enää en ole huolestunut..

jonna kirjoitti:

Keskiviikko ja torstai välisenä yönä näin unta joka saa vieläkin kylmät väreet juoksemaan pitkin selkääni.. (asun kouluasuntolassa, koska kotini on suomen toisella puolella) Uni; Lähdin koululle asuntolastani ja siitä on muutama metri koululle ja ennen kuin edes olin päässy perille näin että asiat oli pahasti vinossa. Osa koulusta oli rauniona ja ympärillä kulki olioita, ne näytti ihmisiltä mutta sitä ne ei ollut, tiesin sen. Kuulu itkua ja se kuulosti niin tutulta. MUN PIKKUSISKO! Juoksin sisään raunioihin kompuroiden ja löysin pikkusiskoni pitelemässä ruumista sylissä itkien hillitömästi, ja minä en voinut auttaa häntä mitenkään.. Sitten nämä oliot tajusin että ne uhka meille jotka elimme. Yritin saada pikkusiskoni pois sieltä mutta mikään ei auttanut. Ja nämä oliot tuli lähemmäs, se kuului kuinka ne laahasi jalkojaan pitkin raunioituneen koulun lattiaa. Sn vielä herättyäni muistan että jäin siskoni luokse. Olisin puolustanut siskoani hengelläni.
Kuitenki torstaina yritin hulluna soitella siskolleni ja en sitten ni millään saanut yhteyttä. Soitin sitten äitille. Äiti sano että minun pitäisi olla pikemmin huolissani itsestäni jos kerran oli minun koulu täällä suomen toisella puolella.. Myöhemmin soitti minun sisko minulle ja varmaan voitte ymmärtää kuinka helpottunut olin kun sain kuulla hänen äänen, ja varmistuksen ettei hänellä hätää. ettei hän ole pidelly kuollutta ruumista sylissäni. No pitää mennä, mutta enään en jäksa olla huolissani että minulle täällä koulussa sattuisi mitään. Eikä se minua haittaisi, niin kauan kuin sisaruksillani ja vanhemillani on kaikki hyvin.. Heippa. t:jonna

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä