jarrut toimivat erinomaisesti.
Ko. testissähän vain toditettiin, että näiden kahden laatu-auton teknistä voittokulkua ei pysty pysäyttämään edes Suomen arktiset olosuhteet.
TM:n testillä ei ole mitään vaikutusta autojen myyntilukuihin, vai onko Avensis joskus voittanut jonkun testin, ei muuta kuin myyntiluvuissa! Ja niin jatkaa myös Corolla voittokulkuaan, testeissä ei voida mitata kaikkea?
Niin, tämä kertoo paljon niiden ostajista ja merkkiuskollisuudesta (-uskonnollisuudesta).
Jep, Avensis on voittanut mutta se olikin farkkuvertailu ja lehtenä joku tuntematon Auto motor und sport :-) Saksan maalta.