Inssistä arkkitehdiksi

järkeä vai ei?

Olen viittä vaille rakennus inssi, yhdyskuntapuolelta. Onko jollain tietoa saako, ja kuinka paljon insinöörin peruskursseja(esim. teräsrakenteet) hyväksiluettua arkkitehdiksi kouluttautuessa?

Arkkitedin ammatti on ollut mielessä pienestä asti. Lukion jälkeen kuitenkin päädyin lukemaan inssiksi paremman työnäkymän johdosta. Näkymä ei kuitenkaan enää juuri innosta..Eli jotain kysyttävää arkkitehdin ammatista.

Olen kuullut että koulu on raskasta, ja töiden totuus ei vastaa kuvitelmia. Mikä on päivärutiini? Mikä koulusta tekee niin raskaan, eikö projektit voi sitten tehdä vasemmalla kädellä jos stressaa?
Liikkuuko ulkomailla paremmat rahat arkkitehtien suuntaan ja kuinka arkkitehti pääsee niihin käsiksi?

Lähinnä mikä minua kiinnostaa on päästä toteuttamaan luovuuttani rakentaminen on minun juttuni. Pääseekö joihinkin pienempiin suunnittelu kilpailuihin osallistumaa, ilman arkkitehdin titteliä, ja siten tekemään nimeä ja osallistumaan alalle?

13

6791

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ark -05

      Kuvaa alan toiminnasta kannattaa kerätä monesta eri paikasta. Onneksi olet tajunnut selvittää asioita etukäteen - monet lähtevät arkkitehdiksi lukion penkiltä juuri mistään mitään tietämättä.

      Suomi24:n arkkitehtuuri- ja arkkitehtiaiheinen keskustelu kertoo ammatin arvostuksesta tässä maassa.
      Alan sisäistä keskustelua voi seurata arkkitehtiliiton (SAFA) omasta julkaisusta AU eli arkkitehtiuutiset.

      Myytti: arkkitehdit saavat hyvää palkkaa
      Totuus: arkkitehdeista valtaosa saa huonoa palkkaa

      En ole opinto-ohjaaja (johon kannattaa ottaa yhteyttä, yhteystiedot www.hut.fi ja sieltä arkkitehtiosasto jne.) mutta luulen että ihan kauheasti et saa hyväksi luetettua noita inssikursseja. Monet rakennusopin kurssit a-osastolla ovat kuitenkin primäärisesti arkkitehtuurikursseja, eli rakennetekniikka ja lujuus jne. ovat kuitenkin sivuosassa, vaikkakin tärkeässä sellaisessa.

      Arkkitehdin opinnoista:
      Juuri on tehty tutkintojärjestelmän uudistus, jossa kursseja on edelleen tehostettu, karsittu ja prässätty. Monet saavat mahahaavan. Jos stressaa, voi hommat tietenkin tehdä vasemmalla kädellä, mutta siitä seuraa huonot arvosanat, huonontuva motivaatio, maine lahjattomana jne..
      Jos menee koulusta minimipanostuksella läpi on käynyt sen turhaan - käteen on jäänyt vähän mutta aikaa on kulunut ihan liikaa. Alalla täytyy olla siis lahjakas ja työhullu menestyäkseen oikeasti.

      Avoimiin kilpailuihin voi osallistua kuka hyvänsä. Opiskelijoille se onkin tärkeä osa koulutusta, vaikka sitä ei ääneen lausutakaan. Ilman osaamista on turha kuvitella pärjäävänsä. Kannattaa tutkia ARK-lehden kilpailuliitteitä saadakseen vihiä kilpailujen sisällöstä.

      Alalla menee nyt aika hyvin, mutta kuka tietää mikä on tilanne 10 v päästä. Joistakin tuleekin moniosaajia jotka tekevät laman aikana yhtä ja nousun aikana toista.

      Ulkomaiden työtilanteesta on vaikea yleistää mitään. Pääsääntöisesti täällä pohjolassa ollaan turvassa räikeimmiltä väärinkäytöksiltä, korruptiolta ja esim työaikalain rikkomiselta. Ulkomailla kilpailu on ehkä vieläkin kovempaa kuin täällä. Kuvaavaa on että ns. gurujen kansainvälisiin toimistoihin otetaan pätkätyöläisiksi (orjiksi) opiskelijoita pahvipienoismallien tekoon ym. kaikkialta maailmasta ja vaaditaan heiltä jopa lukukausimaksua vastineeksi siitä, että saavat kunnian raataa gurun 400-henkisessä toimistossa...




