Lähestyn teitä sellaisillä kysymyksilla mihin en saa mistään luotetavia vastauksia.
Minulla on vähän yli vuotias rotukissa joka on todennäköiseti onnellisesti raskaana, nyt tarvitsen vähän apua, kun rotukissayhdistyksesta ei kukaan suostu auttamaan kun en ole jäsen...
Kuinka kauan kissaa kantaa poikasia?
Millaisia ongelmia voi esintyä emolla kantamisen aikana?
Miten pitäis valmistaudua synnytykseen?
Onko kellään mitään kokemuksia kyseisestä aiheesta?
Minulla on vähän yli vuotias rotukissa joka on todennäköiseti onnellisesti raskaana, nyt tarvitsen vähän apua, kun rotukissayhdistyksesta ei kukaan suostu auttamaan kun en ole jäsen...
Kuinka kauan kissaa kantaa poikasia?
Millaisia ongelmia voi esintyä emolla kantamisen aikana?
Miten pitäis valmistaudua synnytykseen?
Onko kellään mitään kokemuksia kyseisestä aiheesta?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Kirjastosta löytyisi varmaan aihetta käsitteleviä kirjoja??!
Kissanaaras kantaa poikasiaan noin kaksi kuukautta.... Raskaus ei oikeastaan näy päälle päin kuin vasta ihan parin viimesen viikon aikana... Rotukissasi miesystävä tuskin oli samaa rotua???
Ehkäpä siksi se tyly kohtelu tuon yhdistyksen osalta....
Ainakaan meidän kissoilla ei ole ongelmia esiintynyt kantamisen aikana... Mutta muista huolehtia madottamisista!!! Esim. Axilur mato lääkkeellä huolehdit nartun madottamisesta ja sitten myöhemmin myös syntyneiden poikasten... Pakkauksen ohjeen mukaan....
Synnyttämiseen voi tietysti valmistautua kirjaston kirjojen kautta, mutta eniten apua on jos saisit paikalle jonkun joka on on ollut ennenkin kissan synnytyksessä...
Meidän kissan synnytyksessä sattui niin että se ei huomannut muita pentuja enää ensimmäisen jälkeen... Silloin on syytä huolehtia että narttu huomaa kaikki poikaset ja nuolee ne puhtaiksi... Siitä on myös huolehdittava että kissasi ei karkaa ulos niitä synnyttämään!!! Synnytys ei sitten ole ehkä niin kaunista katseltavaa kun voisi etukäteen luulla... Meillä kissa pasko ja synnytti yhtäaikaa, joten pitää pysyä rauhallisena ja siivota kissan sotkut.... Tee kissalle "pesä" valmiiksi esim pahvilaatikkoon... Meillä ainakin kissa yritti päästä vaatekaappiin tekemään ne...
Olen joskus aikaisemmin ollu mukana kissan synnytyksessa n.10v sitten (se ei päästänyt mua lähtemään vaan piti lahkeesta hampailla kiinni ja repi mua sängylle sen viereen)
Oli uros ihan samaa rotua ja molemmat on madotettu ja rokotettu ja kunnossa, kyse oli vaan siitä että mä en jaksanut lähteä siihen jäsen härdelliin mukaan enkä halunnu ruveta kasvattajaksi, halusin vaan pennut itselleni...
Mutta kiitos neuvoista =)
Tosiaan, kissalle kannattaa tehdä sellainen pehmustettu pesä vaikka pahvilaatikosta jo hyvissä ajoin, ja totuttaa se siihen.
Meillä kävi kyllä niin, että synnytyksen alkaessa kissa tuli melkein naamalle tärisemään, olisi synnyttänyt sängyssä mun vieressäni. Oli hänen ensimmäiset pennut, joista ensimmäinen syntyi normaalisti ja oli ihana pentu, lopuissa (2) kesti vaikka kuinka kauan ja ne syntyi kuolleena. Käytiin eläinlääkärilläkin välillä. Olis kai pitäny vaan pystyä auttamaan kissa jotenkin, vetää varovasti pentua ulos, mutta kun en pystyny! Kyllä hätä tuli yksin ollessa...
