Ilmestyskijan 3,5 aikaa on (nykyään) ainoastaan 1260 päivää, vaikka sillä perusteltu kaksi kertaa pitempi Danielin aika on 2520 vuotta?
Hesekielin seitsemän vuotta (ei siis aikaa) on kuvaannollinen, vaikka Hesellä kerrotaan seitsemän aikaa aivan uusiin lukemiin?
Miksi?
19
1036
Vastaukset
- Syneus(m)
huuhaata. Jos lukee jonkun vanhemman esim. Danielin kirjaa selittävän opuksen, ei voi kuin ihmetellä Vt-seuran satusetien mielikuvituksen tuotoksia. Ja valitettavasti monet jopa uskovat niihin.
- kirjoituskomitealle
kaikki Danielin salat.
Aika näyttää oliko Jehova tosissaan vai täytyykö kirjoittaa uusi kirja.
Jehova moitti kirjoittajia kirjasta "Totuus, joka johtaa ikuiseen elämään" sanoen, ettei se pidä paikkaansa.
Kirjoituskomitea kokoontui heti ja kirjoitti uuden samanlaisen kirja nimeltä "Tieto, joka johtaa ikuiseen elämään".
Totuus olikin muuttunut vain tiedoksi, joka sekin voi olla väärää.
Näin muuttuu Jehovan aatos taivaassa. - Rintti
kirjoituskomitealle kirjoitti:
kaikki Danielin salat.
Aika näyttää oliko Jehova tosissaan vai täytyykö kirjoittaa uusi kirja.
Jehova moitti kirjoittajia kirjasta "Totuus, joka johtaa ikuiseen elämään" sanoen, ettei se pidä paikkaansa.
Kirjoituskomitea kokoontui heti ja kirjoitti uuden samanlaisen kirja nimeltä "Tieto, joka johtaa ikuiseen elämään".
Totuus olikin muuttunut vain tiedoksi, joka sekin voi olla väärää.
Näin muuttuu Jehovan aatos taivaassa.
Mutta JHVH sanoi minulle:
"Valhetta ennustavat profeetat minun nimessäni;
minä en ole lähettänyt heitä,
en käskenyt heitä
enkä puhunut heille.
Valhenäkyjä, turhia ennustuksia
ja oman sydämensä petosta he ennustavat teille. (Jer.14:14)
Näin sanoo JHVH Sebaot:
Älkää kuulko profeettain sanoja, noiden,
jotka teille ennustavat täyttäen teidät tyhjillä toiveilla:
oman sydämensä näkyjä he puhuvat,
mutta eivät sitä, mikä tulee JHVHn suusta. (Jer.23:16)
Ja jos sinä ajattelet sydämessäsi:
'Mistä me tiedämme, mikä sana ei ole JHVHn puhetta?'
niin huomaa:
kun profeetta puhuu JHVHn nimessä,
ja kun se, mitä hän on puhunut, ei tapahdu eikä käy toteen,
niin sitä sanaa JHVH ei ole puhunut;
julkeuttaan se profeetta on niin puhunut;
älä pelkää häntä. (5Moos.18:21)
- kiinnostakkaan
Jonkin verran raamattua tutkineena en oiken käsitä mitä tarkoitat näillä muutamilla raamatun "tutkimuksilla"?
Oletko tosiaan huolissaan raamatun tulkinnasta tai tulkinnoista vai jonkin tietyn uskonnon todistamisesta vääräksi.
TV: Ei edes ateisti raamatuntutkia sorru moisiin muutamiin päivämääräsekamelskoihin!
TV: Ateisti- Markku_Meilo
>>Jonkin verran raamattua tutkineena en oiken käsitä mitä tarkoitat näillä muutamilla raamatun "tutkimuksilla"?
Mitähän raamatun'tutkimuksia' oikein tarkoitat?
>>Oletko tosiaan huolissaan raamatun tulkinnasta tai tulkinnoista vai jonkin tietyn uskonnon todistamisesta vääräksi.
En tunne olevani huolissani tai peloissani Raamatun sisällöstä, kunhan kirjoittelen sivuston aihepiiristä. Jos ateistille tulee tarve osoittaa ainaostaan jokin tietty uskonto vääräksi, kannattaa ehkä hakeutua vaikka ystävien neuvottavaksi. - kiinnostakkaan
Toki ymmärrän, että teidän keskustelu on vähän niinkuin "sisäpiirikeskustelua" jossa syvempitietous on jo olemassa tästä uskonnosta.
Ymmärrätte toisianne vähemmillä sanoilla kuin minä, joka en ole niin tarkoin perehtynyt juuri tähän uskontoon, vaikka jonkin verran olenkin perehtynyt.
Lupaan lukea tarkemmin aiempia kirjoituksiasi, kommenntejasi ja otan kantaa sitten uudelleen jos siltä tuntuu.
Ja otankin!
- Eli 7 aikaa on 2520 vuotta
1914 – merkittävä vuosi Raamatun profetiassa
RAAMATUNTUTKIJAT julistivat jo muutamien vuosikymmenien ajan etukäteen, että vuonna 1914 tapahtuisi jotain merkittävää. Mitä se oli, ja mitkä todisteet osoittavat, että tuo vuosi oli hyvin tärkeä?
Jeesus sanoi Luukkaan 21:24:ssä: ”Jerusalem tulee olemaan kansakuntien tallattavana, kunnes kansakuntien määräajat [”pakanain ajat”, vuoden 1938 kirkkoraamattu] täyttyvät.” Jerusalem oli ollut juutalaisten kansakunnan pääkaupunki ja kuningas Daavidista polveutuvien kuninkaiden hallituspaikka (Psalmit 48:1, 2). Nuo kuninkaat olivat poikkeuksellisia hallitsijoita. He istuivat ”Jehovan valtaistuimella” edustaen itse Jumalaa (1. Aikakirja 29:23). Jerusalem oli siis Jehovan hallitusvallan vertauskuva.
Miten ja milloin Jumalan hallitusvalta sitten joutui ”kansakuntien tallattavaksi”? Vuonna 607 eaa., jolloin babylonialaiset valloittivat Jerusalemin. ”Jehovan valtaistuin” jäi tyhjäksi, ja Daavidista polveutuvien kuninkaiden ketju katkesi väliaikaisesti. (2. Kuninkaiden kirja 25:1–26.) Jatkuisiko tämä ’tallaaminen’ ikuisesti? Ei, sillä Hesekielin profetiassa sanottiin Jerusalemin viimeisestä kuninkaasta Sidkiasta: ”Poista turbaani ja nosta pois kruunu. – – Eikä tämäkään tule varmasti kenenkään omaksi, ennen kuin tulee hän, jolla on laillinen oikeus, ja minun on annettava se hänelle.” (Hesekiel 21:26, 27.) ”Laillinen oikeus” Daavidin kruunuun on Kristuksella Jeesuksella (Luukas 1:32, 33). ’Tallaaminen’ päättyisi sitten, kun Jeesuksesta tulisi Kuningas.
Milloin tuo suuri hetki koittaisi? Jeesus osoitti, että pakanat saisivat hallita tietyn aikaa. Danielin kirjan 4. luvussa oleva kertomus sisältää avaimen tuon ajanjakson pituuden selvittämiseksi. Siinä kuvaillaan profeetallista unta, jonka Babylonian kuningas Nebukadnessar näki. Unessa hakattiin poikki suunnattoman suuri puu, eikä sen kanto päässyt versomaan, koska se kahlittiin rauta- ja kuparivanteilla. Enkeli julisti: ”Kulukoon siltä seitsemän aikaa.” (Daniel 4:10–16.)
Puut edustavat Raamatussa toisinaan hallitusvaltaa (Hesekiel 17:22–24; 31:2–5). Vertauskuvallisen puun kaataminen kuvaa siis sitä, miten Jumalan hallitusvalta päättyisi sellaisena kuin Jerusalemin kuninkaat sitä edustivat. Näky osoitti kuitenkin, että ’Jerusalemin tallaaminen’ olisi väliaikaista, sillä se kestäisi ”seitsemän aikaa”. Kuinka pitkä ajanjakso tämä on?
Ilmestyksen 12:6, 14 osoittaa, että kolme ja puoli aikaa on ”tuhat kaksisataakuusikymmentä päivää”. ”Seitsemän aikaa” on kaksi kertaa pitempi ajanjakso eli 2 520 päivää. Pakanakansat eivät kuitenkaan lakanneet ’tallaamasta’ Jumalan hallitusvaltaa vielä 2 520 päivän jälkeen Jerusalemin kukistumisesta. Ennustus viittaa siis selvästikin paljon pitempään aikaan. Neljännen Mooseksen kirjan 14:34:ssä ja Hesekielin 4:6:ssa puhutaan ”päivästä vuotta kohti”, ja tämän perusteella ”seitsemän aikaa” on 2 520 vuotta.
Nämä 2 520 vuotta alkoivat lokakuussa 607 eaa., kun babylonialaiset valloittivat Jerusalemin ja Daavidista polveutuva kuningas poistettiin valtaistuimelta. Ajanjakso päättyi lokakuussa 1914. Silloin loppuivat ”kansakuntien määräajat” ja Jumala asetti Jeesuksen Kristuksen taivaalliseksi Kuninkaaksi (Psalmit 2:1–6; Daniel 7:13, 14).
Aivan kuten Jeesus ennusti, hänen ”läsnäololleen” taivaallisena Kuninkaana ovat olleet ominaisia mullistavat maailmanlaajuiset ilmiöt: sodat, nälänhätä, maanjäristykset ja tuhoisat taudit (Matteus 24:3–8; Luukas 21:11). Ne ovat painava todiste sen puolesta, että vuonna 1914 syntyi Jumalan taivaallinen valtakunta ja nykyisen pahan asiainjärjestelmän ”viimeiset päivät” alkoivat (2. Timoteukselle 3:1–5).
Vuoden 607 eaa. lokakuusta vuoden 1 eaa. lokakuuhun on 606 vuotta. Nollavuotta ei ole, joten vuoden 1 eaa. lokakuusta vuoden 1914 lokakuuhun on 1 914 vuotta. Kun lasketaan yhteen 606 vuotta ja 1 914 vuotta, saadaan 2 520 vuotta. Jerusalemin kukistumista vuonna 607 eaa.- Nousu ja tuho
Suunnattoman kuvapatsaan nousu ja tuho
VUOSIKYMMEN on kulunut niistä päivistä, jolloin kuningas Nebukadnessar toi Danielin ja muut Juudan ”maan huomattavimmat miehet” Babylonin vankeuteen (2. Kuninkaiden kirja 24:15). Nuori Daniel palvelee kuninkaan hovissa, kun syntyy uhkaava tilanne. Miksi sen pitäisi kiinnostaa meitä? Koska se tapa, jolla Jehova puuttuu asioiden kulkuun, ei ainoastaan pelasta Danielin ja muiden henkeä vaan myös antaa meille yleissilmäyksen Raamatun profetian maailmanvaltojen sarjaan, joka johtaa meidän aikoihimme saakka.
YKSINVALTIAS VAIKEAN PULMAN EDESSÄ
”Nebukadnessarin kuninkuuden toisena vuonna”, kirjoitti profeetta Daniel, ”Nebukadnessar näki unia, ja hänen henkensä joutui kiihdyksiin, eikä hän saanut enää unta.” (Daniel 2:1.) Unien näkijä oli Nebukadnessar, Babylonian imperiumin kuningas. Hänestä oli tullut todellinen maailmanhallitsija vuonna 607 eaa., jolloin Jehova Jumala salli hänen tuhota Jerusalemin ja sen temppelin. Kun Nebukadnessar oli maailmanhallitsijana toista vuottaan (606–605 eaa.), Jumala lähetti hänelle kauhistavan unen.
Tämä uni ahdisti Nebukadnessaria niin paljon, ettei hän pystynyt nukkumaan. Luonnollisesti hän halusi kiihkeästi tietää sen merkityksen. Mutta mahtava kuningas oli unohtanut unen! Niinpä hän kutsui koolle Babylonin taikurit, lumoojat ja noidat ja vaati heitä kertomaan unen ja selittämään sen. Tehtävä oli heille ylivoimainen. Heidän kyvyttömyytensä sai Nebukadnessarin niin raivoihinsa, että hän antoi käskyn ”tuhota kaikki Babylonin viisaat”. Tämän säädöksen vuoksi profeetta Daniel joutuisi tehtävään määrätyn teloittajan eteen. Miksi? Koska hänet ja hänen kolme heprealaista toveriaan, Hananja, Misael ja Asarja, luettiin Babylonin viisaiden joukkoon. (Daniel 2:2–14.)
DANIEL TULEE APUUN
Saatuaan tietää syyn Nebukadnessarin ankaraan säädökseen ”Daniel itse meni sisään ja pyysi kuningasta antamaan hänelle aikaa sitä varten, että hän esittäisi kuninkaalle selityksen”. Tämä myönnettiin. Daniel palasi taloonsa, ja hän ja hänen kolme heprealaista ystäväänsä rukoilivat ja pyysivät ”taivaan Jumalalta armonosoituksia tämän salaisuuden suhteen”. Samana yönä Jehova paljasti näyssä Danielille unen salaisuuden. Kiitollisena Daniel sanoi: ”Tulkoon Jumalan nimi siunatuksi ajan hämärästä aina ajan hämärään asti, sillä viisaus ja väkevyys – sillä ne kuuluvat hänelle. Ja hän muuttaa aikoja ja ajanjaksoja, poistaa kuninkaita ja asettaa kuninkaita, antaa viisautta viisaille ja tietoa tarkkanäköisyyden tunteville. Hän paljastaa syvät asiat ja salatut asiat, tietää, mitä pimeydessä on, ja hänen luonaan valo totisesti asuu.” Tällaisesta ymmärtäväisyydestä Daniel antoi ylistyksen Jehovalle. (Daniel 2:15–23.)
Seuraavana päivänä Daniel lähestyi Arjokia, henkivartioston päällikköä, joka oli määrätty tuhoamaan Babylonin viisaat. Kuultuaan, että Daniel voisi selittää unen, Arjok vei hänet kiireesti kuninkaan luo. Ottamatta kunniaa itselleen Daniel sanoi Nebukadnessarille: ”Taivaissa on – – Jumala, joka on salaisuuksien Paljastaja, ja hän on ilmoittanut kuningas Nebukadnessarille, mitä on määrä tapahtua päivien lopulla.” Daniel oli valmis paljastamaan ei vain Babylonian imperiumin tulevaisuutta vaan myös maailmantapahtumien pääpiirteet Nebukadnessarin päivistä aina meidän aikaamme asti ja pitemmällekin. (Daniel 2:24–30.)