      Onnea sille tielle, jonka sitten valitsetkaan!

    • M.Arch.

      Siitä paljonko tai jos jotakin saa hyväksiluettua aiemmasta koulutuksesta kannattaa kysellä suoraan koulusta.

      Itse en kuvailisi arkkitehdin koulutusta sanalla "raskas". Toki se on aika pitkä, mutta jos tällaiset visuaaliset ja esteettiset hommat kiinnostaa, koulutus on loppujen lopuksi varsin hauska ja antoisa. Tottakai joukkoon mahtuu myös joukko kursseja, joita ei kirveelläkään jaksaisi vääntää läpi.

      Työelämään tultaessa huomaa äkkiä, ettei homma olekaan ihan niin taiteellista ja luovaa kun koulussa saatta luulla. Suuri osa riviarkkitehdin työstä on peruspuurtamista ja täysin epäluovaa. Se toinen osa onkin sitten sellaista hommaa, mitä voisi tehdä vaikka vapaa-aikanaan! Jos on luonteeltaan luova muttei ihan riittävän boheemi ollakseen taiteilija, arkkitehdin ammatti on täydellinen! Siinä yhdityy hienosti taiteellisuus todellisuuteen.

      Tällä hetkellä arkkitehtien keskipalkka on melko säälittävällä tasolla verrattuna muihin vastaavan tason koulutuksiin, joten rahan takia tätä ei kannata ryhtyä tekemään. Toki, jos perustaa oman toimiston ja menestyy sillä, kilahtaa rahapussiin jo ihan kivasti kohisevaa. Keskieuroopassa ja maailmalla arkkitehtien palkat ja arvostus (toki myös vastuut) ovat yleisesti korkeammalla tasolla kuin täällä Suomessa.

      Sinun tapauksessasi kyllä suosittelisin hommaan lähtemistä. Jos vielä hoidat tuon rakennusinssikoulutuksen pois alta ja luet vasta sitten itsesi arkkitehdiksi, sulla on jo aika kovat kortit lyödä pöytään työmarkkinoilla.

    • ping%ping

      Korkeakouluissa opetetaan tietoa mutta tietoa olennaisempi on koulutuksen tuoma ajattelutapa. Jos todella olet "viittä vaille rakennus inssi yhdyskuntapuolelta" (???) niin olet jo omaksunut insinöörin ajattelutavan eikä sinusta enää voi tulla hyvää arkkitehtia.

      Se himoitsemasi RAHAkin löytyy helpommin insinöörien kuin arkkitehtien maailmasta.

    • Norman F

      Ei todellakaan kannata.

      Yhdyskuntapuolen katu- ja vesihuollon suunnittelijoilla on kädet täynnä töitä ja kokeneilla tekijöillä paremmat liksat kuin arkkitehdeilla. Ei mitään järkeä vaihtaa meidän alalle jos inssin paperit häämöttää. Mahdollisuudet päästä käsiksi kunnon liksoihin vientiprojekteissa ja infrapuolen johtotehtävissä ovat huomattavasti paremmat kuin arkkitehdeilla.

      Luovuuttasi voit kanavoida insinööri- ja konsulttitoimistojen sekä rakennusliikkeiden projekteihin mielin määrin. Valtaosa insseistä on putkiaivoista porukkaa, ja luovaa ajattelua kaivattaisiin sielläkin kipeästi. Kukaan ei myöskään estä sinua gryndaamasta insinöörinä omia talo- ja asuntoprojekteja, joissa pääset toteuttamaan luovuuttasi. Tai tekemään yhteistyötä arkkitehtien kanssa.

      Ulkomailla arkkitehdit ovat vielä pahemmassa kusessa kuin Suomessa. Pelkästään Kataloniassa on 10 000 rekisteröityä arkkitehtia, ja keskiliksa on jossain tonnin kieppeillä kuussa. Leiki siinä sitten herraa. Berliinissä arkkitehtien palkat ovat nykyisin todella syvältä.

