uusi

Aluksi se kai oli sitä että salaa katsoi toista (yleensä ystävää) ja huomasi että haluaisi muutakin kuin kaveruutta. (Ekan kerran näin tapahtui 6-luokan loppuvaiheilla) Tunne voi olla ahdistava jos vaikka tietää että toinen ei voi tykätä sinusta samoin.. Mutta nykyään sitä tietää paremmin, sen että voi yrittää vaikka luulisi tilanteen olevan toivoton x)

Joskus yläasteaikoina ihastuin erääseen naapurin tyttöön. Oikeastaan en sen kummemmin tajunnut, mistä oli kyse. Meistä tuli naapurin tytön kanssa kavereita mutta olin kamalan pettynyt, kun hän alkoi seurustelemaan pojan kanssa. Tyttöihastuksia tuli ja meni. Joskus vähän yli parikymppisenä vihdoin ja viimein tajusin ja hyväksyin ajatuksen, että miehet ei yrityksistä huolimatta pahemmin nappaa..Aluksi ajattelin, että en kerro asiasta ikinä kenellekään. Mutta eihän sillain voi oikeen elää.

yllättynyt olin ainakin, ja sitten muistutin itseäni siitä, että ainahan homous on minusta ok homma ollut...