UNI MUISTETAAN
Nebukadnessar kuunteli tarkkaavaisesti, kun Daniel selitti: ”Sinä näit, oi kuningas, ja katso: suunnaton kuvapatsas. Tuo kuvapatsas, joka oli suuri ja jonka loisto oli tavaton, seisoi edessäsi, ja se oli näöltään kauhistava. Sen kuvapatsaan pää oli hyvää kultaa, sen rinta ja sen käsivarret olivat hopeaa, sen vatsa ja sen reidet olivat kuparia, sen sääret olivat rautaa, sen jalkaterät olivat osaksi rautaa ja osaksi valusavea. Sinä jatkoit katselemista, kunnes lohkesi kivi, käsien koskematta, ja se iski kuvapatsasta sen rautaisiin ja valusavisiin jalkateriin ja murskasi ne. Silloin rauta, valusavi, kupari, hopea ja kulta murskautuivat kaikki samalla kertaa, ja niistä tuli kuin akanoita kesäisellä puimatantereella, ja tuuli vei ne mennessään, niin ettei niistä löytynyt jälkeäkään. Ja siitä kivestä, joka iski kuvapatsasta, tuli suuri vuori, ja se täytti koko maan.” (Daniel 2:31–35.)
Miten haltioissaan Nebukadnessarin onkaan täytynyt olla, kun hän kuuli Danielin kertovan unen! Mutta odotahan! Babylonin viisaat säästettäisiin vain siinä tapauksessa, että Daniel myös selittäisi unen. Puhuen omasta ja kolmen heprealaisen ystävänsä puolesta Daniel julisti: ”Tämä oli uni, ja sen selityksen sanomme kuninkaan edessä.” (Daniel 2:36.)
MUISTA HUOMATTAVASTI EROTTUVA VALTAKUNTA
”Sinä, oi kuningas, kuninkaiden kuningas, sinä, jolle taivaan Jumala on antanut valtakunnan, väkevyyden ja voiman ja kunnian ja jonka käteen hän on antanut, missä vain ihmisten poikia asuukin, kedon eläimet ja taivaiden siivekkäät ja jonka hän on tehnyt niiden kaikkien hallitsijaksi, sinä itse olet se kultainen pää.” (Daniel 2:37, 38.) Nämä sanat soveltuivat Nebukadnessariin sen jälkeen, kun Jehova oli käyttänyt häntä Jerusalemin tuhoamisessa vuonna 607 eaa. Tämä johtuu siitä, että kuninkaat, jotka olivat valtaistuimella Jerusalemissa, olivat Jehovan voiteleman kuninkaan Daavidin sukuhaaraa. Jerusalem oli Juudan pääkaupunki, ja Juuda oli Jumalan esikuvallinen valtakunta, joka edusti Jehovan suvereeniutta maan suhteen. Kun kaupunki tuhottiin vuonna 607 eaa., tämä Jumalan esikuvallinen valtakunta lakkasi olemasta. (1. Aikakirja 29:23; 2. Aikakirja 36:17–21.) Kuvapatsaan metalliosien edustamat perättäiset maailmanvallat saattoivat nyt käyttää maailmanherruutta Jumalan esikuvallisen valtakunnan häiritsemättä. Päänä, joka oli kultaa, kallisarvoisinta metallia, mitä vanhan ajan maailmassa tunnettiin, Nebukadnessar oli huomattavasti erottunut muista siinä, että hän oli kukistanut tuon valtakunnan tuhoamalla Jerusalemin. (Ks. ”Soturikuningas rakentaa imperiumin” s. 63.)
Nebukadnessar, joka hallitsi 43 vuotta, aloitti Babylonian imperiumia hallinneen dynastian. Siihen kuului hänen vävynsä Nabunaid ja hänen vanhin poikansa Evil-Merodak. Tämä hallitsijasuku oli vallassa vielä toiset 43 vuotta, vuoteen 539 eaa. saakka, jolloin Nabunaidin poika Belsassar kuoli. (2. Kuninkaiden kirja 25:27; Daniel 5:30.) Unen kuvapatsaan kultainen pää ei siis edustanut vain Nebukadnessaria vaan koko tätä babylonialaista hallitsijasukua.
Daniel sanoi Nebukadnessarille: ”Sinun jälkeesi nousee toinen valtakunta, vähempiarvoinen kuin sinä.” (Daniel 2:39.) Nebukadnessarin hallitsijasukua seuraisi valtakunta, jota kuvasivat kuvapatsaan hopeinen rinta ja hopeiset käsivarret. Noin 200 vuotta aiemmin Jesaja oli ennustanut tämän valtakunnan ja jopa maininnut sen voittoisan kuninkaan, Kyyroksen, nimenkin (Jesaja 13:1–17; 21:2–9; 44:24–45:7, 13). Tämä oli Meedo-Persian imperiumi. Vaikka Meedo-Persiassa kehittyi korkeatasoinen sivistys, joka ei jäänyt Babylonian imperiumista jälkeen, sitä valtakuntaa edustaa hopea, joka ei ole niin kallisarvoista kuin kulta. Tämä valtakunta oli Babylonian maailmanvaltaa vähempiarvoinen siinä suhteessa, ettei sillä ollut huomattavaa tehtävää kukistaa Juudaa, Jumalan esikuvallista valtakuntaa, ja sen pääkaupunkia Jerusalemia.
Kuutisenkymmentä vuotta tämän unen selittämisen jälkeen Daniel sai todistaa Nebukadnessarin hallitsijasuvun lopun. Daniel oli läsnä lokakuun 6. päivän vastaisena yönä vuonna 539 eaa., jolloin Meedo-Persian armeija valloitti näennäisesti valloittamattoman Babylonin ja teloitti kuningas Belsassarin. Belsassarin kuoltua unen kuvapatsaan kultainen pää, Babylonian imperiumi, lakkasi olemasta.
VALTAKUNTA JOKA VAPAUTTAA PAKKOSIIRTOLAISKANSAN
Meedo-Persia korvasi Babylonian imperiumin johtavana maailmanvaltana vuonna 539 eaa. Meedialaisesta Dareioksesta tuli 62 vuoden ikäisenä Babylonin valloitetun kaupungin ensimmäinen hallitsija (Daniel 5:30, 31). Hän ja persialainen Kyyros hallitsivat vähän aikaa yhdessä Meedo-Persian imperiumia. Dareioksen kuoltua Kyyroksesta tuli Persian imperiumin ainoa hallitsija. Babylonin juutalaisille Kyyroksen hallituskausi merkitsi vapautumista vankeudesta. Vuonna 537 eaa. Kyyros antoi säädöksen, joka salli Babylonissa olevien juutalaisten pakkosiirtolaisten palata kotimaahansa rakentamaan uudelleen Jerusalemia ja Jehovan temppeliä. Jumalan esikuvallista valtakuntaa ei kuitenkaan enää perustettu Juudaan ja Jerusalemiin. (2. Aikakirja 36:22, 23; Esra 1:1–2:2a.)
Unen kuvapatsaan hopeinen rinta ja hopeiset käsivarret kuvasivat Kyyros Suuresta alkanutta Persian kuninkaiden sarjaa. Tämä hallitsijasuku oli vallassa yli 200 vuotta. Kyyroksen ajatellaan kuolleen sotaretkellä vuonna 530 eaa. Noin kahdestatoista kuninkaasta, jotka seurasivat häntä Persian imperiumin valtaistuimelle, ainakin kaksi kohteli suosiollisesti Jehovan valittua kansaa. Toinen oli (persialainen) Dareios I ja toinen Artakserkses I.
Dareios I oli kolmas Kyyros Suuren jälkeisten Persian kuninkaiden sarjassa. Kaksi edellistä olivat Kambyses II ja hänen veljensä Bardija (tai ehkä häneksi tekeytynyt maagi nimeltä Gaumata). Siihen aikaan kun Dareios I, joka tunnetaan myös Dareios Suurena, nousi valtaistuimelle vuonna 521 eaa., Jerusalemin temppelin uudelleenrakentamistyö oli kiellettynä. Kun Ekbatanan arkistoista löytyi Kyyroksen säädöksen sisältänyt asiakirja, Dareios ei tyytynyt vain kiellon poistamiseen vuonna 520 eaa. Hän antoi kuninkaallisesta rahastosta myös varoja temppelin uudelleen rakentamiseen. (Esra 6:1–12.)
Seuraava Persian hallitsija, joka avusti juutalaisten ennallistamispyrkimyksiä, oli Artakserkses I, joka vuonna 475 eaa. seurasi isäänsä Ahasverosta (Kserkses I:tä). Artakserkseen lisänimenä oli Longimanus, koska hänen oikea kätensä oli pitempi kuin vasen. Hallituskautensa 20. vuonna, joka oli vuosi 455 eaa., hän nimitti juutalaisen juomanlaskijansa Nehemian Juudan käskynhaltijaksi ja valtuutti hänet rakentamaan uudelleen Jerusalemin muurit. Tämä toimenpide merkitsi Danielin 9. luvussa viitoitettujen ’seitsemänkymmenen vuosiviikon’ alkua ja määräsi Messiaan eli Kristuksen, Jeesus Nasaretilaisen, ilmaantumisen ja kuoleman ajankohdat. (Daniel 9:24–27; Nehemia 1:1; 2:1–18.)
Viimeinen kuudesta kuninkaasta, jotka seurasivat Artakserkses I:tä Persian imperiumin valtaistuimelle, oli Dareios III. Hänen hallituskautensa päättyi äkisti vuonna 331 eaa., kun Aleksanteri Suuri aiheutti hänelle kauhistavan tappion Gaugamelassa lähellä muinaista Niniveä. Tämä tappio teki lopun Meedo-Persian maailmanvallasta, jota kuvasi Nebukadnessarin unessa näkemän kuvapatsaan hopeinen osa. Tuleva mahti oli joissakin suhteissa ylempi, toisissa taas vähempiarvoinen. Tämä käy selväksi, kun kuuntelemme, mitä muuta Daniel selittää Nebukadnessarin unesta.
LAAJA MUTTA VÄHEMPIARVOINEN VALTAKUNTA
Daniel kertoi Nebukadnessarille, että suunnattoman kuvapatsaan vatsa ja reidet olisivat ”uusi valtakunta, kolmas, kuparinen, joka tulee hallitsemaan koko maata” (Daniel 2:32, 39). Tämä kolmas valtakunta seuraisi Babyloniaa ja Meedo-Persiaa. Samoin kuin kupari on hopeaa vähempiarvoinen, tämä uusi maailmanvalta olisi Meedo-Persiaa vähempiarvoinen siinä suhteessa, ettei sitä kunnioitettaisi minkäänlaisilla Jehovan kansan vapauttamisen kaltaisilla eduilla. Tämä kuparin kaltainen valtakunta tulisi kuitenkin ”hallitsemaan koko maata”, mikä viittaa siihen, että se tulisi olemaan laajempi kuin Babylonia tai Meedo-Persia. Mitä historian tosiseikat vahvistavat tästä maailmanvallasta?
Pian perittyään Makedonian valtaistuimen 20-vuotiaana vuonna 336 eaa. kunnianhimoinen Aleksanteri III lähti valloitusretkelle. Sotilaallisen menestyksensä vuoksi hän sai nimekseen Aleksanteri Suuri. Saavuttaen voiton toisensa jälkeen hän jatkoi kulkuaan Persian valta-alueelle. Kun hän oli kukistanut Dareios III:n Gaugamelassa vuonna 331 eaa., Persian imperiumi alkoi luhistua ja Aleksanteri vakiinnutti Kreikan aseman uutena maailmanvaltana.
Gaugamelan voiton jälkeen Aleksanteri valloitti edelleen Persian tärkeimmät kaupungit Babylonin, Susan, Persepoliin ja Ekbatanan. Hän alisti valtaansa loputkin Persian imperiumista ja ulotti valloitusretkensä Intian länsiosaan saakka. Valloitettuihin maihin perustettiin kreikkalaisia siirtokuntia. Näin kreikan kieli ja kreikkalainen kulttuuri levisivät kautta koko valtakunnan. Kreikan maailmanvallasta tuli itse asiassa suurempi kuin mikään sitä edeltänyt imperiumi. Kuten Daniel oli ennustanut, kuparivaltakunta ’hallitsi koko maata’. Yhtenä tuloksena tästä oli, että kreikasta (koineesta) tuli kansainvälinen kieli. Tarkan ilmaisukykynsä ansiosta se osoittautui erittäin sopivaksi Raamatun kreikkalaisiin kirjoituksiin ja Jumalan valtakunnan hyvän uutisen levittämiseen.
Aleksanteri Suuri eli vain kahdeksan vuotta maailmanhallitsijana. Niin nuori kuin olikin, 32-vuotias Aleksanteri sairastui eräiden pitojen jälkeen ja kuoli hieman myöhemmin, 13. kesäkuuta 323 eaa. Aikanaan hänen suunnaton imperiuminsa jakaantui neljään alueeseen, joista kutakin hallitsi yksi hänen kenraaleistaan. Näin yhdestä suuresta valtakunnasta tuli neljä valtakuntaa, jotka Rooman imperiumi myöhemmin nielaisi. Kuparin kaltainen maailmanvalta kesti vain vuoteen 30 eaa., jolloin Rooma lopulta kukisti viimeisenkin näistä neljästä valtakunnasta, sen jota hallitsi Ptolemaiosten dynastia Egyptissä.
VALTAKUNTA JOKA MURSKAA JA PIRSTOO
Daniel jatkoi selitystään unen kuvapatsaasta: ”Neljäs valtakunta puolestaan [Babylonian, Meedo-Persian ja Kreikan jälkeen] osoittautuu lujaksi kuin rauta. Koska rauta murskaa ja jauhaa kaiken muun, niin pirstovan raudan tavoin se murskaa ja pirstoo kaikki nämäkin.” (Daniel 2:40.) Murskaamisvoimassaan ja -kyvyssään tämä maailmanvalta olisi kuin rauta, vahvempi kuin kullan, hopean ja kuparin edustamat imperiumit. Rooman imperiumi oli sellainen maailmanvalta.
Rooma murskasi ja pirstoi Kreikan imperiumin ja nielaisi Meedo-Persian ja Babylonian maailmanvaltojen jäännökset. Osoittamatta vähääkään kunnioitusta Jeesuksen Kristuksen julistamaa Jumalan valtakuntaa kohtaan se surmasi Jeesuksen kidutuspaalussa vuonna 33. Yrittäessään pirstoa tosi kristillisyyden Rooma vainosi Jeesuksen opetuslapsia. Lisäksi roomalaiset tuhosivat Jerusalemin ja sen temppelin vuonna 70.
