sillä keskimmäinen aikuinen lapseni palasi maailmalta kotiin.
Raha-asiat rempallaan, ei työtä, ei varaa pitää asuntoa.
Jälleen kattilaa pitää suurentaa ja auttaa,että saisi asiansa järjestykseen ja uuden otteen elämäänsä.
Itselle se tietää talouteni tiukentumista, joustavuutta ja omien tarpeitteni unohtamista.
Toivon että apuni muistetaan kun olen vanha ja vaivainen.
Raha-asiat rempallaan, ei työtä, ei varaa pitää asuntoa.
Jälleen kattilaa pitää suurentaa ja auttaa,että saisi asiansa järjestykseen ja uuden otteen elämäänsä.
Itselle se tietää talouteni tiukentumista, joustavuutta ja omien tarpeitteni unohtamista.
Toivon että apuni muistetaan kun olen vanha ja vaivainen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Maailma potki päähän ja koti tuli mieleen "lapselle2. Minusta tuntui että kakarani luuli antavansa suurenkin lahjan kun hän tuli takaisin kotiin asumaan:)
Ensin hän ei meinannut edes töitä hakea, kunhan söi ja makoili sohvalla ja kiukutteli rahapulaansa. Aluksi meinasin että annan lähtöpassit niin pitkälle kuin pippuri kasvaa. Säilytin hermoni ja (välillä tosin hampaat irvessä) kannustin työn hakuun, opiskelemaan, omaan asuntoon jne. Ihme tapahtui. Puoli vuotta meni löhötessä ja suuri puhuessa, nyt hänellä on oma asunto (tosin kotilieden lihapadat maistuvat ja kylässä hän käy varsin ahkerasti, ja yöpyykin kotona). Töitä löytyi ja opinnotkin jatkuvat. Välillä ihan pelottaa että kävikö se todella näin "helposti" että sai muksunsa taas jaloilleen. Toivotaan vaan parasta, eikä pelätä aina pahinta, kyllä ne ainakin sitten aikonaan meidän eläkepäivänä muistavat vanhempiaan...:)
Ei mitään ilmaiseksi, vaan tavotteet ja velvoitteet paperille. Kun rahaa alkaa taas tulla, niin voi siitä maksella takaisin.