kihlauksen merkitys

Moips!

Olen tätä mieltä:

Kihloihin mennessä päätetään hääpäivä. Eli ei voida kysyä "Mennäänkö kihloihin?" vaan "Mennäänkö naimisiin?" Ja jos vastaus on myöntävä on tämä pariskunta kihloissa. Ja aletaan miettiä milloin sitä sitten naimisiin mennään.

Itelleni ainakin kihlaus on lupaus avioliitosta. Vaikka olenkin vasta lukiossa mutta kuitenkin haluan elää jätkäni kanssa koko loppuelämän :) Ollaan seurusteltu 2vuotta ja nyt kihloihin aiotaan mennä. Ei kihloihin meno mulle ainakaan oo mitään näyttämisen halua. Mutta oot oikeessa että jotkut menevät vain sen takia kihloihin ja vain vaihtavat sormuksia. Monet tuttuni on tehny näin, ja jotkut jopa vaikka eivät ole seurustelleet kuin pari kuukautta. Ite oon sitä mieltä että ei mitään järkeä, koska eihän toista tunne vielä silloin, mutta sehän on jokaisen oma asia. En kyllä itse menisi rahojani laittamaan sormuksiin pelkästään näyttämisen halun vuoksi. Mutta eihän kaikki pidä sitä lupauksena naimisiinmenosta, ihmiset on erilaisia.

Perinteisesti kihlaus on lupaus avioliitosta ja niin minäkin sen näen. Monet vaan eivät rohkene enään mennä naimisiin, vaan katsovat olevansa sitotuneita jo kihloissa. Toimiihan se näinkin, mutta tämä ei ole se, mitä kihlauksella on tarkoitettu. Huvittavinta on tosiaan jos joku vielä kehtaa itsekin jo kihlattuna kysyä toiselta minkä vuoksi tämä menee naimisiin.

Onnea teille, olette käsittäneet mitä aito sitoutuminen perinteitä kunnioittaen on!

Mä en ainakaan voi olla kihloissa, jos en ole sopinut meneväni naimisiin. Koska ne on mulle sama asia. Vaikka monen mielestä kihlaus on vaan joku vakavampi seurustelun aste ja se sormusten vaihto.

Yhtä hyvin olisit voinut kysyä heiltä miksi he vaihtoivat sormuksia. Sillä kai on vähemmän merkitystä kun naimisiin menolla. Onhan avioliitossa esim. juridiset hyödyt jne.

Me olemme seurustelleet avomieheni nyt viisi vuotta ja kihloista on ollut puhetta viime aikoina :) Tavallaan mekin olemme jo kihloissa koska olemme sopineet menevämme naimisiin keskenämme tulevaisuudessa, vielä kuitenkin odotan sitä oikeaa "kosintaa" ennenkuin sormuksia aletaan pitämään ja asiasta sukulaisille, ystäville kertomaan.
En halua missään nimessä kihloihin ennenkuin tunnen olevani ihan täysin "valmis". Itse pidän sitä lupauksena naimisiinmenosta, ja naimisiin olemme mekin sitten joskus menossa kunhan tuo rahatilanne vähän paranee. Kumpikaan ei nimittäin oleta vanhempiensa maksavan häistä mitään, niin opiskeluthan tässä pitäisi saada pois alta (mies valmistumassa) ja sitten kun olemme molemmat vakituisissa työpaikoissa niin asiaa voi ajatella tarkemmin :)
Itsellänikin on monia ystävättäriä jotka ovat olleet kihloissa ja useamman kerran, mikä järki siinä tosiaan on että menee kihloihin jonkun kolmen kuukauden seurustelun jälkeen?

Me olemme kihloissa, olemme sopineet menevämme naimisiin. En edes osaa sanoa kauanko olemme olleet kihloissa, vaikea edes arvioida, koska asia on jo pitkään ollut itsestään selvä, mutta virallisesti se on puhuttu halki joskus tässä tämän vuoden aikana... pariin otteeseen =)

Sormukset hankitaan sitten, kun on jotain vastata kysymykseen "milloinkas niitä häitä sitten tanssitaan?". Koska vuotta/päivää emme vielä tiedä. Jos asia pitäisi nyt "hoitaa pois alta", se olisi lyhyt visiitti maistraattiin... ja kun mihinkään ei ole kiire, niin ehkä odotamme inspiraatiota edes jonkinlaisiin juhliin.

Ihmettelyysi: maailma ei ole menossa minnekään, yhtä kaunista ja ennen niin merkityksellistä sanaa vain käytetään taidokkaasti täysin väärässä merkityksessä. Ei se vakavaa ole, niin kauan kuin ei aiheuta väärinymmärryksiä osapuolten välillä.

meille kihlautuminenon lupaus avioliitosta, eli aikomuksenamme on mennä naimisiin.. tarkkaa hääpäivää emme ole sopineet koska siihen liittyy rahatilanne yms asiat. itse aloitan jatko-opiskelun joka kestää neljä vuotta joten häät tulevat varmaan vasta sitten.. mielestäni kihlautuminnen tulisi edelleen olla merkki naimisiin menosta.. takarajaksi hääpäivälle olemme miettinen 6 v kihloissa.. olen vasta 20, joten ikäkään ei ole vielä silloin kovin vanha, vaikkei sillä ole väliä minkä ikäisenä menee mainisiin kunhan on onnellinen ja pitää lupauksensa.

Oma mielipiteeni on, että kihlaus on lupaus yhdessäolosta ja luottamuksen/rakkauden osoitus "Sitä Oikeaa" kohtaan. Mielestäni sen ei tarvitse merkitä välitöntä häiden järjestelyä.

Kihlasormus symboloi omassa ajatusmaailmassani sitoutumista toiseen ihmiseen. Samalla se toimii ulkopuolisille merkkinä siitä, että nämä ihmiset ovat jo löytäneet toisensa, joten turha tulla enää näiden ihmisten väliin.

Kyllä, kihlaus on lupaus avioliitosta ja kosija kysyy kosittavaltaan, että meneekö tämä naimisiin hänen kanssaan. Yksi yleisimmistä virheistä on kosiessa kysyä: "mennäänkö kihloihin".

Teini-ikäisten lasten huoltajat ja opettajat, suosittelen teitä keskustelemaan nuorten kanssa siitä mitä kihlautuminen ja avioliitto todella tarkoittavat.

Meillä ortodoksisessa kirkossa kihlaus on toimitus, joka suoritetaan papin johdolla joko erikseen tai pötköön vihkitoimituksen kanssa.

Totta puhut! Olen mieheni kanssa jo vanhoja keski-ikäisiä immeisiä, mutta kas, ajatellaan kihloista perinteisesti ja uskotaan ikuiseen rakkauteen. Aiotaan naimisiin ehkä ensi vuonna. Sormukset on jo sormissa lupauksen merkiksi ja vähän senkin, että olemme varattuja. Itse ainakin ihan täysin kyllästynyt iskuyrityksiin, ja siksipä muuttanutkin käyttäytymistäni ja tapojani kihlautumisen myötä. En viihdy enää yksinäni baareissa. On mulla kavereita, jotka ovat ikuisesti avoliitossa. Niitä välillä ihmettelen, mutta ymmärränkin. Yhdellä on koettua parisuhdeväkivaltaa taustalla, joten siksi on hylännyt avioutumisen kokonaan. Että kaikki eivät jämähdä kihloihin sen vuoksi, että se säästäisi joltakin tai, että bileitä ei tarvitsisi sitten sukulaisille järjestää.