paitsi seurakunnan monissa harrastusmahdollisuuksissa, kirkko tukee harrastuksia myös ylätasolla, tällaisen tiedotteen löysin:
Päättäjien valtuuskunta: Jokaiselle nuorelle taattava tasa-arvoinen mahdollisuus harrastaa
Suomalaisista päätöksentekijöistä koostuva Harrastus kasvun tukena -kansalaisvaltuuskunta totesi ensiarvoisen tärkeäksi, että kaikilla nuorilla olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet harrastaa. Arkkipiispa Jukka Paarman johtama valtuuskunta näki harrastusten olevan niin merkittävässä asemassa nuoren kasvussa, että alueelliset tai taloudelliset erot eivät saisi niihin osallistumista rajoittaa.
Kansalaisvaltuuskunnan tavoitteena on löytää konkreettisia keinoja nuorten harrastustoiminnan ja osallisuuden tukemiseksi. Lisäksi se pyrkii kehittämään koulun roolia harrastamisen tukijana ja lisäämään järjestöjen ja muiden tahojen yhteistyötä koulun kanssa. Työskentely keskittyy erityisesti 10-16-vuotiaisiin nuoriin. Kansalaisvaltuuskunta kokoontui ensimmäisen kerran Helsingissä torstaina 30. marraskuuta.
"Harrastuksissa on tärkeää lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen kasvun tukeminen. Esillä tulisi olla myös henkisen, sosiaalisen ja hengellisen kasvun näkökulma", muistutti kirkkoneuvos Seppo Häkkinen Kirkkohallituksesta.
"Nuorille on tarjottava aikaa, läsnäoloa ja kasvurauhaa. Elämme suorituskeskeisessä yhteiskunnassa, joten harrastusten tulisi antaa nuorelle voimia eikä imeä niitä", Häkkinen sanoi.
Elinkeinoelämän Valtuuskunnan johtaja Risto E. J. Penttilä huomautti, että koulujärjestelmä on jäänyt jälkeen muusta yhteiskunnallisesta kehityksestä. Harrastuksissa oppii asioita, joita ei voi opettaa, ja harrastukset ovat hänen mukaansa yhä keskeisemmässä asemassa työmarkkinoilla erottautumisessa.
Ratkaisevaa olisi, että koulut saataisiin täysipainoisesti yhteistyöhön nuorisotoimen ja harrastusjärjestöjen kanssa. 4H-nuorten presidentti Kalle Hakala muistutti, että koulujen tilat ovat tarpeellisia harrastustoiminnassa. Toisaalta vapaaehtoisten merkitys turvallisina aikuisina ja esimerkiksi kyyditsijöinä on yhä suurempi.
Nuorten harrastuksissa on tärkeää, että vältetään liiallinen suorituskeskeisyys ja että vanhempien vastuu pidetään kohtuullisena. Tämän nostivat esille muiden muassa lapsiasiainvaltuutettu Maria Kaisa Aula, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin pääsihteeri Jukka Tahvanainen ja Keskustan eduskuntaryhmän edustaja Tatja Karvonen.
Raha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre heitti haasteen muille suurten ikäluokkien edustajille, jotta he yllättäisivät jälleen, nyt tukemalla "lastenlapsiensa" elämää.
Kansalaisvaltuuskunta jatkaa työtään tammikuussa
Valtuuskuntaan kuuluu edustajia opetushallinnosta, nuorisojärjestöistä, luterilaisesta ja ortodoksisesta kirkosta, työmarkkinajärjestöistä sekä suurimmista tiedotusvälineistä. Valtuuskunnan toinen kokoontuminen pidetään 25.1.2007. Silloin teemana ovat toimenpiteet, joita tarvitaan, jotta harrastaminen kouluympäristössä olisi mahdollista.
Valtuuskunnan koollekutsujina ovat Nuorten Akatemia, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi, Opetushallitus, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Suomen 4H-liitto ja Kerhokeskus – koulutyön tuki. (KT/Nuorten akatemia ry 30.11.2006 kh)
LISÄTIETOJA:
Kirkkohallitus, kouluasiain sihteeri Markku Holma, puh. (09) 180 2347, 050 544 6049
Nuorten Akatemia ry, viestintäpäällikkö Minna Ahola, puh. 020 7552 670
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry, koulukoordinaattori Urpo Uusitalo, puh. 020 7552 621
Päättäjien valtuuskunta: Jokaiselle nuorelle taattava tasa-arvoinen mahdollisuus harrastaa
Suomalaisista päätöksentekijöistä koostuva Harrastus kasvun tukena -kansalaisvaltuuskunta totesi ensiarvoisen tärkeäksi, että kaikilla nuorilla olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet harrastaa. Arkkipiispa Jukka Paarman johtama valtuuskunta näki harrastusten olevan niin merkittävässä asemassa nuoren kasvussa, että alueelliset tai taloudelliset erot eivät saisi niihin osallistumista rajoittaa.
Kansalaisvaltuuskunnan tavoitteena on löytää konkreettisia keinoja nuorten harrastustoiminnan ja osallisuuden tukemiseksi. Lisäksi se pyrkii kehittämään koulun roolia harrastamisen tukijana ja lisäämään järjestöjen ja muiden tahojen yhteistyötä koulun kanssa. Työskentely keskittyy erityisesti 10-16-vuotiaisiin nuoriin. Kansalaisvaltuuskunta kokoontui ensimmäisen kerran Helsingissä torstaina 30. marraskuuta.
"Harrastuksissa on tärkeää lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen kasvun tukeminen. Esillä tulisi olla myös henkisen, sosiaalisen ja hengellisen kasvun näkökulma", muistutti kirkkoneuvos Seppo Häkkinen Kirkkohallituksesta.
