Meidän iki-ihana kehräyskone on nyt 4kk iässä (ollut meillä 12 viikon iästä) aloittanut kiusallisen tavan metsästää meitä mentyämme nukkumaan - eli hyökätä joko käden kimppuun tai peiton alle varpaisiin. Etenkin tuo jälkimmäinen on varsin epämielyttävä, kun ei varo kynsiään kuten normaalisti ihmisiä "metsästäessään", käsiä näykkii. Muuta keinoa en ole keksinyt kuin sulkea huoneesta pois - naukuu surkeana oven takana, mut jos heltyy päästämään, niin sitten vasta äkäisenä hyökätäänkin...Tähän asti on nukkunut kanssamme, toki pientä peiton päältä metsästystä on ollut, mut ei ongelmaksi asti. Eli mietin onko tämä uhmaikää ja tietysti jos kokeneemmilla on vinkkejä moisen tavan taltuttamiseen, ottaisin kiitollisena vastaan?
Uhmaikäkö?
4kk kollilla
11383
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Heh, omalla neljäkuisella poikakisullani on ihan sama homma. Hyökkii käsiin ja naamaan ja parturoi hiuksia aina kun menemme nukkumaan ja kun hän herää aikaisemmin. Parhaaksi tavaksi olen itse todennut yksinkertaisesti sen, etten huomioi häntä mitenkään ellei ole pakko. Ja hyökkiminen loppuukin aika pian nykyään.
Joskus laitan kissan toiseen huoneeseen, jos se herää jo neljän aikaan aamuyöstä ja itselläni on vielä pari kallista tuntia uniaikaa. Eikä se siellä surkeasti miu'u, taitaa olla tottunut.
Luin jostain, että tuollainen hyökkiminen käsiin ja jalkoihin on kai yksi ainoan kissan oireita. Sen takia itse etsin parhaillaan toista kisua niin omaksi kuin kissani iloksi.
Meillä on ihan sama homma 5kk ikäisen kollikissan kanssa. Se on kissan luonteessa. Onhan se tosi mukavaa kun on saanut mukuvasti unen päästä kiinni ja sitten tuntuu hampaat varpaassa!
Ollaan aateltu opettaa pentu pois vierestämme nukkumasta, mutta se surkea huuto ja raapiminen on niin hirveän kuuloista! Jotkut ovat sanoneet että kissalla voi mennä siihen tottumiseen parikin viikkoa, parhaillaan enemmänkin.. :P Siispä, odotellaan seuraavaa lomaa, ettei haittaa vaikka valvoisi puoli yötä.. ;) Mutta osaa ne olla niin suloisiakin vaikka välillä menee hermot kun pieni karvapallo juoksee hurjaa rallia ympäri kämppää..
Tsemppiä teille :D
Mietin vaan, että kun tämä on tässä ihan viime päivinä keksitty uus juttu, et jos se olis vaan välivaihe...toiveikas kai:)? Päivät on kyl mitä suloisin ja osaa varoa kynsiään jne, mut yöllä kai on tylsää kun muut menee nukkumaan...
Tuohon ei löydy muuta apua, kun uni-koulutus. Eli tuntia ennen teidän nukkumaanmenoa, leikitä kissaasi kunnolla. Anna sen jahdata esim paperitolloa narun perässä, tai mikä nyt sattuu kiinnostamaan. Väsytä kissa. Silloin hänellekin ehkä maistuu uni, kun isäntäväki rupee yöpuulle. Kissat tunnetusti yö-eläimiä, ja saalistus vahva perusvietti. Se on vaikea, ja mielestäni väärä ratkaisu, rangaista kissaa laittamalla toiseen huoneeseen, kun tämä vain harjoittaa luonteelleen kuuluvia tapoja.
Tosiaan menikin paremmin, kun oli virkkuna ennen kuin olin menossa nukkumaan ja leikitin siinä pitkät pätkät. Kun hankala leikittää jos herää tuossa klo 1 tai vastaavaa...Ennen riitti kun tarjosi lelua, eli tuli leikkihiirtä sängylle höykkyyttään ja hyväksyi että ihmisten varpaita ei mennä peiton alle raapimaan... Eihän se tietty kivalle tunnu sulkea muualle, mutta muualla talossa leluja ja tilaa riittää - ei voi antaa koko yötä ihmisiäkään valvottaa, jos tämä saalistus tapahtuu aamuyön tunteina, enkä kyllä opeta että sängystä noustaan leikkimään...
käsitelkää varpaanne vaikka kynnelillä(onko sellaista enää?).. luulis olevan niin pahan makuista, että jättää varpaat rauhaan..
ei kai se myrkylliseksi voi käydä? eihän siitä tule kuin maku suuhun?
Ei taida olla enää kynnelin nimellä, mutta vastaavaa on vielä olemassa.
kertomassa tehoaako.
Tuohan on normaalia pentutoimintaa ;) Kyllä ne siitä rauhottuu kun ikää karttuu. Kärsivällisyyttä vain ja koittele ihmeessä eri konsteja, mitä onkin tullut jo esille.
Olen sitä mieltä, ettei tosiaan tarvitse ihan kissojen ehdoilla ruveta elelemään, eli toki tarvitset yöunesi ja joskus toiseen huoneeseen sulkeminen tai kieltäminen yms. toimenpiteet ovat ainoa mahdollisuus. Kissat ovat hyvin oppivaisia ja viisaita otuksia.
Pieni kisusi oppii myös hallitsemaan paremmin kynsiään ja leukojaan ja olemaan hellempi ajan kanssa, se on vain kun energiaa on suonissa sillä hetkellä ja leikittää niin hurjasti, niin siinä temmellyksessä unohtuu se kynsien käytön säätelykin samalla..
Tarkoitukseni siis oli vain rohkaista ja kertoa, että kyllä se siitä, ensimmäinen vuosi voi olla vielä opettelua puolin ja toisin, kissakin on aina persoona. Jossain vaiheessa luultavimmin nukutte yöt kylkikyljen ;) Sitä odotellessa.. :D
Kiitokset vaan kaikille viesteistä. Juu, nukuttu on kylkikyljessä jo heti alusta ja tosiaan tuo iltaväsytys yhdistettynä selkeään kieltoon - muutamana iltana huoneesta poistoon alkaa näemmä tepsiä, eli eilen riitti aina rauhallinen ei, kun päätti sitten hipsiä viereen nukkumaan kun vielä voi:). Eli ehkäpä tässä tuo vaihe alkaa mennä ohi, ihmetys oli tosiaan kun ensimmäinen kuukausi meni aika ongelmatta, et mikäs vaihe tämä nyt on...
aivan samalla tavalla vielä muutama viikko sitten, herätti monta kertaa yössä hyökkäilemällä varpaisiin, raapi käsiä yms. Mutta tätä viestiä lukiessani huomasin että hetkinen, ainakin 2 viikkoo oon nukkunut ilman yöllisiä herätyksiä. Nyt kissa on 7- kuukautta vanha. Aikaisemmin myös hyökkäili kävellessä paljaisiin varpaisiin ja puri ja raapi. Sekin on loppunut tyystin. Napakka ei on ilmeisesti tehonnut.