Finreactor yhteisvastuu

Olitko paikalla kun näytät tietävän noin tarkkaan mitä itseasiassa sanottiin ja mitä ei?

Lähes kaikki kielsivät yhteisvastuullisuuden ja ne oli jo kielletty aiemmin kirjallisissa vastineissa. Päätekijät eivät yhteisvastuullisuutta kyseenalaistaneet ymmärrettävistä syistä vaan pari jopa vaati sitä.

<-< kirjoitti:

Olitko paikalla kun näytät tietävän noin tarkkaan mitä itseasiassa sanottiin ja mitä ei?

Lähes kaikki kielsivät yhteisvastuullisuuden ja ne oli jo kielletty aiemmin kirjallisissa vastineissa. Päätekijät eivät yhteisvastuullisuutta kyseenalaistaneet ymmärrettävistä syistä vaan pari jopa vaati sitä.

Lue lisää

Ensin kyssäri:

Oletko varma, ettet ole sekoittanut yhteisvastuun ja yhteistoiminnan käsitettä ?

Monet syytetyt kiistivät yhteistoiminnan mutta ei yhteisvastuuta. Ne ovat eri käsitteitä, vaikka niissä on sama alku "yhteis".

Ja mitä oikeesti kiistettiin ?

tapaus ä on mielenkiintoinen, siinä varmasti syytetty kuvitteli kiistävänsä yhteisvastuun kohtuulliseen hyvitykseen. Mutta oikeasti hän kiisti yhteisvastuun vahingonkorvaukseen, joka on eri asia, eikä sitä edes vaadittu:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=4500000000000255&posting=22000000020852283
------

Tuomiosta pitäisi aina selvitä mhin jutun ratkaisu on perustunut.

Tuomiossa ei ole mainintaa yhteisvastuun kiistämisesta:

http://www.kolumbus.fi/sidewinder/Turun_KO_R_06-1185.txt

Osoituksena tästä, että yhteisvastuusta on katsottu sovitun on sekin, että tuomioistuin ei yhteisvastuussa erotellut kuka vastaa mistäkin osuudesta.

Jos tuomioistuin olisi tuominnut lakiin perustuen yhteisvastuun, eikä sopimukseen, niin tuomioistuin olisi tuominnut näin: yhteisvastuulliseksi. A:n osuudeksi 1/10, b osuudeksi 1/10, c:n osuudeksi 1/10 jne.

Tuomitut olisi tuomittu yhteisvastuullisena korvaamaan. Yhteisvastuu tarkoittaa sitä, että keltä tahansa syytetyltä voidaan hakea koko summaan. Mutta syytetyllä on normaalisti regressioikeuden nojalla oikeus hakea muilta heidän osuuttaan.

Finractor tapauksessa tuomioistuin ei tehnyt kyseisenlaista jakoa lainkaan, koska ajatteli, että koska syytetyt suostuvat yhteisvastuuseen, vaikka yhteisvastuu ei edes perustu lakiin, niin on jättänyt syytettyjen oman sopimuksen varaan, miten tälläisen vapaaehtoisen järjestelyn toteuttavat.

Nyttenhän regessioikeuden käyttäminen on tosi vaikeeta, koska ei edes ole tuomiota miten yhteisvastuu jakautuu syytettyjen kesken.

<-< kirjoitti:

Olitko paikalla kun näytät tietävän noin tarkkaan mitä itseasiassa sanottiin ja mitä ei?

Lähes kaikki kielsivät yhteisvastuullisuuden ja ne oli jo kielletty aiemmin kirjallisissa vastineissa. Päätekijät eivät yhteisvastuullisuutta kyseenalaistaneet ymmärrettävistä syistä vaan pari jopa vaati sitä.

Lue lisää

Mielelläni lukisin lisää tuomioista ja mitä siellä kerrottiin. Jos sinulla on jotain mustaa valkoisella...?

<-< kirjoitti:

Olitko paikalla kun näytät tietävän noin tarkkaan mitä itseasiassa sanottiin ja mitä ei?

Lähes kaikki kielsivät yhteisvastuullisuuden ja ne oli jo kielletty aiemmin kirjallisissa vastineissa. Päätekijät eivät yhteisvastuullisuutta kyseenalaistaneet ymmärrettävistä syistä vaan pari jopa vaati sitä.