      Luova, kunnianhimoinen ja taiteita arvostava insinööri on arvokas otus.

      • järkeä vai ei?

        Kiitoksia hyvistä neuvoista/mielipiteistä.

        Ja täsmennetän nyt että AION valmistua insinööriksi ja jatkaa mahdollisesti sen jälkeen. Eikä kai se insinööri-ajattelu luovuutta köyhdytä, tuo vain käytännöllisyyttä ja realistisempia piirustuksia, jos luovuutta löytyy. Vähenee arkkitehtien mollaus työmailla.

        Rahahan se maailmaa vähän pyörittää, eikä itsekään ilman halua olla. Kun lapioimalla olen saanut rahaa kasaan lähes arkkitehdin palkan kuussa, ei 10v koulussa innosta. Mutta ei myöskään kiinnosta herätä seuraavina 30vuotena kuuntelemaan mitä sm-liigassa tapahtuu ja pyörittelemään numeroita. Liian boheemi inssiksi, ja ahne arkkitehdiksi.

        Tarvitseeko omakotitalon pääpiirustusten teko suunnittelupätevyyksiä? Mitä arkkitehti tittelillä yleensäkään saa tehdä ja tekee?


      • Illo
        järkeä vai ei? kirjoitti:

        Kiitoksia hyvistä neuvoista/mielipiteistä.

        Ja täsmennetän nyt että AION valmistua insinööriksi ja jatkaa mahdollisesti sen jälkeen. Eikä kai se insinööri-ajattelu luovuutta köyhdytä, tuo vain käytännöllisyyttä ja realistisempia piirustuksia, jos luovuutta löytyy. Vähenee arkkitehtien mollaus työmailla.

        Rahahan se maailmaa vähän pyörittää, eikä itsekään ilman halua olla. Kun lapioimalla olen saanut rahaa kasaan lähes arkkitehdin palkan kuussa, ei 10v koulussa innosta. Mutta ei myöskään kiinnosta herätä seuraavina 30vuotena kuuntelemaan mitä sm-liigassa tapahtuu ja pyörittelemään numeroita. Liian boheemi inssiksi, ja ahne arkkitehdiksi.

        Tarvitseeko omakotitalon pääpiirustusten teko suunnittelupätevyyksiä? Mitä arkkitehti tittelillä yleensäkään saa tehdä ja tekee?

        Ihmettelen suuresti miksi olet lähtenyt infrapuolelle, kun talot kiinnostavat? Yleensähän ne ketkä eivät ole päässeet lukemaan arkkitehdiksi tulevat sitten AMK:hon toteuttamaan itseään.

        Miten on mahdollista, että valmistumassa oleva raksainssi ei tiedä RakMk:n osasta A2? http://www.finlex.fi/data/normit/10970-a2.pdf Siinä selviää mitä saa tehdä ja minkälaisia opintoja ja kuinka paljon pätevyyteen tarvitaan. Villi veikkaus on, että et saa allekirjoittaa edes pientalon lupakuvia. Tai rakennusvalvonta ei niitä ainakaan saisi hyväksyä.

        Meidän koulusta talonrakennuksen tuotantopuolen käyneet eivät ole virallisesti päteviä suunnittelemaan yhtään mitään koska rakennussuunnittelun opintoja ei ole. Talojen suunnittelua koskevia kursseja voi ottaa meillä valinnaisina ja saada pätevyyden, mutta harvapa noita ottaa.


      • Rak.ins
        Illo kirjoitti:

        Ihmettelen suuresti miksi olet lähtenyt infrapuolelle, kun talot kiinnostavat? Yleensähän ne ketkä eivät ole päässeet lukemaan arkkitehdiksi tulevat sitten AMK:hon toteuttamaan itseään.

        Miten on mahdollista, että valmistumassa oleva raksainssi ei tiedä RakMk:n osasta A2? http://www.finlex.fi/data/normit/10970-a2.pdf Siinä selviää mitä saa tehdä ja minkälaisia opintoja ja kuinka paljon pätevyyteen tarvitaan. Villi veikkaus on, että et saa allekirjoittaa edes pientalon lupakuvia. Tai rakennusvalvonta ei niitä ainakaan saisi hyväksyä.