Nebukadnessarin unen kuvapatsaan rautaiset sääret eivät kuvanneet ainoastaan Rooman imperiumia vaan myös sen poliittisia jälkeläisiä. Ajattelehan seuraavia Ilmestyskirjan 17:10:een merkittyjä sanoja: ”On seitsemän kuningasta: viisi on kaatunut, yksi on, yksi ei ole vielä saapunut, mutta kun hän saapuu, hänen täytyy pysyä vähän aikaa.” Kun apostoli Johannes kirjoitti nämä sanat, roomalaiset pitivät häntä karkotettuna Patmoksen saarella. Viisi kaatunutta kuningasta eli maailmanvaltaa olivat Egypti, Assyria, Babylonia, Meedo-Persia ja Kreikka. Kuudes, Rooman imperiumi, oli yhä vallassa. Mutta senkin oli kaaduttava, ja yhdestä Rooman valtaamista alueista nousisi seitsemäs kuningas. Mikä maailmanvalta se olisi?
Britannia muodosti aikoinaan Rooman imperiumin luoteisosan. Mutta vuoteen 1763 mennessä siitä oli tullut Brittiläinen imperiumi, se Britannia, joka hallitsi seitsemää merta. Vuonna 1776 sen 13 amerikkalaista siirtokuntaa olivat julistautuneet itsenäisiksi perustaakseen Amerikan yhdysvallat. Myöhempinä vuosina Britanniasta ja Yhdysvalloista tuli kumppanuksia sekä sodan että rauhan aikana. Näin angloamerikkalainen yhtymä tuli olemassaoloon Raamatun profetian seitsemäntenä maailmanvaltana. Rooman imperiumin tavoin se on osoittautunut ”lujaksi kuin rauta”, sillä se on käyttänyt raudan kaltaista valtaa. Unen kuvapatsaan rautaiset sääret sisältävät siis sekä Rooman imperiumin että Angloamerikkalaisen kaksoismaailmanvallan.
HAURAS SEOS
Seuraavaksi Daniel kertoi Nebukadnessarille: ”Koska sinä näit, että jalkaterät ja varpaat olivat osaksi savenvalajan valusavea ja osaksi rautaa, osoittautuu valtakuntakin jakautuneeksi, mutta siinä osoittautuu olevan raudan lujuutta, koska näit rautaa kostean saven seassa. Ja koska jalkaterien varpaat olivat osaksi rautaa ja osaksi valusavea, valtakunta osoittautuu olevan osaksi luja ja osoittautuu olevan osaksi hauras. Koska näit rautaa kostean saven seassa, ne lopulta sekoittuvat ihmisten jälkeläisiin, mutta osoittautuu, että ne eivät tartu yhteen, toinen toiseen, niin kuin ei rautakaan sekoitu valusaveen.” (Daniel 2:41–43.)
Niiden maailmanvaltojen sarja, joita Nebukadnessarin unen kuvapatsaan eri osat edustivat, alkoi päästä ja päättyi jalkateriin. Johdonmukaisesti ajatellen jalkaterät ja varpaat, joissa oli ”rautaa kostean saven seassa”, kuvaisivat ihmisen hallitusvallan lopullista ilmentymää, joka olisi olemassa ”lopun aikana” (Daniel 12:4).
Kun 1900-luku sarasti, Brittiläinen imperiumi hallitsi joka neljättä ihmistä maapallolla. Muut eurooppalaiset imperiumit hallitsivat miljoonia muita. Mutta ensimmäisen maailmansodan päätyttyä imperiumien sijaan olikin ilmaantunut kansakuntien ryhmiä. Toisen maailmansodan jälkeen tämä suuntaus kiihtyi. Kansallismielisyyden edelleen kehittyessä maailman kansakuntien lukumäärä kasvoi jyrkästi. Kuvapatsaan kymmenen varvasta edustavat kaikkia tällaisia rinnakkain esiintyviä valtoja ja hallituksia, sillä Raamatussa luku kymmenen merkitsee toisinaan maallista täydellisyyttä (vrt. 2. Mooseksen kirja 34:28; Matteus 25:1; Ilmestys 2:10).
Nyt kun olemme ”lopun ajassa”, olemme päässeet kuvapatsaan jalkateriin asti. Jotkin hallitukset, joita kuvapatsaan raudan ja saven sekaiset jalkaterät ja varpaat kuvaavat, ovat raudan kaltaisia: autoritaarisia ja tyrannimaisia. Toiset ovat saven kaltaisia. Millä tavoin? Daniel yhdisti saven ”ihmisten jälkeläisiin” (Daniel 2:43). Huolimatta saven – ihmisten jälkeläisten aineksen – hauraudesta, on perinnäisten raudan kaltaisten hallitusvaltojen ollut pakko kuunnella yhä enenevässä määrin tavallista kansaa, joka haluaa sanoa sanansa yläpuolellaan olevissa hallituksissa (Job 10:9). Mutta autoritaarinen hallitusvalta ja tavallinen kansa eivät tartu yhteen – sen enempää kuin ei rautakaan voi yhdistyä saveen. Kuvapatsaan loppuvaiheen aikana maailma on tosiaan poliittisesti hajanainen!
Aiheuttaako jalkaterien ja varpaiden jakautunut tila koko kuvapatsaan luhistumisen? Mitä kuvapatsaalle tapahtuu?
DRAMAATTINEN HUIPPUKOHTA!
Ajattelehan unen huippukohtaa. Daniel sanoi kuninkaalle: ”Sinä jatkoit katselemista, kunnes lohkesi kivi, käsien koskematta, ja se iski kuvapatsasta sen rautaisiin ja valusavisiin jalkateriin ja murskasi ne. Silloin rauta, valusavi, kupari, hopea ja kulta murskautuivat kaikki samalla kertaa, ja niistä tuli kuin akanoita kesäisellä puimatantereella, ja tuuli vei ne mennessään, niin ettei niistä löytynyt jälkeäkään. Ja siitä kivestä, joka iski kuvapatsasta, tuli suuri vuori, ja se täytti koko maan.” (Daniel 2:34, 35.)
Tämän selityksenä profetia jatkui seuraavasti: ”Noiden kuninkaiden päivinä taivaan Jumala pystyttää valtakunnan, joka ei ikinä tuhoudu. Eikä sitä valtakuntaa anneta millekään toiselle kansalle. Se murskaa kaikki nämä valtakunnat ja tekee niistä lopun, ja se itse pysyy aikojen hämärään asti, koska sinä näit, että vuoresta lohkesi kivi, käsien koskematta, ja että se murskasi raudan, kuparin, valusaven, hopean ja kullan. Suuri Jumala on itse ilmoittanut kuninkaalle, mitä on määrä tapahtua tämän jälkeen. Ja uni on varma, ja sen selitys on luotettava.” (Daniel 2:44, 45.)
Nebukadnessar käsitti, että hänen unensa oli palautettu hänen mieleensä ja selitetty, ja siksi hän tunnusti, että vain Danielin Jumala oli ”kuninkaiden Herra ja salaisuuksien Paljastaja”. Kuningas antoi myös Danielille ja hänen kolmelle heprealaistoverilleen huomattavat vastuuasemat. (Daniel 2:46–49.) Mutta mikä on Danielin ’luotettavan selityksen’ nykyinen merkitys?
’VUORI TÄYTTÄÄ MAAN’
Kun ”kansakuntien määräajat” päättyivät lokakuussa 1914, ”taivaan Jumala” perusti taivaallisen Valtakunnan asettamalla voidellun Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, valtaistuimelle ”kuninkaiden Kuninkaaksi ja herrojen Herraksi” (Luukas 21:24; Ilmestys 12:1–5; 19:16). Jehovan kaikkeudensuvereeniuden ”vuoresta” lohkesi näin messiaanisen Valtakunnan ”kivi” Jumalan voimasta, ihmiskäsien koskematta. Tämä taivaallinen hallitus on Jeesuksen Kristuksen käsissä, hänen jolle Jumala on suonut kuolemattomuuden (Roomalaisille 6:9; 1. Timoteukselle 6:15, 16). Siksi tätä ”meidän Herramme [Jumalan] ja hänen Kristuksensa valtakuntaa”, Jehovan kaikkeudensuvereeniuden ilmausta, ei anneta kenellekään toiselle. Se pysyy iäti. (Ilmestys 11:15.)
Valtakunta syntyi ”noiden kuninkaiden päivinä” (Daniel 2:44). Nämä eivät olleet ainoastaan niitä kuninkaita, joita kuvapatsaan kymmenen varvasta kuvasivat, vaan myös niitä, joita sen rautaiset, kupariset, hopeiset ja kultaiset osat kuvasivat. Vaikka Babylonian, Persian, Kreikan ja Rooman imperiumit olivat hävinneet maailmanvaltoina, niiden jäännökset olivat yhä olemassa vuonna 1914. Turkkilainen ottomaanien imperiumi hallitsi silloin Babylonian aluetta, ja kansalliset hallitukset toimivat Persiassa (Iranissa), Kreikassa ja Roomassa, Italiassa.
Jumalan taivaallinen valtakunta iskee pian vertauskuvallista kuvapatsasta sen jalkateriin. Seurauksena on, että kaikki sen kuvaamat valtakunnat murskautuvat palasiksi, mikä tekee niistä lopun. ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sodassa” tämä ”kivi” tosiaankin iskee niin musertavalla voimalla, että kuvapatsas jauhautuu tomuksi ja Jumalan myrskytuuli pyyhkäisee sen pois kuin puimatantereen akanat. (Ilmestys 16:14, 16.) Sen jälkeen, niin kuin kivi joka kasvoi vuorenkorkuiseksi ja täytti maan, Jumalan valtakunta tulee hallitusvuoreksi, joka vaikuttaa ”koko maahan”. (Daniel 2:35.)
Vaikka messiaaninen Valtakunta on taivaallinen, se ulottaa valtansa maapallollemme kaikkien maan päällä olevien tottelevaisten asukkaiden siunaukseksi. Tämä pysyvä hallitus ”ei ikinä tuhoudu”, eikä sitä ”anneta millekään toiselle kansalle”. Toisin kuin kuolevien ihmishallitsijoiden valtakunnat ”se itse pysyy aikojen hämärään asti”, ikuisesti. (Daniel 2:44.) Olkoon sinulla etu olla sen alamaisena iäti! - Markku_Meilo
Nyt ei ollut kyse Vartiotorniseuran koko 1914-harhasta, vaan kahdesta piirteestä:
- Miksi Ilmestyskijan 3,5 aikaa on (nykyään) ainoastaan 1260 päivää, vaikka sillä perusteltu kaksi kertaa pitempi Danielin aika on 2520 vuotta?
- Miksi Hesekielin oma seitsemän vuotta (ei siis aikaa) on kuvaannollinen, vaikka Hesellä kerrotaan seitsemän aikaa aivan uusiin lukemiin? - Markku_Meilo
Nousu ja tuho kirjoitti:
Suunnattoman kuvapatsaan nousu ja tuho
VUOSIKYMMEN on kulunut niistä päivistä, jolloin kuningas Nebukadnessar toi Danielin ja muut Juudan ”maan huomattavimmat miehet” Babylonin vankeuteen (2. Kuninkaiden kirja 24:15). Nuori Daniel palvelee kuninkaan hovissa, kun syntyy uhkaava tilanne. Miksi sen pitäisi kiinnostaa meitä? Koska se tapa, jolla Jehova puuttuu asioiden kulkuun, ei ainoastaan pelasta Danielin ja muiden henkeä vaan myös antaa meille yleissilmäyksen Raamatun profetian maailmanvaltojen sarjaan, joka johtaa meidän aikoihimme saakka.
YKSINVALTIAS VAIKEAN PULMAN EDESSÄ
”Nebukadnessarin kuninkuuden toisena vuonna”, kirjoitti profeetta Daniel, ”Nebukadnessar näki unia, ja hänen henkensä joutui kiihdyksiin, eikä hän saanut enää unta.” (Daniel 2:1.) Unien näkijä oli Nebukadnessar, Babylonian imperiumin kuningas. Hänestä oli tullut todellinen maailmanhallitsija vuonna 607 eaa., jolloin Jehova Jumala salli hänen tuhota Jerusalemin ja sen temppelin. Kun Nebukadnessar oli maailmanhallitsijana toista vuottaan (606–605 eaa.), Jumala lähetti hänelle kauhistavan unen.
Tämä uni ahdisti Nebukadnessaria niin paljon, ettei hän pystynyt nukkumaan. Luonnollisesti hän halusi kiihkeästi tietää sen merkityksen. Mutta mahtava kuningas oli unohtanut unen! Niinpä hän kutsui koolle Babylonin taikurit, lumoojat ja noidat ja vaati heitä kertomaan unen ja selittämään sen. Tehtävä oli heille ylivoimainen. Heidän kyvyttömyytensä sai Nebukadnessarin niin raivoihinsa, että hän antoi käskyn ”tuhota kaikki Babylonin viisaat”. Tämän säädöksen vuoksi profeetta Daniel joutuisi tehtävään määrätyn teloittajan eteen. Miksi? Koska hänet ja hänen kolme heprealaista toveriaan, Hananja, Misael ja Asarja, luettiin Babylonin viisaiden joukkoon. (Daniel 2:2–14.)
DANIEL TULEE APUUN
Saatuaan tietää syyn Nebukadnessarin ankaraan säädökseen ”Daniel itse meni sisään ja pyysi kuningasta antamaan hänelle aikaa sitä varten, että hän esittäisi kuninkaalle selityksen”. Tämä myönnettiin. Daniel palasi taloonsa, ja hän ja hänen kolme heprealaista ystäväänsä rukoilivat ja pyysivät ”taivaan Jumalalta armonosoituksia tämän salaisuuden suhteen”. Samana yönä Jehova paljasti näyssä Danielille unen salaisuuden. Kiitollisena Daniel sanoi: ”Tulkoon Jumalan nimi siunatuksi ajan hämärästä aina ajan hämärään asti, sillä viisaus ja väkevyys – sillä ne kuuluvat hänelle. Ja hän muuttaa aikoja ja ajanjaksoja, poistaa kuninkaita ja asettaa kuninkaita, antaa viisautta viisaille ja tietoa tarkkanäköisyyden tunteville. Hän paljastaa syvät asiat ja salatut asiat, tietää, mitä pimeydessä on, ja hänen luonaan valo totisesti asuu.” Tällaisesta ymmärtäväisyydestä Daniel antoi ylistyksen Jehovalle. (Daniel 2:15–23.)
Seuraavana päivänä Daniel lähestyi Arjokia, henkivartioston päällikköä, joka oli määrätty tuhoamaan Babylonin viisaat. Kuultuaan, että Daniel voisi selittää unen, Arjok vei hänet kiireesti kuninkaan luo. Ottamatta kunniaa itselleen Daniel sanoi Nebukadnessarille: ”Taivaissa on – – Jumala, joka on salaisuuksien Paljastaja, ja hän on ilmoittanut kuningas Nebukadnessarille, mitä on määrä tapahtua päivien lopulla.” Daniel oli valmis paljastamaan ei vain Babylonian imperiumin tulevaisuutta vaan myös maailmantapahtumien pääpiirteet Nebukadnessarin päivistä aina meidän aikaamme asti ja pitemmällekin. (Daniel 2:24–30.)
UNI MUISTETAAN
Nebukadnessar kuunteli tarkkaavaisesti, kun Daniel selitti: ”Sinä näit, oi kuningas, ja katso: suunnaton kuvapatsas. Tuo kuvapatsas, joka oli suuri ja jonka loisto oli tavaton, seisoi edessäsi, ja se oli näöltään kauhistava. Sen kuvapatsaan pää oli hyvää kultaa, sen rinta ja sen käsivarret olivat hopeaa, sen vatsa ja sen reidet olivat kuparia, sen sääret olivat rautaa, sen jalkaterät olivat osaksi rautaa ja osaksi valusavea. Sinä jatkoit katselemista, kunnes lohkesi kivi, käsien koskematta, ja se iski kuvapatsasta sen rautaisiin ja valusavisiin jalkateriin ja murskasi ne. Silloin rauta, valusavi, kupari, hopea ja kulta murskautuivat kaikki samalla kertaa, ja niistä tuli kuin akanoita kesäisellä puimatantereella, ja tuuli vei ne mennessään, niin ettei niistä löytynyt jälkeäkään. Ja siitä kivestä, joka iski kuvapatsasta, tuli suuri vuori, ja se täytti koko maan.” (Daniel 2:31–35.)
Miten haltioissaan Nebukadnessarin onkaan täytynyt olla, kun hän kuuli Danielin kertovan unen! Mutta odotahan! Babylonin viisaat säästettäisiin vain siinä tapauksessa, että Daniel myös selittäisi unen. Puhuen omasta ja kolmen heprealaisen ystävänsä puolesta Daniel julisti: ”Tämä oli uni, ja sen selityksen sanomme kuninkaan edessä.” (Daniel 2:36.)
MUISTA HUOMATTAVASTI EROTTUVA VALTAKUNTA
”Sinä, oi kuningas, kuninkaiden kuningas, sinä, jolle taivaan Jumala on antanut valtakunnan, väkevyyden ja voiman ja kunnian ja jonka käteen hän on antanut, missä vain ihmisten poikia asuukin, kedon eläimet ja taivaiden siivekkäät ja jonka hän on tehnyt niiden kaikkien hallitsijaksi, sinä itse olet se kultainen pää.” (Daniel 2:37, 38.) Nämä sanat soveltuivat Nebukadnessariin sen jälkeen, kun Jehova oli käyttänyt häntä Jerusalemin tuhoamisessa vuonna 607 eaa. Tämä johtuu siitä, että kuninkaat, jotka olivat valtaistuimella Jerusalemissa, olivat Jehovan voiteleman kuninkaan Daavidin sukuhaaraa. Jerusalem oli Juudan pääkaupunki, ja Juuda oli Jumalan esikuvallinen valtakunta, joka edusti Jehovan suvereeniutta maan suhteen. Kun kaupunki tuhottiin vuonna 607 eaa., tämä Jumalan esikuvallinen valtakunta lakkasi olemasta. (1. Aikakirja 29:23; 2. Aikakirja 36:17–21.) Kuvapatsaan metalliosien edustamat perättäiset maailmanvallat saattoivat nyt käyttää maailmanherruutta Jumalan esikuvallisen valtakunnan häiritsemättä. Päänä, joka oli kultaa, kallisarvoisinta metallia, mitä vanhan ajan maailmassa tunnettiin, Nebukadnessar oli huomattavasti erottunut muista siinä, että hän oli kukistanut tuon valtakunnan tuhoamalla Jerusalemin. (Ks. ”Soturikuningas rakentaa imperiumin” s. 63.)
Nebukadnessar, joka hallitsi 43 vuotta, aloitti Babylonian imperiumia hallinneen dynastian. Siihen kuului hänen vävynsä Nabunaid ja hänen vanhin poikansa Evil-Merodak. Tämä hallitsijasuku oli vallassa vielä toiset 43 vuotta, vuoteen 539 eaa. saakka, jolloin Nabunaidin poika Belsassar kuoli. (2. Kuninkaiden kirja 25:27; Daniel 5:30.) Unen kuvapatsaan kultainen pää ei siis edustanut vain Nebukadnessaria vaan koko tätä babylonialaista hallitsijasukua.
Daniel sanoi Nebukadnessarille: ”Sinun jälkeesi nousee toinen valtakunta, vähempiarvoinen kuin sinä.” (Daniel 2:39.) Nebukadnessarin hallitsijasukua seuraisi valtakunta, jota kuvasivat kuvapatsaan hopeinen rinta ja hopeiset käsivarret. Noin 200 vuotta aiemmin Jesaja oli ennustanut tämän valtakunnan ja jopa maininnut sen voittoisan kuninkaan, Kyyroksen, nimenkin (Jesaja 13:1–17; 21:2–9; 44:24–45:7, 13). Tämä oli Meedo-Persian imperiumi. Vaikka Meedo-Persiassa kehittyi korkeatasoinen sivistys, joka ei jäänyt Babylonian imperiumista jälkeen, sitä valtakuntaa edustaa hopea, joka ei ole niin kallisarvoista kuin kulta. Tämä valtakunta oli Babylonian maailmanvaltaa vähempiarvoinen siinä suhteessa, ettei sillä ollut huomattavaa tehtävää kukistaa Juudaa, Jumalan esikuvallista valtakuntaa, ja sen pääkaupunkia Jerusalemia.
Kuutisenkymmentä vuotta tämän unen selittämisen jälkeen Daniel sai todistaa Nebukadnessarin hallitsijasuvun lopun. Daniel oli läsnä lokakuun 6. päivän vastaisena yönä vuonna 539 eaa., jolloin Meedo-Persian armeija valloitti näennäisesti valloittamattoman Babylonin ja teloitti kuningas Belsassarin. Belsassarin kuoltua unen kuvapatsaan kultainen pää, Babylonian imperiumi, lakkasi olemasta.
VALTAKUNTA JOKA VAPAUTTAA PAKKOSIIRTOLAISKANSAN
Meedo-Persia korvasi Babylonian imperiumin johtavana maailmanvaltana vuonna 539 eaa. Meedialaisesta Dareioksesta tuli 62 vuoden ikäisenä Babylonin valloitetun kaupungin ensimmäinen hallitsija (Daniel 5:30, 31). Hän ja persialainen Kyyros hallitsivat vähän aikaa yhdessä Meedo-Persian imperiumia. Dareioksen kuoltua Kyyroksesta tuli Persian imperiumin ainoa hallitsija. Babylonin juutalaisille Kyyroksen hallituskausi merkitsi vapautumista vankeudesta. Vuonna 537 eaa. Kyyros antoi säädöksen, joka salli Babylonissa olevien juutalaisten pakkosiirtolaisten palata kotimaahansa rakentamaan uudelleen Jerusalemia ja Jehovan temppeliä. Jumalan esikuvallista valtakuntaa ei kuitenkaan enää perustettu Juudaan ja Jerusalemiin. (2. Aikakirja 36:22, 23; Esra 1:1–2:2a.)
Unen kuvapatsaan hopeinen rinta ja hopeiset käsivarret kuvasivat Kyyros Suuresta alkanutta Persian kuninkaiden sarjaa. Tämä hallitsijasuku oli vallassa yli 200 vuotta. Kyyroksen ajatellaan kuolleen sotaretkellä vuonna 530 eaa. Noin kahdestatoista kuninkaasta, jotka seurasivat häntä Persian imperiumin valtaistuimelle, ainakin kaksi kohteli suosiollisesti Jehovan valittua kansaa. Toinen oli (persialainen) Dareios I ja toinen Artakserkses I.
Dareios I oli kolmas Kyyros Suuren jälkeisten Persian kuninkaiden sarjassa. Kaksi edellistä olivat Kambyses II ja hänen veljensä Bardija (tai ehkä häneksi tekeytynyt maagi nimeltä Gaumata). Siihen aikaan kun Dareios I, joka tunnetaan myös Dareios Suurena, nousi valtaistuimelle vuonna 521 eaa., Jerusalemin temppelin uudelleenrakentamistyö oli kiellettynä. Kun Ekbatanan arkistoista löytyi Kyyroksen säädöksen sisältänyt asiakirja, Dareios ei tyytynyt vain kiellon poistamiseen vuonna 520 eaa. Hän antoi kuninkaallisesta rahastosta myös varoja temppelin uudelleen rakentamiseen. (Esra 6:1–12.)
Seuraava Persian hallitsija, joka avusti juutalaisten ennallistamispyrkimyksiä, oli Artakserkses I, joka vuonna 475 eaa. seurasi isäänsä Ahasverosta (Kserkses I:tä). Artakserkseen lisänimenä oli Longimanus, koska hänen oikea kätensä oli pitempi kuin vasen. Hallituskautensa 20. vuonna, joka oli vuosi 455 eaa., hän nimitti juutalaisen juomanlaskijansa Nehemian Juudan käskynhaltijaksi ja valtuutti hänet rakentamaan uudelleen Jerusalemin muurit. Tämä toimenpide merkitsi Danielin 9. luvussa viitoitettujen ’seitsemänkymmenen vuosiviikon’ alkua ja määräsi Messiaan eli Kristuksen, Jeesus Nasaretilaisen, ilmaantumisen ja kuoleman ajankohdat. (Daniel 9:24–27; Nehemia 1:1; 2:1–18.)
Viimeinen kuudesta kuninkaasta, jotka seurasivat Artakserkses I:tä Persian imperiumin valtaistuimelle, oli Dareios III. Hänen hallituskautensa päättyi äkisti vuonna 331 eaa., kun Aleksanteri Suuri aiheutti hänelle kauhistavan tappion Gaugamelassa lähellä muinaista Niniveä. Tämä tappio teki lopun Meedo-Persian maailmanvallasta, jota kuvasi Nebukadnessarin unessa näkemän kuvapatsaan hopeinen osa. Tuleva mahti oli joissakin suhteissa ylempi, toisissa taas vähempiarvoinen. Tämä käy selväksi, kun kuuntelemme, mitä muuta Daniel selittää Nebukadnessarin unesta.
LAAJA MUTTA VÄHEMPIARVOINEN VALTAKUNTA
Daniel kertoi Nebukadnessarille, että suunnattoman kuvapatsaan vatsa ja reidet olisivat ”uusi valtakunta, kolmas, kuparinen, joka tulee hallitsemaan koko maata” (Daniel 2:32, 39). Tämä kolmas valtakunta seuraisi Babyloniaa ja Meedo-Persiaa. Samoin kuin kupari on hopeaa vähempiarvoinen, tämä uusi maailmanvalta olisi Meedo-Persiaa vähempiarvoinen siinä suhteessa, ettei sitä kunnioitettaisi minkäänlaisilla Jehovan kansan vapauttamisen kaltaisilla eduilla. Tämä kuparin kaltainen valtakunta tulisi kuitenkin ”hallitsemaan koko maata”, mikä viittaa siihen, että se tulisi olemaan laajempi kuin Babylonia tai Meedo-Persia. Mitä historian tosiseikat vahvistavat tästä maailmanvallasta?
Pian perittyään Makedonian valtaistuimen 20-vuotiaana vuonna 336 eaa. kunnianhimoinen Aleksanteri III lähti valloitusretkelle. Sotilaallisen menestyksensä vuoksi hän sai nimekseen Aleksanteri Suuri. Saavuttaen voiton toisensa jälkeen hän jatkoi kulkuaan Persian valta-alueelle. Kun hän oli kukistanut Dareios III:n Gaugamelassa vuonna 331 eaa., Persian imperiumi alkoi luhistua ja Aleksanteri vakiinnutti Kreikan aseman uutena maailmanvaltana.
Gaugamelan voiton jälkeen Aleksanteri valloitti edelleen Persian tärkeimmät kaupungit Babylonin, Susan, Persepoliin ja Ekbatanan. Hän alisti valtaansa loputkin Persian imperiumista ja ulotti valloitusretkensä Intian länsiosaan saakka. Valloitettuihin maihin perustettiin kreikkalaisia siirtokuntia. Näin kreikan kieli ja kreikkalainen kulttuuri levisivät kautta koko valtakunnan. Kreikan maailmanvallasta tuli itse asiassa suurempi kuin mikään sitä edeltänyt imperiumi. Kuten Daniel oli ennustanut, kuparivaltakunta ’hallitsi koko maata’. Yhtenä tuloksena tästä oli, että kreikasta (koineesta) tuli kansainvälinen kieli. Tarkan ilmaisukykynsä ansiosta se osoittautui erittäin sopivaksi Raamatun kreikkalaisiin kirjoituksiin ja Jumalan valtakunnan hyvän uutisen levittämiseen.
Aleksanteri Suuri eli vain kahdeksan vuotta maailmanhallitsijana. Niin nuori kuin olikin, 32-vuotias Aleksanteri sairastui eräiden pitojen jälkeen ja kuoli hieman myöhemmin, 13. kesäkuuta 323 eaa. Aikanaan hänen suunnaton imperiuminsa jakaantui neljään alueeseen, joista kutakin hallitsi yksi hänen kenraaleistaan. Näin yhdestä suuresta valtakunnasta tuli neljä valtakuntaa, jotka Rooman imperiumi myöhemmin nielaisi. Kuparin kaltainen maailmanvalta kesti vain vuoteen 30 eaa., jolloin Rooma lopulta kukisti viimeisenkin näistä neljästä valtakunnasta, sen jota hallitsi Ptolemaiosten dynastia Egyptissä.
VALTAKUNTA JOKA MURSKAA JA PIRSTOO
Daniel jatkoi selitystään unen kuvapatsaasta: ”Neljäs valtakunta puolestaan [Babylonian, Meedo-Persian ja Kreikan jälkeen] osoittautuu lujaksi kuin rauta. Koska rauta murskaa ja jauhaa kaiken muun, niin pirstovan raudan tavoin se murskaa ja pirstoo kaikki nämäkin.” (Daniel 2:40.) Murskaamisvoimassaan ja -kyvyssään tämä maailmanvalta olisi kuin rauta, vahvempi kuin kullan, hopean ja kuparin edustamat imperiumit. Rooman imperiumi oli sellainen maailmanvalta.
Rooma murskasi ja pirstoi Kreikan imperiumin ja nielaisi Meedo-Persian ja Babylonian maailmanvaltojen jäännökset. Osoittamatta vähääkään kunnioitusta Jeesuksen Kristuksen julistamaa Jumalan valtakuntaa kohtaan se surmasi Jeesuksen kidutuspaalussa vuonna 33. Yrittäessään pirstoa tosi kristillisyyden Rooma vainosi Jeesuksen opetuslapsia. Lisäksi roomalaiset tuhosivat Jerusalemin ja sen temppelin vuonna 70.