Lue lisää

Sekaannus on voinut tapahtua myös siinä, että joku syytetyistä on kiistänyt yhteisvastuun, mutta se ei riitä. Pitää kertoa myös syy, millä kiistää sen. Se on voinut unohtua...

Tarkemipia perusteita

2.3. Vastine

2.3.1. Yleistä

siltä osin, kuin vastaaja vastustaa kantajan kannetta, vastustamisen syy on ilmoitettava

---

Esim. tapaus B

Esim. tapaus B:ssä henkilö ilmoittanut vastustamisen syytä. Ilmoitti kyllä vastustavansa, mutta ei ilmoittanut vastustamisen syytä:

B

B on kiistänyt syyttäjän ja asianomistajien
vaatimukset.

Julkisessa jakelussa oleva teos ei nauti tekijänoikeuden
suojaa. Vastaaja on jakanut muiden käyttöön vain 89 Mb:n
elokuvanpätkän ja kopioinut itselleen joitain elokuvia ja
pari peliä. Elokuvaan tutustuttaaan hän on usein ostanut
sen ja hänellä on tällä hetkellä näitä elokuvia
hallussaan 46 - 47 kappaletta. Hänen ns. share-ratio
-lukuaan on manipuloitu. Lisäksi hän on suorittanut
vähäisessä määrin ohjelman ylläpitotoimia. Hän ei ole
toiminut tahallisesti, hänellä ei ole ollut
ansiotarkoitusta eikä hän ole toiminut yhteistoiminnassa
kenenkään kanssa.

Vaaditut korvaukset ovat kohtuuttomia ottaen huomioon
asianosaisten olosuhteet ja se, että vastaaja on pääosin
ostanut kaupalliset kappaleet kopioimistaan elokuvista.
Menettämisseuraamus on myös vastaajan heikko
taloudellinen asema ja opinnoista johtuva tietokoneen
tarve huomioon ottaen kohtuuton. Korvausvastuu on
jaettava.

Rangaistusvaatimuksen kohdistaminen vain pieneen osaan
Finreactor -palvelun käyttäjistä on vastoin vastaajien
tasavertaisuuden vaatimusta.

<-< kirjoitti:

Olitko paikalla kun näytät tietävän noin tarkkaan mitä itseasiassa sanottiin ja mitä ei?

Lähes kaikki kielsivät yhteisvastuullisuuden ja ne oli jo kielletty aiemmin kirjallisissa vastineissa. Päätekijät eivät yhteisvastuullisuutta kyseenalaistaneet ymmärrettävistä syistä vaan pari jopa vaati sitä.

Lue lisää

Eli tsekkaas kolme asiaa

1. Kertoivatko ne jotka kiistivät yhteisvastuun, millä perusteella kiistivät. Siis kertoivatko syyn, mihin kiistäminen perustuu. Eli että vaatimus ei perustu lakiin jne.

2. Oletko varma, ettei käsitteet yhteisvastuu ja yhteistoiminta ole menneet sekaisin. Monet kiistivät yhteistoiminnan. Se on eri asia kuin yhteisvastuun kiistäminen.

3. Oletko varma, ettet ole sekoinnut "yhteisvastuuta vahingonkorvaukseen" ja "yhteisvastuuta kohtuulliseen hyvitykseen" kiistämistä. Nekin ovat eri asioita. Mikäli kiistää vain yhteisvastuun vahingonkorvaukseen, niin se ei merkitse yhteisvastuun kohtuulliseen hyvitykseen kiistämistä.

<-< kirjoitti:

Olitko paikalla kun näytät tietävän noin tarkkaan mitä itseasiassa sanottiin ja mitä ei?

Lähes kaikki kielsivät yhteisvastuullisuuden ja ne oli jo kielletty aiemmin kirjallisissa vastineissa. Päätekijät eivät yhteisvastuullisuutta kyseenalaistaneet ymmärrettävistä syistä vaan pari jopa vaati sitä.

Lue lisää

"Päätekijät eivät yhteisvastuullisuutta kyseenalaistaneet ymmärrettävistä syistä vaan pari jopa vaati sitä. "

He eivät ehkä käsittäneet, että jos joku 30 syytetystä epäonnistuu kiistämään miljoona vaatimuksia, niin se saattaa langeta heidänkin niskoille. Joku 30 sitten kiisti huonosti korvauksvaatimuksen ja sadattuhannet kaatu heidänkin niskoilleen....

