Aavistitko etukäteen?

alkaahan sitä väkisinki aavistella ku menee kuukaus toisensa jälkeen eikä mitään tapahdu.

Julkisella puolella ainakaan ei tehdä yhtikäs mitään ennenku se vuos yritystä on täynnä.
Eipä sinne oikein riitä syyks päästä että -ku must vaan nyt tuntuu ettei täst tuu mitää...

Toine vaihtoehto ois tietty maksaa ittensä kipeeks yksityisellä mut empä taida viittiä. Koitan unohtaa koko paskan vähäksaikaa ja miettiä sitte ku todellaki reilusti yli vuos on menny..

Itselläni tuo vauvan hankinta ei ole vielä niin ajankohtainen, vaikka kuumeilenkin :) Mutta uskon, että minulla on erittäin suuria ongelmia tulla ns. normaalisti raskaaksi, siis ilman mitään apuja. Nimittäin kuukautiseni ovat ilman pillereitä aivan hakusalla.. JA tuskin edes ovuloin ollenkaan, koska menkat tosiaan tulee ilman pillereitä 3-5 kertaa vuodessa :( Masentaa jo ajatellakin kuinka hankalaa se tulee olemaan..

Mulla ei koskaan edes alkanu menkat luonnostaan, lääkkeillä vasta 15-vuotiaana aloiteltiin niitä. Kyllä tiesin että jonkun on oltava pielessä, mutta mistään en saanut tukea. Lääkärit ei uskoneet mua vaan laittoivat vain "laihuuteni" piikkiin. Ensimmäisen "lapsettomuusitkuni" itkin varmaankin jo 14-vuotiaana. :(

Viime kesänä saatu PCO-diagnoosi oli siis paitsi järkytys myös helpotus.

Hoitoihin ja tutkimuksiin hakeuduin heti kuin kahden vuoden e-pillerisyönninkään jälkeen ei kuukautisia tullut (ja olin tällöinkin siis jo 18) ja oltiin ruvettu miettimään vauvaa...

Eniten vit**taa että olin tyhmä.. nuorempana luulin vaan automaattisesti että jos tulee kuukautiset (lääkkellä tai luonnostaan) niin automaattisesti myös ovulaatio. Mut mistäpä olisin voinut tietää... Sukupuolivalistus on tässä harhaanjohtavaa. ei ota sanallakaan huomioon, että ihmisillä voi olla myös ongelmia lapsen saannissa :( ei meillä ainakaan...

Nyt pitää vaan olla määrätietoinen ja yrittää onnistua tai myöntää että on epäonnistunut... Jälkimmäinen ei kyllä olisi ainakaan minulle kovin helppo nakki.

Ei kannata erityisemmin aavistella. Minulla nämä aavistelut taas on niin päin että joka kuukausi toisen jälkeen olen ihan varma, että olen raskaana, mutta näin ei vaan ikinä ole. Joten jätä aavistelut omaan arvoonsa. Ehkä se stressikin siitä sitten helpottaa ja asiat hoituvat luonnollisesti.