Tulevaisuuden äänet,
kutsuvat häkitettyyn kehään,
tuskani huuto,
puhkoo reikiä,
umpi käherrettyyn kehään,
huudan yksin,
yksinäisessä yössä,
jossa lemmitettyni,
sielu,
kulkee pyhitettynä,
ilman lopullista siunausta,
voi kuinka kaipaankaan sinua,
miksi lähdit ennen minua,
on suruni nykyään,
liian suuri,
päästän sinut,
vaikka tuskani on liian suuri,
päästän sinut,
tunnen helpotusta,
koska tiedän,
että tiemme kohtaavat,
jossain taivaan ja maan,
välillä,
ja silloin en laske sinua sylistäni.
kutsuvat häkitettyyn kehään,
tuskani huuto,
puhkoo reikiä,
umpi käherrettyyn kehään,
huudan yksin,
yksinäisessä yössä,
jossa lemmitettyni,
sielu,
kulkee pyhitettynä,
ilman lopullista siunausta,
voi kuinka kaipaankaan sinua,
miksi lähdit ennen minua,
on suruni nykyään,
liian suuri,
päästän sinut,
vaikka tuskani on liian suuri,
päästän sinut,
tunnen helpotusta,
koska tiedän,
että tiemme kohtaavat,
jossain taivaan ja maan,
välillä,
ja silloin en laske sinua sylistäni.
Vastaukset 4
Vanhimmat
suuri on joskus päästettävä siitä otteensa pystyäkseen jatkamaan elämää vaikka se lähes mahdottomalta tuntuukin
Hyvin kirjoitettu, mun makuuni, kiitos siitä!
Kiitos sinulle, mukava kuulla että tykkäsit runostani.
elämä antaa, ja meidän on kestettävä, jos aiomme
jaksaa jatkaa. Poislähdön tuoma tuska on aina
yhtä raskasta, mutta siitä on ehkä hyväkin
kirjoittaa ja purkaa sitä vyyhteä.
Erittäin kauniisti runoosi sait tuskan erosta ku-
vattua, herkillä kielillä soitettua - kiitos.
Kiitos myös sinulle palautteesta ja omasta kirjoituksestasi.