Jollain oli tod. näk hyvä puolustus mikä koski korvauksen määriä. Mutta niillä ei ollut merkitystä, koska he suostuivat yhteisvastuuseen ja jos joku syytetystä korvausten määrän osalta meni metsään puolustus...Yhteisvastuullisesti yli 400 000....

Korvaukset olisivat lienee muuten olleet lienee joitakin tuhansia, jos yhteisvastuusta ei olisi katsottu sovitun. ja joku 30 epäonnistunut puolustuksessaan korvausten osalta

O-O-OOOO kirjoitti:

"Päätekijät eivät yhteisvastuullisuutta kyseenalaistaneet ymmärrettävistä syistä vaan pari jopa vaati sitä. "

He eivät ehkä käsittäneet, että jos joku 30 syytetystä epäonnistuu kiistämään miljoona vaatimuksia, niin se saattaa langeta heidänkin niskoille. Joku 30 sitten kiisti huonosti korvauksvaatimuksen ja sadattuhannet kaatu heidänkin niskoilleen....

Jollain oli tod. näk hyvä puolustus mikä koski korvauksen määriä. Mutta niillä ei ollut merkitystä, koska he suostuivat yhteisvastuuseen ja jos joku syytetystä korvausten määrän osalta meni metsään puolustus...Yhteisvastuullisesti yli 400 000....

Korvaukset olisivat lienee muuten olleet lienee joitakin tuhansia, jos yhteisvastuusta ei olisi katsottu sovitun. ja joku 30 epäonnistunut puolustuksessaan korvausten osalta

Lue lisää

Kyllä multa löytyy muistiinpanot kaikilta päiviltä lähes sanasta sanaan, mutta en taida niitä jaksaa alkaa litteroimaan. Mielestäni yhteisvastuullisuus kiistettiin ja todettiin useaaaaaaaaaaaaan otteeseen. Mutta kyllä joidenkin asianajajien suoritukset olivat suorastaan perseestä.

Jotenkin absurdia ettei puolustus tehnyt yhteistoimintaa vähintäänkin yhtä innokkaasti kuin syyttäjä, syyttäjän marionetti-todistajat ja asianomaiset. Toivottavasti hoviin mentäessä on edes joku sähköpostilista jolla yhteyttä pidetään.

<-< kirjoitti:

Kyllä multa löytyy muistiinpanot kaikilta päiviltä lähes sanasta sanaan, mutta en taida niitä jaksaa alkaa litteroimaan. Mielestäni yhteisvastuullisuus kiistettiin ja todettiin useaaaaaaaaaaaaan otteeseen. Mutta kyllä joidenkin asianajajien suoritukset olivat suorastaan perseestä.

Jotenkin absurdia ettei puolustus tehnyt yhteistoimintaa vähintäänkin yhtä innokkaasti kuin syyttäjä, syyttäjän marionetti-todistajat ja asianomaiset. Toivottavasti hoviin mentäessä on edes joku sähköpostilista jolla yhteyttä pidetään.

Lue lisää

Kiitos vastauksesta. Todella kiinnostaisi miten yhteisvastuu kohtuulliseen hyvitykseen kiistettiin.

Eli kiistäminen pitää tapahtua seuraavasti, ensin sanotaan kiistävänsä ja sitten pitää kertoa se peruste, millä kiistää.

Arvelen, että jos asia on kiistetty, niin se peruste on unohtunut mainita, esim. että yhteisvastuu kohtuulliseen hyvitykseen ei perustu lakiin jne.

Se ei riitä, että ilmoittaa kiistävänsä. Peruste on myös mainittava. Arvelen sen puuttuvan.


---

Varmana pidän kuitenkin sitä, että tuomioistuin on katsonut asiasta sovitun, koska sitä ei ole kiistetty pätevästi.

Sen voi päätellä siitä, että tuomioistuin ei ole jaotellut syytettyjen vastuuosuuksia.

Esimerkki:
Jos esim. a,b,c olisivat aiheuttaneet 1 000 000 vahingot ja tuomioistuin katsoisi a osuudeksi 500 000, b:n 300 000 ja c:n 200 000, niin tuomioistuin olisi tuominnut seuraavasti:

yhteisvastuullisesti korvaamaan 1 000 000.

A:n osuus 500 000, b:n 300 000 ja c:n 200 000.