Nebukadnessarin unen kuvapatsaan rautaiset sääret eivät kuvanneet ainoastaan Rooman imperiumia vaan myös sen poliittisia jälkeläisiä. Ajattelehan seuraavia Ilmestyskirjan 17:10:een merkittyjä sanoja: ”On seitsemän kuningasta: viisi on kaatunut, yksi on, yksi ei ole vielä saapunut, mutta kun hän saapuu, hänen täytyy pysyä vähän aikaa.” Kun apostoli Johannes kirjoitti nämä sanat, roomalaiset pitivät häntä karkotettuna Patmoksen saarella. Viisi kaatunutta kuningasta eli maailmanvaltaa olivat Egypti, Assyria, Babylonia, Meedo-Persia ja Kreikka. Kuudes, Rooman imperiumi, oli yhä vallassa. Mutta senkin oli kaaduttava, ja yhdestä Rooman valtaamista alueista nousisi seitsemäs kuningas. Mikä maailmanvalta se olisi?
Britannia muodosti aikoinaan Rooman imperiumin luoteisosan. Mutta vuoteen 1763 mennessä siitä oli tullut Brittiläinen imperiumi, se Britannia, joka hallitsi seitsemää merta. Vuonna 1776 sen 13 amerikkalaista siirtokuntaa olivat julistautuneet itsenäisiksi perustaakseen Amerikan yhdysvallat. Myöhempinä vuosina Britanniasta ja Yhdysvalloista tuli kumppanuksia sekä sodan että rauhan aikana. Näin angloamerikkalainen yhtymä tuli olemassaoloon Raamatun profetian seitsemäntenä maailmanvaltana. Rooman imperiumin tavoin se on osoittautunut ”lujaksi kuin rauta”, sillä se on käyttänyt raudan kaltaista valtaa. Unen kuvapatsaan rautaiset sääret sisältävät siis sekä Rooman imperiumin että Angloamerikkalaisen kaksoismaailmanvallan.
HAURAS SEOS
Seuraavaksi Daniel kertoi Nebukadnessarille: ”Koska sinä näit, että jalkaterät ja varpaat olivat osaksi savenvalajan valusavea ja osaksi rautaa, osoittautuu valtakuntakin jakautuneeksi, mutta siinä osoittautuu olevan raudan lujuutta, koska näit rautaa kostean saven seassa. Ja koska jalkaterien varpaat olivat osaksi rautaa ja osaksi valusavea, valtakunta osoittautuu olevan osaksi luja ja osoittautuu olevan osaksi hauras. Koska näit rautaa kostean saven seassa, ne lopulta sekoittuvat ihmisten jälkeläisiin, mutta osoittautuu, että ne eivät tartu yhteen, toinen toiseen, niin kuin ei rautakaan sekoitu valusaveen.” (Daniel 2:41–43.)
Niiden maailmanvaltojen sarja, joita Nebukadnessarin unen kuvapatsaan eri osat edustivat, alkoi päästä ja päättyi jalkateriin. Johdonmukaisesti ajatellen jalkaterät ja varpaat, joissa oli ”rautaa kostean saven seassa”, kuvaisivat ihmisen hallitusvallan lopullista ilmentymää, joka olisi olemassa ”lopun aikana” (Daniel 12:4).
Kun 1900-luku sarasti, Brittiläinen imperiumi hallitsi joka neljättä ihmistä maapallolla. Muut eurooppalaiset imperiumit hallitsivat miljoonia muita. Mutta ensimmäisen maailmansodan päätyttyä imperiumien sijaan olikin ilmaantunut kansakuntien ryhmiä. Toisen maailmansodan jälkeen tämä suuntaus kiihtyi. Kansallismielisyyden edelleen kehittyessä maailman kansakuntien lukumäärä kasvoi jyrkästi. Kuvapatsaan kymmenen varvasta edustavat kaikkia tällaisia rinnakkain esiintyviä valtoja ja hallituksia, sillä Raamatussa luku kymmenen merkitsee toisinaan maallista täydellisyyttä (vrt. 2. Mooseksen kirja 34:28; Matteus 25:1; Ilmestys 2:10).
Nyt kun olemme ”lopun ajassa”, olemme päässeet kuvapatsaan jalkateriin asti. Jotkin hallitukset, joita kuvapatsaan raudan ja saven sekaiset jalkaterät ja varpaat kuvaavat, ovat raudan kaltaisia: autoritaarisia ja tyrannimaisia. Toiset ovat saven kaltaisia. Millä tavoin? Daniel yhdisti saven ”ihmisten jälkeläisiin” (Daniel 2:43). Huolimatta saven – ihmisten jälkeläisten aineksen – hauraudesta, on perinnäisten raudan kaltaisten hallitusvaltojen ollut pakko kuunnella yhä enenevässä määrin tavallista kansaa, joka haluaa sanoa sanansa yläpuolellaan olevissa hallituksissa (Job 10:9). Mutta autoritaarinen hallitusvalta ja tavallinen kansa eivät tartu yhteen – sen enempää kuin ei rautakaan voi yhdistyä saveen. Kuvapatsaan loppuvaiheen aikana maailma on tosiaan poliittisesti hajanainen!
Aiheuttaako jalkaterien ja varpaiden jakautunut tila koko kuvapatsaan luhistumisen? Mitä kuvapatsaalle tapahtuu?
DRAMAATTINEN HUIPPUKOHTA!
Ajattelehan unen huippukohtaa. Daniel sanoi kuninkaalle: ”Sinä jatkoit katselemista, kunnes lohkesi kivi, käsien koskematta, ja se iski kuvapatsasta sen rautaisiin ja valusavisiin jalkateriin ja murskasi ne. Silloin rauta, valusavi, kupari, hopea ja kulta murskautuivat kaikki samalla kertaa, ja niistä tuli kuin akanoita kesäisellä puimatantereella, ja tuuli vei ne mennessään, niin ettei niistä löytynyt jälkeäkään. Ja siitä kivestä, joka iski kuvapatsasta, tuli suuri vuori, ja se täytti koko maan.” (Daniel 2:34, 35.)
Tämän selityksenä profetia jatkui seuraavasti: ”Noiden kuninkaiden päivinä taivaan Jumala pystyttää valtakunnan, joka ei ikinä tuhoudu. Eikä sitä valtakuntaa anneta millekään toiselle kansalle. Se murskaa kaikki nämä valtakunnat ja tekee niistä lopun, ja se itse pysyy aikojen hämärään asti, koska sinä näit, että vuoresta lohkesi kivi, käsien koskematta, ja että se murskasi raudan, kuparin, valusaven, hopean ja kullan. Suuri Jumala on itse ilmoittanut kuninkaalle, mitä on määrä tapahtua tämän jälkeen. Ja uni on varma, ja sen selitys on luotettava.” (Daniel 2:44, 45.)
Nebukadnessar käsitti, että hänen unensa oli palautettu hänen mieleensä ja selitetty, ja siksi hän tunnusti, että vain Danielin Jumala oli ”kuninkaiden Herra ja salaisuuksien Paljastaja”. Kuningas antoi myös Danielille ja hänen kolmelle heprealaistoverilleen huomattavat vastuuasemat. (Daniel 2:46–49.) Mutta mikä on Danielin ’luotettavan selityksen’ nykyinen merkitys?
’VUORI TÄYTTÄÄ MAAN’
Kun ”kansakuntien määräajat” päättyivät lokakuussa 1914, ”taivaan Jumala” perusti taivaallisen Valtakunnan asettamalla voidellun Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, valtaistuimelle ”kuninkaiden Kuninkaaksi ja herrojen Herraksi” (Luukas 21:24; Ilmestys 12:1–5; 19:16). Jehovan kaikkeudensuvereeniuden ”vuoresta” lohkesi näin messiaanisen Valtakunnan ”kivi” Jumalan voimasta, ihmiskäsien koskematta. Tämä taivaallinen hallitus on Jeesuksen Kristuksen käsissä, hänen jolle Jumala on suonut kuolemattomuuden (Roomalaisille 6:9; 1. Timoteukselle 6:15, 16). Siksi tätä ”meidän Herramme [Jumalan] ja hänen Kristuksensa valtakuntaa”, Jehovan kaikkeudensuvereeniuden ilmausta, ei anneta kenellekään toiselle. Se pysyy iäti. (Ilmestys 11:15.)
Valtakunta syntyi ”noiden kuninkaiden päivinä” (Daniel 2:44). Nämä eivät olleet ainoastaan niitä kuninkaita, joita kuvapatsaan kymmenen varvasta kuvasivat, vaan myös niitä, joita sen rautaiset, kupariset, hopeiset ja kultaiset osat kuvasivat. Vaikka Babylonian, Persian, Kreikan ja Rooman imperiumit olivat hävinneet maailmanvaltoina, niiden jäännökset olivat yhä olemassa vuonna 1914. Turkkilainen ottomaanien imperiumi hallitsi silloin Babylonian aluetta, ja kansalliset hallitukset toimivat Persiassa (Iranissa), Kreikassa ja Roomassa, Italiassa.
Jumalan taivaallinen valtakunta iskee pian vertauskuvallista kuvapatsasta sen jalkateriin. Seurauksena on, että kaikki sen kuvaamat valtakunnat murskautuvat palasiksi, mikä tekee niistä lopun. ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sodassa” tämä ”kivi” tosiaankin iskee niin musertavalla voimalla, että kuvapatsas jauhautuu tomuksi ja Jumalan myrskytuuli pyyhkäisee sen pois kuin puimatantereen akanat. (Ilmestys 16:14, 16.) Sen jälkeen, niin kuin kivi joka kasvoi vuorenkorkuiseksi ja täytti maan, Jumalan valtakunta tulee hallitusvuoreksi, joka vaikuttaa ”koko maahan”. (Daniel 2:35.)
Vaikka messiaaninen Valtakunta on taivaallinen, se ulottaa valtansa maapallollemme kaikkien maan päällä olevien tottelevaisten asukkaiden siunaukseksi. Tämä pysyvä hallitus ”ei ikinä tuhoudu”, eikä sitä ”anneta millekään toiselle kansalle”. Toisin kuin kuolevien ihmishallitsijoiden valtakunnat ”se itse pysyy aikojen hämärään asti”, ikuisesti. (Daniel 2:44.) Olkoon sinulla etu olla sen alamaisena iäti!>>YKSINVALTIAS VAIKEAN PULMAN EDESSÄ
Hyvin kuvaava otsikko.
>> Hänestä oli tullut todellinen maailmanhallitsija vuonna 607 eaa., jolloin Jehova Jumala salli hänen tuhota Jerusalemin ja sen temppelin. Kun Nebukadnessar oli maailmanhallitsijana toista vuottaan (606–605 eaa.), Jumala lähetti hänelle kauhistavan unen.
Maailmanhallitsijaksi Nebu tuli Assyrian kukistettuaan, eikä vasta pari vuosikymmentä hallittuaan ja sitten rusikoituaan Jerusalemia. Hyvä esimerkki mihin kaikkeen 1914-harha vaikuttaa.
>>DANIEL TULEE APUUN
Vuonna 1944 Fred Franz tuli apuun Vartiotorniseurassa ja muutti aiempaa opetusta, jossa Nebun unikuvapatsas edusti maailmanvaltoja. Aina vuoteen 1958 Vartiotorniseura opetti Fredin näkemystä, jossa unikuvapatsas oli Saatanan näkyvä ja näkymätön järjestö. - Opimaan
Markku_Meilo kirjoitti:
>>YKSINVALTIAS VAIKEAN PULMAN EDESSÄ
Hyvin kuvaava otsikko.
>> Hänestä oli tullut todellinen maailmanhallitsija vuonna 607 eaa., jolloin Jehova Jumala salli hänen tuhota Jerusalemin ja sen temppelin. Kun Nebukadnessar oli maailmanhallitsijana toista vuottaan (606–605 eaa.), Jumala lähetti hänelle kauhistavan unen.
Maailmanhallitsijaksi Nebu tuli Assyrian kukistettuaan, eikä vasta pari vuosikymmentä hallittuaan ja sitten rusikoituaan Jerusalemia. Hyvä esimerkki mihin kaikkeen 1914-harha vaikuttaa.
>>DANIEL TULEE APUUN
Vuonna 1944 Fred Franz tuli apuun Vartiotorniseurassa ja muutti aiempaa opetusta, jossa Nebun unikuvapatsas edusti maailmanvaltoja. Aina vuoteen 1958 Vartiotorniseura opetti Fredin näkemystä, jossa unikuvapatsas oli Saatanan näkyvä ja näkymätön järjestö.Taitaa mennä Raamatun totuudet yli luopion hilseen!Tervetuloa oppimaan lisää kokous ajat tiedät varmaan.
- Opetusta tarjotaan
Markku_Meilo kirjoitti:
Nyt ei ollut kyse Vartiotorniseuran koko 1914-harhasta, vaan kahdesta piirteestä:
- Miksi Ilmestyskijan 3,5 aikaa on (nykyään) ainoastaan 1260 päivää, vaikka sillä perusteltu kaksi kertaa pitempi Danielin aika on 2520 vuotta?
- Miksi Hesekielin oma seitsemän vuotta (ei siis aikaa) on kuvaannollinen, vaikka Hesellä kerrotaan seitsemän aikaa aivan uusiin lukemiin?Tässä nyt ei puhuta vartiotornista vaan mitä Raamattu opettaa.Saat opetusta Valtakunnan salilla osoitteen tiedät.Luopionahan et voi hyväksyä tietenkään mitään mitä Raamattu todella opettaa.Selitin jo asian perustellen Raamatulla.
- Markku_Meilo
Opimaan kirjoitti:
Taitaa mennä Raamatun totuudet yli luopion hilseen!Tervetuloa oppimaan lisää kokous ajat tiedät varmaan.
>>Tervetuloa oppimaan lisää kokous ajat tiedät varmaan.
Ainakin tiedän sen, että jehovantodistaja, kokouksessa tai sen ulkopuolella, ei kykene osoittamaan Raamatun 'totuuksillaan':
-Että Jeesuksen maininnalla pakanain ajoista tarkoitettiin nimenomaan Nebukadnessarin hulluuden seitsemää aikaa.
-Että nämä seitsemän aikaa tarkoittaisivat kirjaimellista seitsemää vuotta.
-Että nämä vuodet eivät olisi tavallisia babylonialaisia kalenterivuosia, vaan ovat profeetallisia vuosia.
-Että nämä 2520 päivää soveltuisivat johonkin muuhunkin kuin Nebukadnessarin hulluuteen, eli niillä olisi suurempi täyttymys.
-Että tässä mahdollisessa suuremmassa täyttymyksessä laskettaisiin yksi vuosi päivää kohden.
-Että näin laskettu 2520 vuoden jakso olisi alkanut Nebukadnessarin autioitettua Jerusalemin.