        Meidän koulusta talonrakennuksen tuotantopuolen käyneet eivät ole virallisesti päteviä suunnittelemaan yhtään mitään koska rakennussuunnittelun opintoja ei ole. Talojen suunnittelua koskevia kursseja voi ottaa meillä valinnaisina ja saada pätevyyden, mutta harvapa noita ottaa.

        "Miten on mahdollista, että valmistumassa oleva raksainssi ei tiedä RakMk:n osasta A2? http://www.finlex.fi/data/normit/10970-a2.pdf Siinä selviää mitä saa tehdä ja minkälaisia opintoja ja kuinka paljon pätevyyteen tarvitaan. Villi veikkaus on, että et saa allekirjoittaa edes pientalon lupakuvia. Tai rakennusvalvonta ei niitä ainakaan saisi hyväksyä. "

        Minä ainakin piirrän taloja, teollisuushalleja, sikaloita, navettoja yms. niin kauan kun nimi kelpaa. Vain muutamassa kaupungissa ovat päättäneet, että allekirjoittajaksi ei kelpaa kuin arkkitehti. Niissäkään ei suunnittelijan tarvitse olla arkkari, pelkkä nimi ja titteli riittää. Niihin kaupunkeihin ei kyllä ole mitään hinkua piirtää.


      • Illo
        Rak.ins kirjoitti:

        "Miten on mahdollista, että valmistumassa oleva raksainssi ei tiedä RakMk:n osasta A2? http://www.finlex.fi/data/normit/10970-a2.pdf Siinä selviää mitä saa tehdä ja minkälaisia opintoja ja kuinka paljon pätevyyteen tarvitaan. Villi veikkaus on, että et saa allekirjoittaa edes pientalon lupakuvia. Tai rakennusvalvonta ei niitä ainakaan saisi hyväksyä. "

        Minä ainakin piirrän taloja, teollisuushalleja, sikaloita, navettoja yms. niin kauan kun nimi kelpaa. Vain muutamassa kaupungissa ovat päättäneet, että allekirjoittajaksi ei kelpaa kuin arkkitehti. Niissäkään ei suunnittelijan tarvitse olla arkkari, pelkkä nimi ja titteli riittää. Niihin kaupunkeihin ei kyllä ole mitään hinkua piirtää.

        En ole väittänytkään, ettei rakennusinsinööri saa allekirjoittaa lupakuvia. Edelleen olen sitä mieltä, että pätevyys ark suunnitteluun saavutetaan osaksi koulusta ja osaksi käytännöstä. Monelta meidän koulusta valmistuvalta tuo teoreettinen pätevyys puuttuu.

        Sittenhän taas on eri asia miten käytännössä asiat ovat. Sinä todennäköisesti olet rakennusvalvonnan tiedossa ja kokenut, joten ei kuviasi ole järkevää hylätä. Toisin asia on vastavalmistuneella, jolla olisi hyvä olla jotain todisteita taidoista. Enkä muuten pidä sikalaa tai navettaa haja-asutusalueella kovin vaativana kohteena arkkitehtonisesti.

        Minähän en käytännöstä mitään vielä tiedä, mutta lukea juuri ja juuri osaan. A2:ssa kuitenkin lukee, mitä laki vaatii ja rak. valvonta tekee minusta jonkin asteisen virheen, jos toisin toimii. Korostettakoon edelleen, että teoria ja käytäntö erikseen.

        Vieläkin ihmettelen miksi kollegamme on lähtenyt opiskelemaan tienrakentamista jos talojen suunnittelu kiinnostaa. Mitä yhteistä näillä kahdella alalla on? Minusta ei mitään.


      • järkeä tai ei?
        Illo kirjoitti:

        En ole väittänytkään, ettei rakennusinsinööri saa allekirjoittaa lupakuvia. Edelleen olen sitä mieltä, että pätevyys ark suunnitteluun saavutetaan osaksi koulusta ja osaksi käytännöstä. Monelta meidän koulusta valmistuvalta tuo teoreettinen pätevyys puuttuu.

        Sittenhän taas on eri asia miten käytännössä asiat ovat. Sinä todennäköisesti olet rakennusvalvonnan tiedossa ja kokenut, joten ei kuviasi ole järkevää hylätä. Toisin asia on vastavalmistuneella, jolla olisi hyvä olla jotain todisteita taidoista. Enkä muuten pidä sikalaa tai navettaa haja-asutusalueella kovin vaativana kohteena arkkitehtonisesti.