Eli vahingonkärsinyt voi hakea keltä tahansa 1 000 000, mutta siltä keltä summaan on haettu, voi hakea heidän osuuttaan sitten muilta.

Noin toimitaan aina.

Finreactor tapauksessa, vaikka kyse ei ollutkaan vahingonkorvauksesta, niin samalla tavalla olisi pitänyt menetellä yhteisvastuun kanssa, mikäli he eivät olisi siihen suostuneet.

Tosin yhteisvastuu kohtuulliseen hyvitykseen ei edes perustu lakiin, joten lähinnä teoreettinen juttu.

-

Toinen asia mistä voi päätellä, että tuomioistuin katsoi asiasta sovitun tuomioistuimessa, on se, että se ylipäänsä tuomitsi yhteisvastuun kohtuulliseen hyvitykseen. Se kun ei edes perustu lakiin, joten sen on täytynyt perustua sopimukseen.

------

Kolmas asia mistä kiistämisen puuttumisen pätevästi on varsinaisen tuomion tekstit. Tuomiosta pitää aina selvitä mihin jutun ratkaisu on perustunut. Kyseisessä tuomiossa ei ole mainintaa, että yhteisvastuuta kohtuulliseen hyvitykseen oltaisiin kiistetty (paitsi muistaakseni kahden osalta).

O-O-OOOO kirjoitti:

Kiitos vastauksesta. Todella kiinnostaisi miten yhteisvastuu kohtuulliseen hyvitykseen kiistettiin.

Eli kiistäminen pitää tapahtua seuraavasti, ensin sanotaan kiistävänsä ja sitten pitää kertoa se peruste, millä kiistää.

Arvelen, että jos asia on kiistetty, niin se peruste on unohtunut mainita, esim. että yhteisvastuu kohtuulliseen hyvitykseen ei perustu lakiin jne.

Se ei riitä, että ilmoittaa kiistävänsä. Peruste on myös mainittava. Arvelen sen puuttuvan.


---

Varmana pidän kuitenkin sitä, että tuomioistuin on katsonut asiasta sovitun, koska sitä ei ole kiistetty pätevästi.

Sen voi päätellä siitä, että tuomioistuin ei ole jaotellut syytettyjen vastuuosuuksia.

Esimerkki:
Jos esim. a,b,c olisivat aiheuttaneet 1 000 000 vahingot ja tuomioistuin katsoisi a osuudeksi 500 000, b:n 300 000 ja c:n 200 000, niin tuomioistuin olisi tuominnut seuraavasti:

yhteisvastuullisesti korvaamaan 1 000 000.

A:n osuus 500 000, b:n 300 000 ja c:n 200 000.

Eli vahingonkärsinyt voi hakea keltä tahansa 1 000 000, mutta siltä keltä summaan on haettu, voi hakea heidän osuuttaan sitten muilta.

Noin toimitaan aina.

Finreactor tapauksessa, vaikka kyse ei ollutkaan vahingonkorvauksesta, niin samalla tavalla olisi pitänyt menetellä yhteisvastuun kanssa, mikäli he eivät olisi siihen suostuneet.

Tosin yhteisvastuu kohtuulliseen hyvitykseen ei edes perustu lakiin, joten lähinnä teoreettinen juttu.

-

Toinen asia mistä voi päätellä, että tuomioistuin katsoi asiasta sovitun tuomioistuimessa, on se, että se ylipäänsä tuomitsi yhteisvastuun kohtuulliseen hyvitykseen. Se kun ei edes perustu lakiin, joten sen on täytynyt perustua sopimukseen.

------

Kolmas asia mistä kiistämisen puuttumisen pätevästi on varsinaisen tuomion tekstit. Tuomiosta pitää aina selvitä mihin jutun ratkaisu on perustunut. Kyseisessä tuomiossa ei ole mainintaa, että yhteisvastuuta kohtuulliseen hyvitykseen oltaisiin kiistetty (paitsi muistaakseni kahden osalta).

Lue lisää

Ajattele vaikka tapausta, jossa 30 syytettyä tuomitaan aiheuttamaansa vahingosta maksamaan 1 miljoona yhteisvastuullisesti, mutta tuomioistuin ei yksilöisi vastuuosuuksia.

Tällöin regressioikeuden käyttäminen olisi tosi vaikeeta, kun ei tiedetä edes syytettyjen vastuuosuuksia.