Loppujen lopuksi emä asettui pentunsa kanssa eteisen kaapin alle, oven taakse, jonne sitten alistuin viemään pesävärkit. Jos paikka ei tunnu turvalliselta, se kyllä kiikuttaa pentunsa juuri sinne kun haluaa.
Laittakaa ihmeessä lisää tietoa/kokemuksia...
Laske tarkoin synnytyksen mahdollinen ajankohta (65-66 vrk astutuksesta/astumisesta on normaali, 60-70 vielä rajoissa) ja varaudu olemaan paikalla, kissaa ei saa jättää yksin tekemään pentujaan.
Varaa lääkäri käden ulottuville, kaiken varalta, siis puhelimen päähän ja sellainen joka pystyy sektioimaan (keisarinleikkaus) jos on tarpeen.
Varaa käsiesi ulottuville puhtaita pyyhkeitä ja talouspaperia, roskapusseja, desinfiointiainetta, digitaalivaaka (pentujen punnitsemista varten), paperia ja kynä muistiinpanoille (painot, sukupuolet jne.).
Emolle hyvä pesälaatikko ja siihen puhtaat aluset synnytyksen jälkeen vaihdettavaksi, erillinen laatikko ja lämpöpulloja jos emo ei heti ala hoitaa pentujaan vaan keskittyy synnyttämään (pentujen lämpötila ei saa pudota liikaa=>kuluu turhaa energiaa lämmön ylläpitämiseen). Varaa myöskin keinomaitoa vaikket sitä koskaan tarvitsisi, pentujen on saatava maitoa viimeistään 2 tunnin kuluessa etteivät heikkene liikaa, joko emon omaa tai sitten hätätilassa keinomaitoa (KMR, Waltham mm. klinikoilta).
Älä katkaise napanuoria saksilla, terävä leikkaujälki vuotaa helposti liikaa, vaan katkaise ne kynsillä (desinfioi ensin kädet) nirhaamalla. Älä vedä napanuoraa pennusta päin=>napatyrä, vaan pentuun päin. Tämä neuvo jos emosi ei itse ala purra nuoria poikki.
Kun pentu syntyy, anna emolle vain minuutti aikaa puhdistaa kalvot pennun kasvojen edestä, jos se ei sitä tee, sinä teet sen itse tai pentu tukehtuu. Jos pentu juuttuu kiinni, vedä emon ponnistusten tahdissa varovasti (käytä pyyhettä estämään liukkautta). Etuperin olevalla pennulla ei ole suurta hätää, mutta jos se syntyy perätilassa, on kiire saada se ulos. Elottoman näköistä pentua ei kannata jättää sikseen, monet pennut virkoavat kun niitä hieroo karkealla pyyhkeellä, lämmin/kylmävesi sokkihoito voi auttaa ja yksi parhaista "herätyskeinoista" on neulan pisto kirsuun (kuulostaa raa´alta mutta ei todellisuudessa sitä ole).
Synnyttävä emo on rauhallinen, jos emo on hermostunut tai levoton, on sitä seurattava, jotain voi olla pielessä. Ylihermostumisen kyllä huomaa.
Jos vielä haluat tarkennusta synnytyskysymyksissä, kysy pois;)
Eikö naaraasi kasvattaja suostu auttamaan sinua? Hänen avullaan voisit kyllä varmasti saada pennut rekisteröityäkin ilman hirvittävää paperisotaa, kunhan emolla ja isällä on kaikki kunnossa (eivät ole liian läheistä sukua eivätkä kuulu väreihin, joiden yhdistäminen on kiellettyä, isällä on pallit paikallaan ja kummallakaan ei ole napatyrää).
Suosittelisin sinua ottamaan ensi tilassa yhteyttä naaraasi kasvattajaan. Jos hän asuu lähellä, olisi ihanteellista jos hän voisi tulla teille synnytyksen aikaan auttamaan sinua.