        Minähän en käytännöstä mitään vielä tiedä, mutta lukea juuri ja juuri osaan. A2:ssa kuitenkin lukee, mitä laki vaatii ja rak. valvonta tekee minusta jonkin asteisen virheen, jos toisin toimii. Korostettakoon edelleen, että teoria ja käytäntö erikseen.

        Vieläkin ihmettelen miksi kollegamme on lähtenyt opiskelemaan tienrakentamista jos talojen suunnittelu kiinnostaa. Mitä yhteistä näillä kahdella alalla on? Minusta ei mitään.

        Ettei nyt enää tarvi ihmetellä.

        Akkitehdiksi lukeminen on yksi suunnitelma, infrainssiksi opiskelu on kohta toteutunut suunnitelma. Ja se sopii hyvin, varma työpaikka, tuttu ala ja aikaa vielä miettiä mitä haluaa tehdä.
        Ja btw, oletko ikinä kuullut yhdyskunta ja kaupunkisuunnittelusta, jossa arkkitehtuuri ja infra ala jollain tavoin yhdistyy..Kysyin kysymyksen talo-suunnittelusta koska sekin kiinnostaa.

        Tyhmä insinööri en ole, vaikka en muistanutkaan että sehän oli se A2 mistä sitä pätevyys-tietoa löytyy. Tiesin että jostain se kyllä löytyy. En ole vielä liian paskantärkeä kysymään, kuten teidän koulussa ehkä joku on.


      • Norman F
        Illo kirjoitti:

        Ihmettelen suuresti miksi olet lähtenyt infrapuolelle, kun talot kiinnostavat? Yleensähän ne ketkä eivät ole päässeet lukemaan arkkitehdiksi tulevat sitten AMK:hon toteuttamaan itseään.

        Miten on mahdollista, että valmistumassa oleva raksainssi ei tiedä RakMk:n osasta A2? http://www.finlex.fi/data/normit/10970-a2.pdf Siinä selviää mitä saa tehdä ja minkälaisia opintoja ja kuinka paljon pätevyyteen tarvitaan. Villi veikkaus on, että et saa allekirjoittaa edes pientalon lupakuvia. Tai rakennusvalvonta ei niitä ainakaan saisi hyväksyä.

        Meidän koulusta talonrakennuksen tuotantopuolen käyneet eivät ole virallisesti päteviä suunnittelemaan yhtään mitään koska rakennussuunnittelun opintoja ei ole. Talojen suunnittelua koskevia kursseja voi ottaa meillä valinnaisina ja saada pätevyyden, mutta harvapa noita ottaa.

        No jos mä olisin talopuolen inssi niin en mä alkais kauheesti infratyypeille päätäni aukomaan. Niillä on omat kuviot ja geimit, joista myös maksetaan usein paremmin kuin talopuolella. Otan osaa jos olet itse talopuolen valinnut.

        Ei tarvikkaan tietää mitään A2:sta jos duuni on vesihuollon linjasuunnittelua, geotekniikkaa tai pohjarakentamista. Vittu niitä jätkiä mitkään talot kiinnosta.


      • niin,
        Norman F kirjoitti:

        No jos mä olisin talopuolen inssi niin en mä alkais kauheesti infratyypeille päätäni aukomaan. Niillä on omat kuviot ja geimit, joista myös maksetaan usein paremmin kuin talopuolella. Otan osaa jos olet itse talopuolen valinnut.

        Ei tarvikkaan tietää mitään A2:sta jos duuni on vesihuollon linjasuunnittelua, geotekniikkaa tai pohjarakentamista. Vittu niitä jätkiä mitkään talot kiinnosta.

        vittendaali, just se niit vaan kiinnostaa, ellei satu oleen anne, tai muuten vaan lepso.