Jos yksikin kysymyssarjan osa jää Raamatun nimenomaista vastausta vaille, jää vuoden 1914 profeetallisuus Raamatun nimenomaista tukea vaille. - Markku_Meilo
Opetusta tarjotaan kirjoitti:
Tässä nyt ei puhuta vartiotornista vaan mitä Raamattu opettaa.Saat opetusta Valtakunnan salilla osoitteen tiedät.Luopionahan et voi hyväksyä tietenkään mitään mitä Raamattu todella opettaa.Selitin jo asian perustellen Raamatulla.
>>Tässä nyt ei puhuta vartiotornista
Eipä tietenkään, koska avauksen kysymykset eivät ole mairittelevia Vt-seuralle.
>>Saat opetusta Valtakunnan salilla
Tuo nk. opetus on tasan samanlaista harhaa kuin lainaamasi.
>>Selitin jo asian perustellen Raamatulla.
Saarnasin Vt-seuran doktriinia kysymykseni sivusta, Raamattu on ainoastaan täytesanana:
>>1914 – merkittävä vuosi Raamatun profetiassa
Ei, vaan Vartiotorniseuran doktriinissa
>>RAAMATUNTUTKIJAT julistivat jo muutamien vuosikymmenien ajan etukäteen, että vuonna 1914 tapahtuisi jotain merkittävää.
Ja kun mitään ei tapahtunut, niin odotteet siirrettiin vuodelle 1915.
>>Jeesus sanoi Luukkaan 21:24:ssä: ”Jerusalem tulee olemaan kansakuntien tallattavana, kunnes kansakuntien määräajat [”pakanain ajat”, vuoden 1938 kirkkoraamattu] täyttyvät.”
Tätä perusteetonta tulkintaa on käsitelty esimerkiksi täällä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000099&posting=22000000019249494
>>Miten ja milloin Jumalan hallitusvalta sitten joutui ”kansakuntien tallattavaksi”? Vuonna 607 eaa.,
Miksi historia ja Vartiotorniseura esittävät pari vuosikymmentä myöhempää tapahtuma-ajankohtaa:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000099&posting=22000000020384448
>> ”Kulukoon siltä seitsemän aikaa.” (Daniel 4:10–16.)
Jos halutaan esittää, että kyseessä oli seitsemän vuotta yhtäjaksoisesti jatkunut sairaus, niin se on kyettävä sijoittamaan tähän taulukkoon (tai osoitettava taulukosta virhe):
http://www.kolumbus.fi/hextek/GTR/index.htm
>>Ilmestyksen 12:6, 14 osoittaa, että kolme ja puoli aikaa on ”tuhat kaksisataakuusikymmentä päivää”.
Tähän liittyvää ristiriitaa kysyin jo avauksessa, mutta antaa olla.
- 7 aikaa 2520 vuotta
Suuren puun arvoituksen ratkaiseminen
JEHOVA salli kuningas Nebukadnessarin tulla maailmanhallitsijaksi. Babylonian yksinvaltiaana hänellä oli suuret rikkaudet, yltäkylläiset ateriat, suurenmoinen palatsi – kaikki aineellinen mitä hän halusi. Mutta yhtäkkiä hän koki nöyryytyksen. Nebukadnessar tuli mielenvikaiseksi ja toimi kuin eläin! Hänet ajettiin pois kuninkaallisesta ruokapöydästään ja kuninkaanpalatsistaan, ja hän eli kedoilla ja söi ruohoa kuin sonni. Mikä johti tähän onnettomuuteen? Ja miksi sen pitäisi kiinnostaa meitä? (Vrt. Job 12:17–19; Saarnaaja 6:1, 2.)
KUNINGAS JULISTAA KORKEIMMAN SUURUUTTA
Pian sen jälkeen kun Nebukadnessar oli toipunut tuosta täydellisestä henkisestä romahduksestaan, hän lähetti kautta valtakuntansa merkittävän selonteon siitä, mitä oli tapahtunut. Jehova henkeytti profeetta Danielin säilyttämään tarkan kertomuksen näistä tapahtumista. Se alkaa näillä sanoilla: ”Kuningas Nebukadnessar kaikille kansoille, kansallisille ryhmille ja kielille, jotka asuvat koko maan päällä: Tulkoon rauhanne suureksi. Minusta on näyttänyt hyvältä julistaa ne tunnusmerkit ja ihmeet, jotka Korkein Jumala on minulle tehnyt. Miten suurenmoisia ovatkaan hänen tunnusmerkkinsä ja miten mahtavia hänen ihmeensä! Hänen valtakuntansa on ajan hämärään asti kestävä valtakunta, ja hänen hallitusvaltansa pysyy sukupolvesta sukupolveen.” (Daniel 4:1–3.)
Nebukadnessarin alamaiset asuivat ”koko maan päällä”, sillä hänen imperiuminsa käsitti suurimman osan siitä maailmasta, josta Raamattu kertoo. Kuningas sanoi Danielin Jumalasta: ”Hänen valtakuntansa on ajan hämärään asti kestävä valtakunta.” Miten nuo sanat julistivatkaan Jehovan suuruutta kautta Babylonian imperiumin! Tämä oli lisäksi toinen kerta, jolloin Nebukadnessarille oli näytetty, että Jumalan valtakunta yksin on ikuinen ja pysyy ”aikojen hämärään asti” (Daniel 2:44).
Mitä ”tunnusmerkkejä ja ihmeitä” ”Korkein Jumala” teki? Ne alkoivat siitä, mitä kuningas henkilökohtaisesti koki ja mistä kerrotaan seuraavin sanoin: ”Minä, Nebukadnessar, olin huolettomana talossani ja viihtyväisenä palatsissani. Minä näin unen, ja se herätti minussa pelkoa. Ja mielikuvat vuoteellani ja pääni näyt pelottivat minua.” (Daniel 4:4, 5.) Mitä Babylonian kuningas teki tämän häntä järkyttäneen unen johdosta?
Nebukadnessar kutsui eteensä Babylonin viisaat ja kertoi unen heille. Mutta miten kyvyttömiksi he osoittautuivatkaan! He eivät pystyneet esittämään kerrassaan mitään selitystä. Kertomus jatkuu: ”Lopulta tuli eteeni Daniel, jonka nimi on Beltesassar jumalani nimen mukaan ja jossa on pyhien jumalien henki, ja hänen edessään minä sanoin, mikä se uni oli.” (Daniel 4:6–8.) Danielista käytettiin hovissa nimeä Beltesassar, ja se epäjumala, jota kuningas kutsui ”jumalakseni”, on voinut olla Bel, Nebo tai Marduk. Koska Nebukadnessar palvoi monia jumalia, hän ajatteli, että Danielissa oli ”pyhien jumalien henki”. Ja koska Daniel oli asemaltaan kaikkien Babylonin viisaiden prefekti, kuningas sanoi häntä ”taikuutta harjoittavien pappien esimieheksi” (Daniel 2:48; 4:9; vrt. Daniel 1:20). Tietenkään uskollinen Daniel ei koskaan hylännyt Jehovan palvontaa harjoittaakseen taikuutta (3. Mooseksen kirja 19:26; 5. Mooseksen kirja 18:10–12).
SUUNNATON PUU
Mitä Babylonian kuninkaan pelottava uni sisälsi? ”Minä siis näin vuoteellani pääni näkyjä”, sanoi Nebukadnessar, ”ja katso, keskellä maata oli puu, jonka korkeus oli suunnaton. Puu kasvoi ja vahvistui, ja sen korkeuskin ulottui lopulta taivaisiin, ja se näkyi koko maan ääreen. Sen lehvistö oli kaunis, ja sen hedelmä oli runsas, ja siinä oli ravintoa kaikille. Sen alta oli kedon eläimillä tapana etsiä varjoa, ja sen oksilla asustivat taivaiden linnut, ja siitä kaikki liha ravitsi itseään.” (Daniel 4:10–12.) Nebukadnessarin kerrotaan mieltyneen Libanonin suuriin setreihin, käyneen katsomassa niitä ja tuottaneen niitä Babyloniin hirsiksi. Mutta hän ei ollut koskaan nähnyt mitään unessaan esiintyneen puun kaltaista. Sillä oli huomattava asema ”keskellä maata”, se näkyi maan joka kolkkaan ja oli niin hedelmällinen, että siitä riitti ravintoa kaikelle lihalle.
Uneen kuului paljon muutakin, sillä Nebukadnessar jatkoi: ”Minä näin edelleen pääni näyissä vuoteellani, ja katso: itse taivaista laskeutuva vartija, niin, pyhä vartija. Hän huusi äänekkäästi, ja näin hän sanoi: ’Hakatkaa puu poikki ja karsikaa pois sen oksat. Karistakaa sen lehvistö ja hajottakaa ympäriinsä sen hedelmät. Paetkoot eläimet sen alta ja linnut sen oksilta. Sen juurakko jättäkää kuitenkin maahan, niin, rauta- ja kuparivanteisena kedon ruohikkoon, ja taivaiden kasteesta se kastukoon, ja eläinten parissa olkoon sen osa maan kasvillisuuden seassa.’ ” (Daniel 4:13–15.)
Babylonialaisilla oli oma uskonnollinen käsityksensä hyvistä ja pahoista henkiolennoista. Mutta kuka oli tämä ”vartija”, joka tuli taivaasta? Koska häntä kutsuttiin ”pyhäksi”, hän oli Jumalaa edustava vanhurskas enkeli (vrt. Psalmit 103:20, 21). Kuvittele, millaisten kysymysten on täytynyt vaivata Nebukadnessaria! Miksi tämä puu piti hakata poikki? Mitä hyötyä on juurakosta, jota rauta- ja kuparivantein estetään kasvamasta? Mitä arvoa tosiaankaan on pelkällä kannolla?
Nebukadnessarin on täytynyt olla täysin ymmällään kuultuaan vartijan seuraavat sanat: ”Sen sydän muuttukoon olemasta ihmisen, ja annettakoon sille eläimen sydän, ja kulukoon siltä seitsemän aikaa. Asia on vartijoiden säädöksen mukaan ja pyyntö on pyhien sanan mukaan näin, jotta elävät tietäisivät, että Korkein on Hallitsijana ihmisten valtakunnassa ja että hän antaa sen, kenelle hän tahtoo, ja asettaa sitä hallitsemaan ihmisistä alhaisimman.” (Daniel 4:16, 17.) Puun juurakolla ei ole sydäntä, joka sykkisi sen sisällä. Miten sille sitten voidaan antaa eläimen sydän? Mitä ovat ”seitsemän aikaa”? Entä miten tämä kaikki liittyy hallitusvaltaan ”ihmisten valtakunnassa”? Nebukadnessar halusi varmasti tietää vastaukset.
KUNINGAS SAA HUONOJA UUTISIA
Kuultuaan unen Daniel oli hetken hämmästynyt ja sitten peloissaan. Nebukadnessar kehotti häntä selittämään unen, ja profeetta sanoi: ”Oi herrani, soveltukoon uni sinua vihaaviin ja sen selitys vastustajiisi. Puu, jonka näit, joka kasvoi suureksi ja vahvistui – –, se olet sinä, oi kuningas, sillä sinä olet kasvanut suureksi ja vahvistunut, ja suuruutesi on lisääntynyt ja ulottunut taivaisiin ja hallitusvaltasi maan ääreen.” (Daniel 4:18–22.) Raamatussa puut voivat kuvata yksilöitä, hallitsijoita ja valtakuntia (Psalmit 1:3; Jeremia 17:7, 8; Hesekiel, 31. luku). Nebukadnessar oli ”kasvanut suureksi ja vahvistunut” maailmanvallan päänä kuin unensa suunnaton puu. Mutta suuri puu edustaa hallitusvaltaa, joka ’ulottuu maan ääreen’ ja käsittää koko ihmisten valtakunnan. Se kuvaa sen tähden Jehovan kaikkeudensuvereeniutta erityisesti maan suhteen. (Daniel 4:17.)
Nebukadnessaria odotti alentava muutos. Viitaten tähän kehitysvaiheeseen Daniel jatkoi: ”Koska kuningas näki taivaista laskeutuvan vartijan, niin, pyhän vartijan, joka myös sanoi: ’Hakatkaa puu poikki ja turmelkaa se. Sen juurakko jättäkää kuitenkin maahan, mutta rauta- ja kuparivanteisena kedon ruohikkoon, ja taivaiden kasteesta se kastukoon, ja kedon eläinten parissa olkoon sen osa, kunnes siltä on kulunut seitsemän aikaa’, tämä on selitys, oi kuningas, ja Korkeimman säädös on se, minkä on kohdattava herraani kuningasta.” (Daniel 4:23, 24.) Tämän sanoman esittämiseen mahtavalle kuninkaalle tarvittiin totisesti rohkeutta!
Mikä Nebukadnessaria kohtaisi? Kuvittele hänen reaktiotaan, kun Daniel jatkoi: ”Sinut ajetaan pois ihmisten joukosta, ja kedon eläinten parissa tulee asuntosi olemaan, ja kasveja annetaan sinullekin syötäväksi niin kuin sonneille, ja taivaiden kasteesta sinäkin kastut, ja sinulta kuluu seitsemän aikaa, kunnes tiedät, että Korkein on Hallitsijana ihmisten valtakunnassa ja että hän antaa sen, kenelle hän tahtoo.” (Daniel 4:25.) Ilmeisesti Nebukadnessarin hovivirkamiehet itse ’ajaisivat hänet pois ihmisten joukosta’. Mutta huolehtisivatko sääliväiset paimenet hänestä? Eivät, sillä Jumala oli säätänyt, että Nebukadnessar asuisi ”kedon eläinten parissa” ja söisi kasveja.
Nebukadnessar kaatuisi maailmanhallitsijan asemastaan aivan samoin kuin puu hakattiin maahan – mutta vain joksikin aikaa. Daniel selitti: ”Koska puun juurakko käskettiin jättää jäljelle, valtakuntasi tulee varmasti olemaan sinulla, sen jälkeen kun olet tullut tietämään taivaiden hallitsevan.” (Daniel 4:26.) Kaadetun puun juurakon eli kannon annettiin Nebukadnessarin unessa jäädä paikoilleen, vaikka se kahlittiin niin, ettei se kasvaisi. Samoin Babylonian kuninkaan ”juurakko” jäisi olemaan, vaikkakin sen kukoistaminen estettäisiin ”seitsemäksi ajaksi”. Hänen asemansa maailmanhallitsijana olisi kahlitun puunkannon kaltainen. Se turvattaisiin seitsemäksi ajaksi. Jehova pitäisi huolen siitä, ettei tänä ajanjaksona kenestäkään tulisi Nebukadnessarin seuraajaa Babylonian ainoana hallitsijana, vaikka hänen poikansa Evil-Merodak on saattanut toimia hallitsijana hänen puolestaan.