Paras kissakirja on mielestäni ehdottomasti Mirjam Nummisen Kissanhoidon opas, suosittelen lämpimästi sinua hankkimaan ko. kirjan (ei taida olla enää kirjakaupoissa, mutta monista kirjastoista löytyy kyllä). Tässä kirjassa on paljon nimenomaan odotusaikaan, synnytykseen ja pentujen hoitoon liittyvää tietoa.
Kissani kasvattaja on nimenomaan sellainen "pentu tehdas" tyyppiä (pienessä kaksiossa 20 aikuista kissaa ja n.8 pentua )ettei siitä paljon oo kuulunut sen jälkeen kun sai rahat kouraan...
Tästä tuli sitten oikein kunnon ohjeet, enköhän me näillä onnellisesti selvitä=)
Kiitos kaikille avusta =)
PS: MAMMA39 oletko kasvattaja? Mitä kissoja sulla on?
enkä tehdastelija, vaan ihan virallinen;)
Kasvatan persialaisia ja exoja:O)
Hei!
kun kissasi on raskaana niin sinun on annettava kissallesi raskauden aikana lisä kalkkia ettei kissa joudu synnytyksessä/synnytyksen jälkeen sokkiin!!! pennut tarvitsevat myös kalkkia luiden yms. kehittämiseen jonka ne saavat emon kautta. jos näin käy että emo joutuu sokkiin niin eläinlääkäriin!!!
Totta on, että odottavan emon kalkintarve on kasvanut etenkin tiineyden viimeisen kolmanneksen aikana. Siksi emolle tulisikin antaa hyvälaatuisia (eläinkaupasta saatavia) valmisruokia. Tällöin emon ruokaan ei tarvitse eikä saa laitella mitään lisiä. Jos emolle syöttää myös raakaa lihaa raskauden aikana (mikä on myös toki suositeltavaa) silloin kalkkia pitää antaa. Helpoin kalkkilisä lienee raakojen munien kuorista murskattu jauhe, jonka voi ripotella lihan päälle.
Synnytyksen jälkeen emolle voi juottaa kissojen äidinmaidonvastiketta, koska imettävän naaraan kalkintarve on vielä suurempi kuin odottavan ja maidossa on paljon myös emon tarvitsemaa nestettä. Vastikejauhetta saa eläinlääkäreiltä.
ei olla annettu lisäkalkkia, ei emolle eikä pennuille koska ruokinta on kohdallaan. Viimeisin tietohan kertoo, että liiasta kalkistakin tulee ongelmia.
Yleensä pirskatti tabletit riittää jos kissa syö esim. lihaa runsaasti. Esim. emolle jonka kolmesta ateriasta yksi on lihaa, annetaan kolmasosa normaalista priskattimäärästä siis yleensä 1 tabletti/päivä riittää kun muuten annos on 1 tabletti/elopainokilo odottavalle ja imettävälle sekä pennuille. Muille 1 tabletti/2 elopainokiloa.
Hyvä ja tasapainoinen ruokinta on kissan kehityksen perusta, eikä ylimääräisiä vitamiinilisiä tarvita kuin poikkeustapauksissa. Muistakaa, että rasvaliukoiset vitamiinit varastoituvat elimistöön ja voivat aiheuttaa yliannostiloja siis myrkytyksiä. Vesiliukoisista ylimääräiset taas tulevat virtsan mukana ulos, eli liika-annosvaaraa ei ole.
Tuo emonmaidonvastikkeen juottaminen emolle on todella hyvä juttu. Meillä annetaan aina kaikki ylimääräinen, joka jää pennuilta jos eivät huoli -kokeilen aina juottamalla ovatko nälkäisiä vaikkei mitään syytä edes ole. Emot suorastaan rakastavat juoda ruiskusta;)
Tässä neuvoja:
- Kirjoita otsakkeeseen asiasi.
- Älä käytä isoja kirjaimia muutoin kuin virkkeiden ja erisnimien alussa.
- Kiinnitä huomiota oikeinkirjoitukseen: pitää olla esim. "viisaampien".
On ärsyttävää todeta tuollaisia virheitä, varsinkin kun niistä on täällä toistuvasti huomauteltu.
