Putkihelvetti

Kukapa haluaisi asua rakennuspölyn, revittyjen lattioiden ja juoksemattoman veden keskellä. Yli puoli miljoonaa ihmistä joutuu lähivuosina kokemaan putkihelvetin kirot.

- Kymmenen vuoden sisällä 300000 asuntoa joutuu putkiremonttiin. 1960-1970-luvun lähiöt tulevat siihen ikään, Kiinteistöhallinta SKH:n toimitusjohtaja Markku Kulomäki vahvistaa.

Nyt ovat vuorossa 1950-luvun kerrostalot, sillä putkien ikä on noin puoli vuosisataa. Taloyhtiöissä remontin uhka tietää hammasten kiristelyä.

- Putkien yhteydessä tehdään yleensä sähkönousuja, kattoja, julkisivuja. Neliöhinta asuntoa kohti voi olla mitä tahansa 300 eurosta tuhanteen. Ongelmana on taloyhtiön päätöksenteko. Ei voi tehdä remonttia ilman, että tiedetään, mitä yhtiössä halutaan.

Kulomäen mukaan korjausrakentamisen kulttuuri ei ole Suomessa kehittynyt ja yhtiöiden päätöksenteko on monimutkaista. Vanhus haluaa asua rauhassa loppuun saakka, kun naapurin insinööri tykkää, että sijoitusasunnon arvon pitää nousta. Törmäyksiä tulee.

- Isännöitsijän tehtävänä on luoda päätöksenteon työkalu. Yhteinen tahto on enemmistön päätös, johon ei saa vaikuttaa se, kuka on kovaäänisin, Kulomäki painottaa.