Nebukadnessaria koskevan ennustuksen johdosta Daniel kehotti rohkeasti: ”Sen tähden, oi kuningas, näyttäköön neuvoni sinusta hyvältä, ja poista omat syntisi vanhurskaudella ja vääryytesi osoittamalla armoa köyhille. Ehkäpä hyvinvointisi kestää kauemmin.” (Daniel 4:27.) Jos Nebukadnessar kääntyisi pois syntiseltä sorron ja ylpeyden tieltään, niin ehkä se muuttaisi hänen tilanteensa. Olihan Jehova parisataa vuotta aiemmin päättänyt tuhota Assyrian pääkaupungin Niniven asukkaat mutta ei tehnytkään sitä, koska sen kuningas ja hänen alamaisensa katuivat (Joona 3:4, 10; Luukas 11:32). Entä ylpeä Nebukadnessar? Muuttaisiko hän menettelynsä?
UNEN ENSITÄYTTYMYS
Nebukadnessar pysyi ylpeänä. Kävellessään palatsinsa katolla kaksitoista kuukautta puusta näkemänsä unen jälkeen hän kerskui: ”Eikö tämä ole se suuri Babylon, jonka minä olen väkevyyteni voimalla rakentanut kuninkaallista huonetta varten ja majesteettiuteni kunniaksi?” (Daniel 4:28–30.) Nimrod oli perustanut Babylonin (Babelin), mutta Nebukadnessar antoi sille loiston (1. Mooseksen kirja 10:8–10). Eräässä nuolenpääkirjoituksessaan hän kerskailee: ”Nebukadressar, Babylonin kuningas, Esagilan ja Ezidan ennallistaja, Nabopolassarin poika olen minä. – – Minä vahvistin Esagilan ja Babylonin linnoitukset ja vakiinnutin hallitusaikani maineen iäksi.” (George A. Barton, Archaeology and the Bible, 1949, s. 478, 479.) Eräässä toisessa kirjoituksessa viitataan noin 20 temppeliin, jotka hän uudisti tai rakennutti uudelleen. ”Nebukadnessarin hallituskaudella”, sanoo The World Book Encyclopedia, ”Babylonista tuli yksi vanhan ajan maailman suurenmoisimmista kaupungeista. Omissa muistiinmerkinnöissään hän ei juuri maininnut sotilaallisia toimiaan vaan kirjoitti rakennushankkeistaan ja huomiosta, jota hän osoitti Babylonian jumalille. Nebukadnessar luultavasti rakennutti Babylonin riippuvat puutarhat, yhden vanhan ajan maailman seitsemästä ihmeestä.”
Vaikka ylpeä Nebukadnessar kerskuikin, hän oli lähellä nöyryyttämistään. Henkeytetty kertomus sanoo: ”Sanan vielä ollessa kuninkaan suussa tuli taivaista ääni: ’Sinulle sanotaan, oi kuningas Nebukadnessar: ”Valtakunta on sinulta poistunut, ja ihmisten joukosta sinut ajetaan pois, ja kedon eläinten parissa tulee asuntosi olemaan. Kasveja sinullekin annetaan syötäväksi niin kuin sonneille, ja sinulta kuluu seitsemän aikaa, kunnes tiedät, että Korkein on Hallitsijana ihmisten valtakunnassa ja että hän antaa sen, kenelle hän tahtoo.” ’ ” (Daniel 4:31, 32.)
Samassa Nebukadnessar menetti järkensä. Hänet ajettiin pois ihmisten joukosta, ja hän söi kasveja ”niin kuin sonnit”. Ulkona kedon eläinten parissa hän ei varmasti istunut joutilaana ruohikossa kuin paratiisissa nauttimassa virkistävistä tuulenhenkäyksistä päivittäin. Nykyisessä Irakissa, jossa Babylonin rauniot sijaitsevat, lämpötila vaihtelee kesäkuukausien 50 asteesta hyvinkin pakkasen puolelle talvisaikaan. Nebukadnessarin pitkä, takkuinen tukka näytti hoitamattomana ja säiden armoilla kuin kotkan sulilta, ja hänen leikkaamattomat sormen- ja varpaankyntensä alkoivat muistuttaa lintujen kynsiä. (Daniel 4:33.) Mikä nöyryytys tälle ylpeälle maailmanhallitsijalle!
Nebukadnessarin unessa suuri puu kaadettiin ja sen kanto kahlittiin, jottei se kasvaisi ylöspäin seitsemään aikaan. Samoin Nebukadnessar ”syöstiin alas valtakuntansa valtaistuimelta”, kun Jehova löi häntä mielenvikaisuudella (Daniel 5:20). Tavallaan tämä muutti kuninkaan sydämen ihmisen sydämestä sonnin sydämeksi. Jumala piti kuitenkin Nebukadnessarin valtaistuimen hänelle varattuna seitsemän ajan päättymiseen asti. Evil-Merodakin toimiessa mahdollisesti tilapäisenä valtionpäämiehenä Daniel palveli ”koko Babylonin hallintoalueen hallitsijana ja kaikkien Babylonin viisaiden yliprefektinä”. Hänen kolme heprealaista toveriaan osallistuivat edelleenkin tuon hallintoalueen asioiden hoitoon. (Daniel 1:11–19; 2:48, 49; 3:30.) Nämä neljä pakkosiirtolaista odottivat, että Nebukadnessar palautettaisiin valtaistuimelleen mieleltään terveenä kuninkaana, joka olisi oppinut, että ”Korkein on Hallitsijana ihmisten valtakunnassa ja että hän antaa sen, kenelle hän tahtoo”.
NEBUKADNESSAR PALAUTETAAN ENTISELLEEN
Jehova palautti Nebukadnessarin mielenterveyden seitsemän ajan lopussa. Silloin kuningas tunnusti Korkeimman Jumalan ja sanoi: ”Päivien lopussa minä, Nebukadnessar, nostin silmäni taivaita kohti ja ymmärrykseni alkoi palata minulle, ja minä siunasin itse Korkeinta ja ylistin ja kirkastin Häntä, joka elää ajan hämärään asti, sillä hänen hallitusvaltansa on ajan hämärään asti kestävä hallitusvalta ja hänen valtakuntansa pysyy sukupolvesta sukupolveen. Ja kaikkia maan asukkaita pidetään tyhjän veroisina, ja tahtonsa mukaan hän tekee taivaiden armeijan ja maan asukkaiden keskuudessa. Eikä ole ketään, joka voi pidättää hänen kättään tai joka voi sanoa hänelle: ’Mitä olet tehnyt?’ ” (Daniel 4:34, 35.) Nebukadnessar tajusi nyt, että Korkein on tosiaan Suvereeni Hallitsija ihmisten valtakunnassa.
Nebukadnessarin palattua valtaistuimelleen oli ikään kuin unessa nähdyn puun juurakon ympärillä olleet metallivanteet olisi poistettu. Hän sanoi ennallistamisestaan: ”Samaan aikaan alkoi ymmärrykseni palata minulle, ja valtakuntani kunniaksi alkoivat majesteettiuteni ja loistoni palata minulle, ja jopa korkeat kuninkaalliset virkamieheni ja ylimykseni alkoivat innokkaasti etsiä minua, ja minut asetettiin jälleen omaan valtakuntaani, ja minulle lisättiin poikkeuksellista suuruutta.” (Daniel 4:36.) Jos jotkut hovivirkamiehet olivat halveksineet mielenvikaista kuningasta, niin nyt he ”alkoivat innokkaasti etsiä” häntä täysin alamaisina.
Millaisia ”tunnusmerkkejä ja ihmeitä” Korkein Jumala olikaan tehnyt! Ei pitäisi olla hämmästyttävää, että entiselleen palautettu Babylonian kuningas sanoi: ”Nyt minä, Nebukadnessar, ylistän ja korotan ja kirkastan taivaiden Kuningasta, koska kaikki hänen työnsä ovat totuus ja hänen tiensä ovat oikeutta ja koska hän kykenee nöyryyttämään ne, jotka ylpeydessä vaeltavat.” (Daniel 4:2, 37.) Tällainen tunnustus ei kuitenkaan tehnyt Nebukadnessarista Jehovan ei-juutalaista palvojaa.
ONKO MAALLISIA TODISTEITA?
Jotkut ovat ajatelleet Nebukadnessarin mielenvikaisuuden olleen lykantropiaa. Eräässä lääketieteen sanakirjassa sanotaan: ”LYKANTROPIA, – – sanoista λυχος [ly′khos], [lat.] lupus, susi, ja ανθρωπος [an′thrō·pos], [lat.] homo, ihminen. Tämä nimi annettiin sellaisten ihmisten sairaudelle, jotka uskovat muuttuneensa eläimeksi ja jotka jäljittelevät tuon eläimen ääntä tai huutoja, käytöstä tai tapoja. Tällaiset yksilöt kuvittelevat tavallisesti muuttuneensa sudeksi, koiraksi tai kissaksi, joskus myös sonniksi, kuten Nebukadnessarin tapauksessa.” (Dictionnaire des sciences médicales, par une société de médicins et de chirurgiens, Pariisi 1818, 29. osa, s. 246.) Lykantropian oireet ovat samanlaisia kuin Nebukadnessarilla hänen mielenvikaisessa tilassaan. Koska hänen mielisairautensa oli kuitenkin Jumalan säätämä, sitä ei voida osoittaa miksikään nimenomaiseksi tunnetuksi sairaudeksi.
Professori John E. Goldingay mainitsee useita Nebukadnessarin mielenvikaisuuteen ja entiselleen palautumiseen liittyviä rinnakkaisuuksia. Hän sanoo esimerkiksi: ”Eräässä nuolenpäätekstin katkelmassa viitataan ilmeisesti johonkin Nebukadnessarilla esiintyneeseen henkiseen häiriöön ja kenties siihen, että hän laiminlöi Babylonia ja lähti sieltä.” Goldingay lainaa erästä asiakirjaa, jota kutsutaan ”Babylonian Jobiksi”, ja sanoo, että se ”todistaa Jumalan rangaistuksista, sairaudesta, nöyryytyksestä, kauhistavan unen selityksen etsimisestä, puun tavoin pois heitetyksi joutumisesta, ulkopuolelle panemisesta, ruohon syömisestä, ymmärryksen menettämisestä, härän kaltaisena olemisesta, Mardukin antamalle sateelle altistumisesta, kynsien turmeltumisesta, hiusten kasvamisesta ja kahleissa olemisesta ja sitten ennalleen palautumisesta, mistä hän kiittää jumalaa”.
SEITSEMÄN AIKAA JOTKA VAIKUTTAVAT MEIHIN
Kuten suuri puu esitti, Nebukadnessar kuvasi maailman hallitusvaltaa. Mutta muista, että puu edustaa paljon suurempaa hallitusvaltaa ja suvereeniutta kuin se, mikä Babylonian kuninkaalla oli. Se kuvaa Jehovan, ”taivaiden Kuninkaan”, kaikkeudensuvereeniutta erityisesti maan suhteen. Ennen kuin babylonialaiset tuhosivat Jerusalemin, se valtakunta, jonka keskuksena tämä kaupunki oli ja jossa Daavid perillisineen istui ”Jehovan valtaistuimella”, edusti Jumalan suvereeniutta maan suhteen (1. Aikakirja 29:23). Jumala itse antoi hakata tällaisen suvereeniuden poikki ja kahlehtia sen vuonna 607 eaa. käyttäessään Nebukadnessaria Jerusalemin tuhoamisessa. Jumalan suvereeniuden käyttö maan suhteen Daavidin sukuhaaran hallitseman valtakunnan välityksellä pidätettiin seitsemäksi ajaksi. Kuinka kauan nämä seitsemän aikaa kestivät? Milloin ne alkoivat, ja mikä merkitsi niiden päättymistä?
Nebukadnessarin mielenvikaisuuden aikana ”hänen tukkansakin kasvoi pitkäksi niin kuin kotkien sulat ja hänen kyntensä kuin lintujen kynnet” (Daniel 4:33). Tämä vei kauemmin kuin seitsemän päivää tai seitsemän viikkoa. Monissa käännöksissä lukee ”seitsemän aikaa”, ja vaihtoehtoisia käännöksiä ovat ”määräaikaa” tai ”ajanjaksoa” (Daniel 4:16, 23, 25, 32). Vanhan kreikankielisen käännöksen (Septuagintan) eräässä muunnelmassa lukee ”seitsemän vuotta”. Ensimmäisen vuosisadan juutalainen historioitsija Josefus piti ”seitsemää aikaa” ”seitsemänä vuotena” (Antiquities of the Jews, 10. kirja, 10. luku, kappale 6). Ja eräät heprealaiset oppineet ovat pitäneet näitä ”aikoja” ”vuosina”. An American Translation, Today’s English Version, James Moffattin käännös ja vuoden 1992 kirkkoraamattu kääntävät niin ikään ”seitsemän vuotta”.
Nebukadnessarin ”seitsemän aikaa” käsittivät ilmeisesti seitsemän vuotta. Profetioissa vuoden pituus on keskimäärin 360 päivää eli 12 kuukautta, joissa kussakin on 30 päivää (vrt. Ilmestys 12:6, 14). Kuninkaan ”seitsemän aikaa” eli seitsemän vuotta olivat siis 360 päivää kerrottuna seitsemällä eli 2 520 päivää. Mutta entä hänen unensa suurempi täyttymys? Profeetalliset ”seitsemän aikaa” kestivät paljon kauemmin kuin 2 520 päivää. Tämän osoittivat Jeesuksen sanat: ”Jerusalem tulee olemaan kansakuntien tallattavana, kunnes kansakuntien määräajat täyttyvät.” (Luukas 21:24.) Tämä ’tallaaminen’ alkoi vuonna 607 eaa., jolloin Jerusalem tuhottiin ja Jumalan esikuvallinen valtakunta lakkasi toimimasta Juudassa. Milloin tallaaminen päättyisi? ”Kaiken sen ennallistamisen aikoihin”, jolloin Jumalan suvereenius jälleen ilmenisi maan suhteen kuvaannollisen Jerusalemin, Jumalan valtakunnan, välityksellä (Apostolien teot 3:21).
Jos laskisimme 2 520 kirjaimellista päivää vuonna 607 eaa. tapahtuneesta Jerusalemin tuhosta eteenpäin, se veisi vain vuoteen 600 eaa., jolla ei ole mitään raamatullista merkitystä. Jehovan suvereenius ei ilmennyt maan päällä edes vuonna 537 eaa., jolloin vapautetut juutalaiset olivat jälleen Juudassa, sillä Serubbabelista, Daavidin valtaistuimen perillisestä, ei tehty kuningasta, vaan ainoastaan persialaisen Juudan maakunnan käskynhaltija.