    • valitsin toisin

      Halusin jokus arkkitehdiksi, ja pääsin sisään suoraan lukion jälkeen. Oli kuitenkin aika herätä todellisuuteen eli työllistymiseeni tuolla alalla. Tällä hetkellä suoritan eurolääkärivaihetta. En viihtynyt siis koulussa vuotta pidempään. Olen päättänyt, että eläkepäivillä luen itseni arkkitehdiksi. Tuolloin työllistymiselläni ei ole enää mitään väliä. Miten minusta kuitenkin tuntuu, että en tähän ryhdy?

    • ammattilainen

      Keskustelu on jo vähän vanha, mutta lisäänpä vielä pari vastausta noihin kysymyksiisi:

      Arkkitehtejä koulutetaan kolmessa korkeakoulussa/yliopistossa, joista Otaniemessä saa hyvin heikosti hyvityksiä osaston korkean omantunnonarvon vuoksi. Tampereella kurssien laajuus on hyvin suuri, joten rakennusinsinöörin (linjaan katsomatta) tai rakennusarkkitehdin opinnot harvoin kattavat miltään osa-alueelta kokonaista kurssia. Eli ei siis käytännössä hyvityksiä. Oulu on todennäköisesti "myöntyväisin" paikka, missä hyvityksiä voisi saada, mutta kuten joku jo oli aiemmin todennut, infrapuolen kursseista todennäköisesti harva vastaa sisällöltään korvauskelpoisesti mitään arkkitehtuurin kurssia. Mutta asia on aina henkilökohtaisesti neuvoteltavissa.

      Mitä suunnittelupätevyyteen tulee, sanotaan A2:sessa, että myös 30 opintoviikon talonrakennussuunnittelun opinnoilla saa tehdä edes tietyn vaativuustason töitä. Lisäksi mainitaan, että tällä ei haluta mahdollistaa uusien ark-suunnitteluun tähtäävien koulutusten syntymistä. Käytännössä siis ko. lisäyksellä on haluttu turvata jo alalla toimivien rakennusinsinööritaustaisten yksityisyrittäjien elinkeino. Mikä onkin ihan järkevää; melkein laki kuin laki tarvitsee toimiakseen jonkinlaisen siirtymäkauden. Arkkitehti saa tehdä kokemuksen perusteella omalla toimialallaan mitä vaan, luonnollisestikin.

      Se, että onko siirtymä sitten järkevää onkin hyvin voimakkaasti mielipideasia. Kuten jo varmaan selväksi on tullut, ei tätä hommaa hirveästi vain rahan vuoksi kannata tehdä. Yhdyskuntasuunnittelu arkkitehtipuolella tarkoittaa kaavoitustyyppistä toimintaa, eli maankäytön suunnittelua, jolla ei ole yhdyskuntainsinöörien tehtäväkentän kanssa järinkään paljon yhteistä. Mutta eihän se kuitenkaan haittaa siinäkään hommassa, että tietää tiestön vaatiman tilamitoituksen suoralta kädeltä ja pystyy hieman suunnitellessaan myös käsittämään, mitkä tulevat olemaan olosuhteiden vaikutukset kaavan toteutettavuuteen (vrt. maan kantavuus/rakennuskustannukset). Ja onhan insinööritaustaisia suunnittelijoita arkkitehtuurin maailma pullollaan! Esim. Calatrava on siltainsinööri sekä arkkitehti, mikä tuleekin voimakkaasti esiin hänen töissään ja on ehdottomasti antanut luovuudelle yhden uuden suunnan "purkautua". Eli siis missään tapauksessa en näe, että insinööri-arkkitehtikaksoistutkinnon omaamisesta olisi mitään haittaa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin

      Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http
      Maailman menoa
      253
      4557
    2. Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi

      se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?
      Maailman menoa
      130
      2985
    3. Miten löydän sinut

      Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit
      Ikävä
      41
      2742
    4. Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla

      Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?
      Heinola
      74
      1730
    5. Vaikea tilanne

      Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te
      Ikävä
      105
      1563
    6. Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?

      Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn
      Maailman menoa
      20
      1461
    7. Milloin kaivatullasi

      .. on nimipäivä?
      Ikävä
      55
      1324
    8. Kehtaisitko näyttäytyä

      kaivattusi seurassa?
      Ikävä
      93
      1235
    9. Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!

      Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En
      Maailman menoa
      204
      1093
    10. Missä kunnassa kaivattusi asuu

      Kuinka tarkkaa uskalla sanoa?
      Ikävä
      47
      1085
    Aihe