Siksi yksilöinti tehdään aina.

Paitsi jos syytetyt suostuisivat maksamaan esim. toisen miljoonan "vapaaehtoisesti", vaikka siihen ei olisi lakiin perustuvaa vaatimusta. Tuomioistuimessa osapuolet voivat sopia mitä vain, kuten sen ulkopuolellakin. Jos syytetyt tosiaan "hyvää hyvyttään suostuisivat maksamaan korvauksina toisenkin miljoonan, niin ei tuomioistuimen menisi yksilöimään miten tämä "hyvää hyvyttää" miljoonaa olisi maksettava kenenkin osalta.

<-< kirjoitti:

Kyllä multa löytyy muistiinpanot kaikilta päiviltä lähes sanasta sanaan, mutta en taida niitä jaksaa alkaa litteroimaan. Mielestäni yhteisvastuullisuus kiistettiin ja todettiin useaaaaaaaaaaaaan otteeseen. Mutta kyllä joidenkin asianajajien suoritukset olivat suorastaan perseestä.

Jotenkin absurdia ettei puolustus tehnyt yhteistoimintaa vähintäänkin yhtä innokkaasti kuin syyttäjä, syyttäjän marionetti-todistajat ja asianomaiset. Toivottavasti hoviin mentäessä on edes joku sähköpostilista jolla yhteyttä pidetään.

Lue lisää

Jos syytetty on kiistänyt yhteisvastuun aiheuttettuun vahinkoon....

Kiistää yhteistoiminnan...

Kiistää yhteisvastuun....

------

Mikään noista ei oikeesti kiistä yhteisvastuuta kohtuulliseen hyvitykseen. Mikäli haluaa kiistää yhteisvastuun kohtuulliseen hyvitykseen, niin pitää ensin sanoa, että kiistää yhteisvastuun kohtuulliseen hyvitykseen JA kertoo perusteen mihin kiistäminen perustuu esim. että yhteisvastuu kohtuulliseen hyvitykseen ei perustu lakiin.

--

Kohtuullinen hyvitys ei myöskään ole aiheutettua vahinkoa. Jos on kiistänyt yhteisvastuun siihen.

<-< kirjoitti:

Kyllä multa löytyy muistiinpanot kaikilta päiviltä lähes sanasta sanaan, mutta en taida niitä jaksaa alkaa litteroimaan. Mielestäni yhteisvastuullisuus kiistettiin ja todettiin useaaaaaaaaaaaaan otteeseen. Mutta kyllä joidenkin asianajajien suoritukset olivat suorastaan perseestä.

Jotenkin absurdia ettei puolustus tehnyt yhteistoimintaa vähintäänkin yhtä innokkaasti kuin syyttäjä, syyttäjän marionetti-todistajat ja asianomaiset. Toivottavasti hoviin mentäessä on edes joku sähköpostilista jolla yhteyttä pidetään.

Lue lisää

Hovioikeudessa voidaan täsmentää väitteitä, mutta uusia väitteitä ei enää voi tehdä.

Mikäli syytetyt ovat kiistäneet yhteisvastuun, niin he voinevat vielä hovioikeudessa täsmentää väitettään, eli lisätä, että kiistävät yhteisvastuun kohtuulliseen hyvitykseen, KOSKA SE EI PERUSTU LAKIIN.

Tällöin hovioikeus poistaa yhteisvastuun. Ja koska käräjäoikeustasolla ei vielä ole yksilöidysti arvioitu paljonko on kunkin osuus, niin juttu palautettanee käräjäoikeuteen tuota arviointia varten. Tuolloin tuomiot sitten lienevät tuota muutaman tuhannen euron loukkaa/tyyppi. Tosin jos esittäisi hyviä tutkimuksia että p2p ei aiheuta juuri vahinkoa, niin summat voisivat jäädä alle 1000€.

Koska syytetyiltä vaadittiin miljoonia, muistaakseni 4 miljoonaa ja tuomio olisi sitten vain tuhansia tai alle sen, niin kannattaisi pyytää myös, että koska vaatimukset ovat lähinnä perusteeettomia, että kantaja puoli maksaa omat lakimieskustannukset tai ainakin suurimman osan niistä.

Myös oman lakimiehen kustannuksiin kannattaisi pyytää alennuksia. Nehän tuon mokan aiheuttivat huolimattomuudellaan....