Koska nämä ”seitsemän aikaa” ovat profeetalliset, meidän täytyy soveltaa 2 520 päivään raamatullista sääntöä ”päivä vuotta kohti”. Tämä sääntö on esitetty eräässä Babylonian piirittämää Jerusalemia koskevassa profetiassa. (Hesekiel 4:6, 7; vrt. 4. Mooseksen kirja 14:34.) ”Seitsemän aikaa”, joina pakanavallat hallitsisivat maata Jumalan valtakunnan puuttumatta asiaan, käsittäisivät siis 2 520 vuotta. Ne alkoivat, kun Juuda ja Jerusalem autioitettiin seitsemännessä kuukuukaudessa (tisrin 15. päivänä) vuonna 607 eaa. (2. Kuninkaiden kirja 25:8, 9, 25, 26). Siitä vuoteen 1 eaa. on 606 vuotta. Jäljellä olevat 1 914 vuotta ulottuvat taas siitä vuoteen 1914. ”Seitsemän aikaa” eli 2 520 vuotta päättyivät siten 15. tisrikuuta eli 4.–5. lokakuuta 1914.
Tuona vuonna ”kansakuntien määräajat” päättyivät ja Jumala antoi hallitusvallan ”ihmisistä alhaisimmalle”, Jeesukselle Kristukselle, jota hänen vihollisensa olivat pitäneet niin halveksittavana, että he jopa naulituttivat hänet paaluun (Daniel 4:17). Asettaakseen messiaanisen Kuninkaan valtaistuimelle Jehova irrotti kuvaannolliset rauta- ja kuparivanteet oman suvereeniutensa ”juurakon” ympäriltä. Korkein Jumala salli siten kuninkaallisen ”vesan” kasvaa siitä maahan kohdistuvan suvereeniutensa ilmauksena. Tätä jumalallista suvereeniutta hän käyttää Daavidin suurimman Perillisen, Jeesuksen Kristuksen, käsissä olevan taivaallisen Valtakunnan välityksellä. (Jesaja 11:1, 2; Job 14:7–9; Hesekiel 21:27.) Miten kiitollisia olemmekaan Jehovalle tästä siunatusta tapahtumien käänteestä ja suuren puun arvoituksen ratkaisemisesta!- Markku_Meilo
En kysellyt koko 1914-harhan perään, mutta jos sitten vastaisit kysymykseen, joka herää tästä lainaamastasi olettamuksesta:
>>Nebukadnessarin ”seitsemän aikaa” käsittivät ilmeisesti seitsemän vuotta.
Mihin ajanjaksoon Nebun seitsemän vuoden sairasloma sijoittuu taulukossa, jossa on Nebun toimenkuvia Raamatun ja historian pohjalta:
http://www.kolumbus.fi/hextek/GTR/index.htm
Mihin väliin sijoitat nuo 7 kirjaimellista vuotta? Ellei sinulla ole siihen vastausta et pääse edes alkuun 2520 vuoden laskemisessa. - Tutkimalla oppii
Markku_Meilo kirjoitti:
En kysellyt koko 1914-harhan perään, mutta jos sitten vastaisit kysymykseen, joka herää tästä lainaamastasi olettamuksesta:
>>Nebukadnessarin ”seitsemän aikaa” käsittivät ilmeisesti seitsemän vuotta.
Mihin ajanjaksoon Nebun seitsemän vuoden sairasloma sijoittuu taulukossa, jossa on Nebun toimenkuvia Raamatun ja historian pohjalta:
http://www.kolumbus.fi/hextek/GTR/index.htm
Mihin väliin sijoitat nuo 7 kirjaimellista vuotta? Ellei sinulla ole siihen vastausta et pääse edes alkuun 2520 vuoden laskemisessa.Nebukadnessarin mielenvikaisuuden aikana ”hänen tukkansakin kasvoi pitkäksi niin kuin kotkien sulat ja hänen kyntensä kuin lintujen kynnet” (Daniel 4:33). Tämä vei kauemmin kuin seitsemän päivää tai seitsemän viikkoa. Monissa käännöksissä lukee ”seitsemän aikaa”, ja vaihtoehtoisia käännöksiä ovat ”määräaikaa” tai ”ajanjaksoa” (Daniel 4:16, 23, 25, 32). Vanhan kreikankielisen käännöksen (Septuagintan) eräässä muunnelmassa lukee ”seitsemän vuotta”. Ensimmäisen vuosisadan juutalainen historioitsija Josefus piti ”seitsemää aikaa” ”seitsemänä vuotena” (Antiquities of the Jews, 10. kirja, 10. luku, kappale 6). Ja eräät heprealaiset oppineet ovat pitäneet näitä ”aikoja” ”vuosina”. An American Translation, Today’s English Version, James Moffattin käännös ja vuoden 1992 kirkkoraamattu kääntävät niin ikään ”seitsemän vuotta”.
Nebukadnessarin ”seitsemän aikaa” käsittivät ilmeisesti seitsemän vuotta. Profetioissa vuoden pituus on keskimäärin 360 päivää eli 12 kuukautta, joissa kussakin on 30 päivää (vrt. Ilmestys 12:6, 14). Kuninkaan ”seitsemän aikaa” eli seitsemän vuotta olivat siis 360 päivää kerrottuna seitsemällä eli 2 520 päivää. Mutta entä hänen unensa suurempi täyttymys? Profeetalliset ”seitsemän aikaa” kestivät paljon kauemmin kuin 2 520 päivää. Tämän osoittivat Jeesuksen sanat: ”Jerusalem tulee olemaan kansakuntien tallattavana, kunnes kansakuntien määräajat täyttyvät.” (Luukas 21:24.) Tämä ’tallaaminen’ alkoi vuonna 607 eaa., jolloin Jerusalem tuhottiin ja Jumalan esikuvallinen valtakunta lakkasi toimimasta Juudassa. Milloin tallaaminen päättyisi? ”Kaiken sen ennallistamisen aikoihin”, jolloin Jumalan suvereenius jälleen ilmenisi maan suhteen kuvaannollisen Jerusalemin, Jumalan valtakunnan, välityksellä (Apostolien teot 3:21).
Jos laskisimme 2 520 kirjaimellista päivää vuonna 607 eaa. tapahtuneesta Jerusalemin tuhosta eteenpäin, se veisi vain vuoteen 600 eaa., jolla ei ole mitään raamatullista merkitystä. Jehovan suvereenius ei ilmennyt maan päällä edes vuonna 537 eaa., jolloin vapautetut juutalaiset olivat jälleen Juudassa, sillä Serubbabelista, Daavidin valtaistuimen perillisestä, ei tehty kuningasta, vaan ainoastaan persialaisen Juudan maakunnan käskynhaltija.
Koska nämä ”seitsemän aikaa” ovat profeetalliset, meidän täytyy soveltaa 2 520 päivään raamatullista sääntöä ”päivä vuotta kohti”. Tämä sääntö on esitetty eräässä Babylonian piirittämää Jerusalemia koskevassa profetiassa. (Hesekiel 4:6, 7; vrt. 4. Mooseksen kirja 14:34.) ”Seitsemän aikaa”, joina pakanavallat hallitsisivat maata Jumalan valtakunnan puuttumatta asiaan, käsittäisivät siis 2 520 vuotta. Ne alkoivat, kun Juuda ja Jerusalem autioitettiin seitsemännessä kuukuukaudessa (tisrin 15. päivänä) vuonna 607 eaa. (2. Kuninkaiden kirja 25:8, 9, 25, 26). Siitä vuoteen 1 eaa. on 606 vuotta. Jäljellä olevat 1 914 vuotta ulottuvat taas siitä vuoteen 1914. ”Seitsemän aikaa” eli 2 520 vuotta päättyivät siten 15. tisrikuuta eli 4.–5. lokakuuta 1914.
Tuona vuonna ”kansakuntien määräajat” päättyivät ja Jumala antoi hallitusvallan ”ihmisistä alhaisimmalle”, Jeesukselle Kristukselle, jota hänen vihollisensa olivat pitäneet niin halveksittavana, että he jopa naulituttivat hänet paaluun (Daniel 4:17). Asettaakseen messiaanisen Kuninkaan valtaistuimelle Jehova irrotti kuvaannolliset rauta- ja kuparivanteet oman suvereeniutensa ”juurakon” ympäriltä. Korkein Jumala salli siten kuninkaallisen ”vesan” kasvaa siitä maahan kohdistuvan suvereeniutensa ilmauksena. Tätä jumalallista suvereeniutta hän käyttää Daavidin suurimman Perillisen, Jeesuksen Kristuksen, käsissä olevan taivaallisen Valtakunnan välityksellä. (Jesaja 11:1, 2; Job 14:7–9; Hesekiel 21:27.) Miten kiitollisia olemmekaan Jehovalle tästä siunatusta tapahtumien käänteestä ja suuren puun arvoituksen ratkaisemisesta! - Markku_Meilo
Tutkimalla oppii kirjoitti:
Nebukadnessarin mielenvikaisuuden aikana ”hänen tukkansakin kasvoi pitkäksi niin kuin kotkien sulat ja hänen kyntensä kuin lintujen kynnet” (Daniel 4:33). Tämä vei kauemmin kuin seitsemän päivää tai seitsemän viikkoa. Monissa käännöksissä lukee ”seitsemän aikaa”, ja vaihtoehtoisia käännöksiä ovat ”määräaikaa” tai ”ajanjaksoa” (Daniel 4:16, 23, 25, 32). Vanhan kreikankielisen käännöksen (Septuagintan) eräässä muunnelmassa lukee ”seitsemän vuotta”. Ensimmäisen vuosisadan juutalainen historioitsija Josefus piti ”seitsemää aikaa” ”seitsemänä vuotena” (Antiquities of the Jews, 10. kirja, 10. luku, kappale 6). Ja eräät heprealaiset oppineet ovat pitäneet näitä ”aikoja” ”vuosina”. An American Translation, Today’s English Version, James Moffattin käännös ja vuoden 1992 kirkkoraamattu kääntävät niin ikään ”seitsemän vuotta”.
Nebukadnessarin ”seitsemän aikaa” käsittivät ilmeisesti seitsemän vuotta. Profetioissa vuoden pituus on keskimäärin 360 päivää eli 12 kuukautta, joissa kussakin on 30 päivää (vrt. Ilmestys 12:6, 14). Kuninkaan ”seitsemän aikaa” eli seitsemän vuotta olivat siis 360 päivää kerrottuna seitsemällä eli 2 520 päivää. Mutta entä hänen unensa suurempi täyttymys? Profeetalliset ”seitsemän aikaa” kestivät paljon kauemmin kuin 2 520 päivää. Tämän osoittivat Jeesuksen sanat: ”Jerusalem tulee olemaan kansakuntien tallattavana, kunnes kansakuntien määräajat täyttyvät.” (Luukas 21:24.) Tämä ’tallaaminen’ alkoi vuonna 607 eaa., jolloin Jerusalem tuhottiin ja Jumalan esikuvallinen valtakunta lakkasi toimimasta Juudassa. Milloin tallaaminen päättyisi? ”Kaiken sen ennallistamisen aikoihin”, jolloin Jumalan suvereenius jälleen ilmenisi maan suhteen kuvaannollisen Jerusalemin, Jumalan valtakunnan, välityksellä (Apostolien teot 3:21).
Jos laskisimme 2 520 kirjaimellista päivää vuonna 607 eaa. tapahtuneesta Jerusalemin tuhosta eteenpäin, se veisi vain vuoteen 600 eaa., jolla ei ole mitään raamatullista merkitystä. Jehovan suvereenius ei ilmennyt maan päällä edes vuonna 537 eaa., jolloin vapautetut juutalaiset olivat jälleen Juudassa, sillä Serubbabelista, Daavidin valtaistuimen perillisestä, ei tehty kuningasta, vaan ainoastaan persialaisen Juudan maakunnan käskynhaltija.
Koska nämä ”seitsemän aikaa” ovat profeetalliset, meidän täytyy soveltaa 2 520 päivään raamatullista sääntöä ”päivä vuotta kohti”. Tämä sääntö on esitetty eräässä Babylonian piirittämää Jerusalemia koskevassa profetiassa. (Hesekiel 4:6, 7; vrt. 4. Mooseksen kirja 14:34.) ”Seitsemän aikaa”, joina pakanavallat hallitsisivat maata Jumalan valtakunnan puuttumatta asiaan, käsittäisivät siis 2 520 vuotta. Ne alkoivat, kun Juuda ja Jerusalem autioitettiin seitsemännessä kuukuukaudessa (tisrin 15. päivänä) vuonna 607 eaa. (2. Kuninkaiden kirja 25:8, 9, 25, 26). Siitä vuoteen 1 eaa. on 606 vuotta. Jäljellä olevat 1 914 vuotta ulottuvat taas siitä vuoteen 1914. ”Seitsemän aikaa” eli 2 520 vuotta päättyivät siten 15. tisrikuuta eli 4.–5. lokakuuta 1914.
Tuona vuonna ”kansakuntien määräajat” päättyivät ja Jumala antoi hallitusvallan ”ihmisistä alhaisimmalle”, Jeesukselle Kristukselle, jota hänen vihollisensa olivat pitäneet niin halveksittavana, että he jopa naulituttivat hänet paaluun (Daniel 4:17). Asettaakseen messiaanisen Kuninkaan valtaistuimelle Jehova irrotti kuvaannolliset rauta- ja kuparivanteet oman suvereeniutensa ”juurakon” ympäriltä. Korkein Jumala salli siten kuninkaallisen ”vesan” kasvaa siitä maahan kohdistuvan suvereeniutensa ilmauksena. Tätä jumalallista suvereeniutta hän käyttää Daavidin suurimman Perillisen, Jeesuksen Kristuksen, käsissä olevan taivaallisen Valtakunnan välityksellä. (Jesaja 11:1, 2; Job 14:7–9; Hesekiel 21:27.) Miten kiitollisia olemmekaan Jehovalle tästä siunatusta tapahtumien käänteestä ja suuren puun arvoituksen ratkaisemisesta!Jotenkin jää ihmettelemään miten tuo lainaamasi Vt-seuran harha vastaa esitettyyn kysymykseen:
"Mihin väliin sijoitat nuo 7 kirjaimellista vuotta?" - Taivaanpoika
Jerusalem tuhottiin todellisuudessa v.587 eKr. Siitä kun laskee 7 aikaa em. kaavan mukaisesti päästään vuoteen 1934. Silloin maan päälle heitetyn Saatanan henkeyttämänä Hitler nousi valtaan Saksassa ja alkoi pian järjestelmällisesti tuhota hajallaan olevan alkuperäisen Jumalan kansan jäännöstä, juutalaisia.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset
"Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-27399112Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta
Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir3737816Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/84070681605454William ja Sonja Aiello ERO
Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!542305Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."
Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun62071Se siitä sitten
Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy821705Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"
Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan191651Ihastumisesta kertominen
Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi921388Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon
Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.4351318Stefusika räkättää
kun on viikon ollut kuivilla ja poliisi puhalluttaa just silloin. Muutoin olis jääny kiinni. Ja sekös sikamiestä hirnuttaa. Ällö ukko ja vielä ällömmä801190