Minulla on kohta 4kk ikäinen Bichon frise pikku-ukko, joka ei tahdo millään lähteä lenkille. Kotipihaa pitemmälle on tosi hankala saada lähtemään. Asumme vilkkaan kadun varrella, joten olen kantanut pennun pätkän matkaa ja joskus saattaa jatkaa ihan omin jaloin, mutta useimmiten pylly pamahtaa maahan muutaman askeleen jälkeen. Kotipihassa viihtyy kyllä, mutta siinä ei paljon liikuntaa saa-meistä kumpikaan. Mikähän auttaisi?
Haluton lenkkikaveri
Piisoni
4219
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Monesti tuon ikäiset pennut katselevat mielellään ympärilleen, eivätkä niinkään välitä kävellä pitkiä matkoja. Mainitsit asuvasi vilkkaan kadun varrella, kannattaa totuttaa koiraa liikenteen meluun ja viedä sitä pikkuhiljaa ihmisten joukkoon. Kannattaa suosia varovaista aloitusta, sillä jos koirasi pelästyy kunnolla jotain, on aina vaikeampi saada sitä ihmisvilinään.
Toinen asia tietysti on, että onko sillä esim. jaloissa jotain vikaa tai kipuja jos se ei halua kävellä. Tämä vaihtoehto tuntuu epätodennäköiseltä siinä mielessä, että se kuitenkin kotipihalla haluaa kävellä.
Eli pikkuhiljaa totutat sitä erilaisiin ympäristöihin, eiköhän siitä vielä hyvä lenkkikaveri tule!
Opeta tosiaankin hissukseen, ehkäpä sitä pelottaa.Minulla on samalaisia kokemuksia pikkupennusta. Puoli vuotiaana jo mennä veuhksi kovasti. Voithan vaikka kanniskella sitä ympäriinsä, jotta se tottuu erilaisiin äännin ja elämään ympärillä. Kannattaa se kuitenkin totuttaa elämään ympärillä ja sylistäsi on turvallista katsella.
... sitä nyt pidä sylissä kannella! Äkkiähän se oppii että syli on mukavampi ja aina avoin eikä ehkä kävele ikinä kunnolla. (kun sylissäkin pääsee) Reippaasti vaan harjoitella jossain rauhallisella paikalla (esim. metsätiellä) kävelemistä. Jos iskee jarrut päälle niin ei olla huomaavinaankaan vaan vaikka raahata sitä perässä, kyllä se siitä pian lähtee kävelemään. Syliin ei siksi kannata opettaa, koska se tottuu siihen että aina kun vähän kyllästyttää niin pääsee sylissä. Sillä keinolla se ei ainakaan opi kävelemään kunnolla. Omalla koirallani oli sama ongelma pentuna (ei huvittanut/uskaltanut lähteä lenkille, vaikka oli rauhallinen maalaistie) vedin sitä aikani perässä, niin kyllä se sitten oppi kävelemään reippaasti mukana. Ei vaan pidä antaa periksi, voi harjoitella jossain missä ei ole paljon liikennettä, niin ehkä sujuu helpommin. Pitää tietysti katsoa johtuuko tuo kävelemättömyys jostakin muusta, esim. juuri niistä jalkavaivoista, mutta luultavasti se on vain pientä alkukankeutta. Kyllä se siitä! =)
HEI! nulla on cockerspanieli ja se on nyt 1v 3kk.
Kun se tuli meille, se oli melkein 4kktta ja sillä oli toi sama ongelma. se ei suostumut millään käveleen mun kanssa kotitietä pitemmälle ja vähän sain raahata sitä perässäni.
Se olisi mieluummin ollut vain kotona se kai pelkäsi outoja paikkoja niin kaufeesti.
En kuitenkaan ruvennut kantamaan sitä sillä se olisi pian oppinut siihen että häntä kannetaan, siihen ei kannata ryhtyä.
Että ei muuta kui koita kestää sillä se menee kyllä ohitse ainakin minun koiralta meni kun se tuli vanhemmaksi. Eipä enää ole vaikeaa mennä lenkille se olis jatkuvasti pihalla.
Sitä voi kestää jonkun aikaa mutta se menee kyllä ohi pian se jopa on menossa kokoajan pihalle.