Itse kysymykseenhän - sen esittämiseen liittyvistä puutteista huolimatta - tuli kuitenkin asiallisia vastauksia. Vastaajat tuntuvat osoittaneen ymmärtäväisyyttä.
Forumin nimi on Kissat, ei: nad korjaa kirjoittajien kirjoitus- ja kielioppivirheitä ja yrittää päteä sillä tavoin, kun ei muuten pysty. Jos noin pahasti ärsyttää jonkun virheet, niin pysy ihmeessä poissa täältä ja jätä lukematta, näytät ottavan niin paljon stressiä, että olen jo huolissani verenpaineestasi!
Ps. Jos asioita listataan ranskalaisin viivoin kaksoispisteen jälkeen, listattavia lauseita ei aloiteta isolla kirjaimella eikä päätetä pisteeseen. Jos alat neuvomaan muita, katso että kirjoitat itse virheettömästi. Ja ennen kuin alat väittämään vastaan, voit tarkistaa asian mistä tahansa oikeinkirjoitusoppaasta, Osmo Ikolasta tai kielitoimistosta. Niin, ja virheitä ei "todeta" vaan huomataan (ja tietysti tehdään), senkin voit tarkistaa sanakirjasta. Otsake=otsikko. Jos otsikkoon kirjoittaa asian, jota täältä on tullut kysymään, niin silloin otsikosta tulisi monen rivin pituinen; otsikkoon siis avainsana(t). Hauskaa viikonloppua sinulle!
Siinäpä sanottu asia täsmällisesti.
On tosiaan kumma, että joku (=nimimerkki nad) on tullut tänne antamaan oikeinkirjoitusneuvoja tehden samalla itse suuren joukon virheitä ja paljastaen samalla melkoisen asiantuntemattomuutensa alalla, jolla luulee tietävänsä paljon. Sen voi vahvistaa jokainen ala-asteen suorittanut koululainen.
Taitaa olla kyseessä joku uusi kirjoittaja täällä, joka yrittää nostaa profiiliaan, omalla tavallaan.
Vahinko jos joku ottaa noista vielä opiksi.
"Oikeakielisyysneuvoja" nadille voisi suositella, että tämä hankkisi hänelle kaikesta päätellen sopivamman ruumiillisen työn ja ennen kaikkea jättäisi mainitun "kielineuvonnan" laitimmaiseksi tällä palstalla.
Kirjottakoo jokaine niinku haluvaa.
On ilman muuta hyvä näyttää tuollaisille oikeinkirjoituksen "paremmintietäjille" asian oikea laita. Miksi antaa neuvoja, kun pelkästään luulee tietävänsä, mutta ei tiedä?
Joohin puheenvuoroa vielä voisi täydentää muutamalla asialla.
Virheitä voi todeta, voi myös huomata; ei siinä mitään väärin ole
Virke voi myös alkaa isolla kirjaimella ja päättyä pisteeseen huutomerkkiin, kysymysmerkkiin tai kolmeen pisteeseen, vaikka kuinka sen edessä olisi ranskalainen viiva.
Otsake- ja otsikko-sanoja käytetään rinnan.
Otsikkoon voi panna hyvin keskeiset sanat ja sillä siisti.
Jos ei tiedä, ei todellakaan pitäisi ruveta antamaan neuvoja, vielä vähemmän korjaamaan toisen tekstiä epämääräisin viittauksen tyyppiä "kysy vaikka kielitoimistosta".
Pätemisen tarvetta näkyy olevan monella.
päteä, asiat voi (kuten siis sanoin jo edellisessä viestissäni jos olisit lukenut tarkkaan) tarkistaa kielitoimiston lisäksi Osmo Ikolan Suomen kielen käsikirjasta. Ja kyllä tiedän, ettei suomen kieli tule isolla alkukirjaimella, paitsi silloin, kun se on teoksen nimi.
"Otsikkoon voi panna hyvin keskeiset sanat ja sillä siisti". Keskeiset sanat = avainsanat, kuten sanoin.
...