( 05 12 06)
Matkustit ihoni alle.
Salakavalasti ja huomaamatta.
Pienin arkisin elein.
Nyt olet minussa.
Kaikessa mitä teen olet läsnä
todellisena kuin käteni, joista sinä
teit elävät ja ihmeelliset, avautuessasi
hapuileville kosketuksilleni.
Sormenpäideni kautta tulit yhä syvemmälle minuun.
Kannan sinua sydämessäni
aina.
Aina. Kunnes on tullut päivä, tämä:
Ikkuna huurteessa, jäähileinen kuin sieluni
jonka läpi katselen tyhjää pihamaata,
lumessa askeltesi jäljet kulkevat
niin kiduttavasti toiseen suuntaan.
Ja kunpa saisinkin hänet ihoni alta
yhtä helposti kuin hän sinne tuli.
Käteni voisivat jälleen koskettaa maailmaa
tuntematta kaikessa kipeästi, sydäntä repivästi
hänen ihonsa pehmeän, sykkivän muiston.
Älä ole enää rakkaani.
Ole kuin kuka tahansa joita
elämän arkipäivässä kohdataan.
Irtoa maailmastani,
kohoa sydämestäni pois:
Lähde sinne, minne olet mennyt,
omaan maailmaasi.
Matkustit ihoni alle.
Salakavalasti ja huomaamatta.
Pienin arkisin elein.
Nyt olet minussa.
Kaikessa mitä teen olet läsnä
todellisena kuin käteni, joista sinä
teit elävät ja ihmeelliset, avautuessasi
hapuileville kosketuksilleni.
Sormenpäideni kautta tulit yhä syvemmälle minuun.
Kannan sinua sydämessäni
aina.
Aina. Kunnes on tullut päivä, tämä:
Ikkuna huurteessa, jäähileinen kuin sieluni
jonka läpi katselen tyhjää pihamaata,
lumessa askeltesi jäljet kulkevat
niin kiduttavasti toiseen suuntaan.
Ja kunpa saisinkin hänet ihoni alta
yhtä helposti kuin hän sinne tuli.
Käteni voisivat jälleen koskettaa maailmaa
tuntematta kaikessa kipeästi, sydäntä repivästi
hänen ihonsa pehmeän, sykkivän muiston.
Älä ole enää rakkaani.
Ole kuin kuka tahansa joita
elämän arkipäivässä kohdataan.
Irtoa maailmastani,
kohoa sydämestäni pois:
Lähde sinne, minne olet mennyt,
omaan maailmaasi.
Vastaukset 5
Vanhimmat
kaikilla meillä on oma maailma jonka syvimpään syvyyteen ei muilla ole asiaa, minäkin katson tyhjää pihamaata ja ikkunoita joissa loistaa adventtikynttilät mutta sinne ei minulla ole mitään asiaa, me elämmme lähellä toisiamme ja kuitenkin liian kaukana että pääsisimme liki.
sanot. Kommenttisi on koskettavampi kuin runoni. Miltei hengittämättä luin viimeiset sanat.
* Ystävällinen halaus *
henkeä pidätellen ajatuksia herättävään kauniiseen runoosi!
Iho iholla
silmissäni sinun naurusi
käsi kädessä
hymysi heitit kasvoilleni.
Silloin luulin olevani
lähellä
hengitykseni sulattavan
katseen kokoisen aukon
huurteiseen lasiin.
Vaan
Huikaiseva on etäisyys,
ajatuksen päässä.
LIOLLE vielä: niin kauniisti sanoit minunkin mielestäni. Tuollaista luettuaan pysähtyy niiden lähimmäistensä äärelle, jotka pienistä etäisyyksistä huolimatta ovat hirvittävän kaukana. Harvoin sitä tajuaa, kuinka suuressa joukossa elää.
Kiva kuulla pitkästä aikaa, Hessu-kissa.
Siinäpä se asia. Vaan en malta olla vielä lisäämättä:
Koskettavaa runollista kommentointia.
Hieno runo.