"Nuorille on tarjottava aikaa, läsnäoloa ja kasvurauhaa. Elämme suorituskeskeisessä yhteiskunnassa, joten harrastusten tulisi antaa nuorelle voimia eikä imeä niitä", Häkkinen sanoi.
Elinkeinoelämän Valtuuskunnan johtaja Risto E. J. Penttilä huomautti, että koulujärjestelmä on jäänyt jälkeen muusta yhteiskunnallisesta kehityksestä. Harrastuksissa oppii asioita, joita ei voi opettaa, ja harrastukset ovat hänen mukaansa yhä keskeisemmässä asemassa työmarkkinoilla erottautumisessa.
Ratkaisevaa olisi, että koulut saataisiin täysipainoisesti yhteistyöhön nuorisotoimen ja harrastusjärjestöjen kanssa. 4H-nuorten presidentti Kalle Hakala muistutti, että koulujen tilat ovat tarpeellisia harrastustoiminnassa. Toisaalta vapaaehtoisten merkitys turvallisina aikuisina ja esimerkiksi kyyditsijöinä on yhä suurempi.
Nuorten harrastuksissa on tärkeää, että vältetään liiallinen suorituskeskeisyys ja että vanhempien vastuu pidetään kohtuullisena. Tämän nostivat esille muiden muassa lapsiasiainvaltuutettu Maria Kaisa Aula, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin pääsihteeri Jukka Tahvanainen ja Keskustan eduskuntaryhmän edustaja Tatja Karvonen.
Raha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre heitti haasteen muille suurten ikäluokkien edustajille, jotta he yllättäisivät jälleen, nyt tukemalla "lastenlapsiensa" elämää.
Kansalaisvaltuuskunta jatkaa työtään tammikuussa
Valtuuskuntaan kuuluu edustajia opetushallinnosta, nuorisojärjestöistä, luterilaisesta ja ortodoksisesta kirkosta, työmarkkinajärjestöistä sekä suurimmista tiedotusvälineistä. Valtuuskunnan toinen kokoontuminen pidetään 25.1.2007. Silloin teemana ovat toimenpiteet, joita tarvitaan, jotta harrastaminen kouluympäristössä olisi mahdollista.
Valtuuskunnan koollekutsujina ovat Nuorten Akatemia, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi, Opetushallitus, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Suomen 4H-liitto ja Kerhokeskus – koulutyön tuki. (KT/Nuorten akatemia ry 30.11.2006 kh)
LISÄTIETOJA:
Kirkkohallitus, kouluasiain sihteeri Markku Holma, puh. (09) 180 2347, 050 544 6049
Nuorten Akatemia ry, viestintäpäällikkö Minna Ahola, puh. 020 7552 670
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry, koulukoordinaattori Urpo Uusitalo, puh. 020 7552 621
Vastaukset 3
Vanhimmat
koska oli aivan liian pitkä.
Mutta ainakaan meidän kaupungissa ei kirkko/seurakunta järjestä hautajaisten, häiden, ristiäisten, rippikoulujen ja jumalanpalvelusten lisäksi yhtään mitään.
Kyllä niitä harrastuksia saa hakea jostain ihan muualta!
Onkohan Suomessa oikeasti yhtään kaupunkia, jossa srk ei järjestä lapsille ja nuorille kerhoja ? Hiukan rohkenen epäillä, ehkä sitten jossakin hyvin pienessä kaupungissa. Isoskoulutusta järjestetään tutkitusti 95 %:ssa Suomen kuntia ja kaupunkeja. Tavallisesti kirjo on melkoinen alkaen sähly- ja lennokkikerhoista vaikkapa kokkikerhojen kautta raamattupiireihin ja erilaisiin kuoroihin. Lisätietoja: evl.fi ja sieltä elämänvaiheet
Meidän lapset ovat vuosia käyneet seurakunnan kerhoissa,olemme olleet tyytyväisiä. Vaikka asumme pienessä kaupungissa,tarjolla on paljon eri kerhoja.
Poikani on viihtynyt pienoismallien joukossa,tyttöni liikunta(tanssi)- ja eläinkerhossa. Pienoismallikerhossa vain mallit kustannettava itse,muuten ei kyllä paljoa kustannuksia ole,oikeestaan mitään.
Ainoa mitä välillä toivon että aikuisia sais olla enemmän toiminnassa. Meillä vetäjinä yläkouluikäiset,ja minusta aika raskasta välillä.Yläkouluikäisellä ei sitä auktoriteettiä vielä ole,ja jos joukossa on levoton,ongelmallinen lapsi niin vaikeaa on välillä järjestyksen ylläpito.
Mietityttää välillä nämä vastuukysymykset. Jos jotain sattuu ja vetäjänä on alaikäinen kuka ottaa vastuun?Mielestäni seurakunnan aikuisten pitäisi enemmän osallistua toimintaan. Seurakuntavaalit oli äsken, katsotaan lähteekö valituista kukaan vetämään lasten/nuorten kerhoja?
Meillä srk:nkerhotoiminnan vastaava kiertää usein yläkoulussa houkuttelemassa nuoria kerhojen vetäjiksi.Nuoria usein ärsyttää tämä.Juuri yläkouluikäisillä on pitkät koulupäivät,kyyditykset,läksyjen teot. Ei jää aikaa ylimääräiseen,ja omiakin harrastuksia haluais ylläpitää.Ajattelen etteikö sinne kerhojenvetäjiksi tosiaan aikuisia löydy,vai mikä on tilanne?
Kokonaisuutena olen tyytyväinen seurakunnan harrastustoimintaan.Hyvä että kirkko tukee perheitä kasvatuksessa!