Olen kateellinen kaikille teille äideille, jotka saatte imettää vauvaanne.
Imetinpä itsekin tyttöäni n. 5 kuukautta, siitä 2 kauheiden raivokohtauksien ja itkun kanssa. Ei vaan tissi kelvannut. Minkäs teet.
Että moralisoikaa meitä ei-imettäviä rauhassa, tuleepa vaan entistä pahempi mieli.
Tyttö lopetti nyt 5,5 kk kokonaan tissittelyn, ja äitiä itkettää kun näkee ystävien imettävän lapsiaan. Olenko huono äiti? En ole, en vain pysty imettämään.
Kohtalotovereita; niitä, jotka ovat joutuneet lopettamaan vähän "vanhemman" lapsen imetyksen..
(Ja en oikeasti ole aivan niin katkera kuin miltä varmasti kuulostan.. :D)
Imetinpä itsekin tyttöäni n. 5 kuukautta, siitä 2 kauheiden raivokohtauksien ja itkun kanssa. Ei vaan tissi kelvannut. Minkäs teet.
Että moralisoikaa meitä ei-imettäviä rauhassa, tuleepa vaan entistä pahempi mieli.
Tyttö lopetti nyt 5,5 kk kokonaan tissittelyn, ja äitiä itkettää kun näkee ystävien imettävän lapsiaan. Olenko huono äiti? En ole, en vain pysty imettämään.
Kohtalotovereita; niitä, jotka ovat joutuneet lopettamaan vähän "vanhemman" lapsen imetyksen..
(Ja en oikeasti ole aivan niin katkera kuin miltä varmasti kuulostan.. :D)
Vastaukset 7
Vanhimmat
ole huono äiti. Itse lopetin imetyksen, kun vauva oli 3kk. Mielellään olisin imettänyt pitempäänkin, mutta aluksi ruoka ei riittänyt ja sitten maidontulo vain tyrehtyi kun suurimman osan joutui antamaan pullosta. Oli haikea mieli ja vähän suru puserossa, kun vauva siirtyikin pulloruokinnalle. Tiedän kuitenkin, että parhaani yritin ja sitä stressiä ja itkua en olisi jaksanut. Kun koko ajan sai huolehtia siitä että onko lapsi saanut tarpeeksi ruokaa.
Hyvä äiti sinä olet vaikka et imettäisi! Mutta tottakai saat surusi surra siitä, että imetys loppui, mutta aikaa myöten sen pitäisi helpottaa..
ap itsekin sanonut, ettei ole huono äiti, niin tarviiko siitä enää jankuttaa..
Jos imetys ei jostain syystä onnistu. En ole sellaista nähnyt.
Sitä tosin joskus joku kritisoi (minäkin) jos ei yritä tai suostu ottamaan vinkkejä ja neuvoja vastaan. Mutta jos olet yrittänyt kaikkesi, niin ei sinua siitä kukaan syyllistä jos on pieleen mennyt ja olethan imettänyt noinkin pitkään, kun Suomessa keskiarvo oli 1,4kk :O
Usein vaan ihmiset ottaa kaiken imetyskeskustelun herkästi itseensä, vaikkei kukaan syyllistäisi yhtään ketään.. :/
imetin 3kk asti. maitoa alkoi tulla todella vähän (tyttö oli keskolassa ekan kuukauden, niin imettäminen/maidon tulo ei pääässyt kunnolla alkamaan, kun n. 2 krt päivässä sitä tehtiin), niin alettiin sitten kokonaan korvikkeelle.
4kk, jonka jälkeen maidontulo loppui kokonaan. Ilmeisesti siksi, koska meillä ei yösyöntiä harrastettu kahden ensimmäisen kuukauden jälkeen. Enkä muutoinkaan ollut mikään litratissi, maitoa tuli juuri ja juuri tarpeeseen. Itse koi suurta haikeutta, kun oli jätettävä jäähyväiset äidin ja vauvan alkukantaiselle symbioosille. Itse asiassa itkinkin muutaman kerran, luopumisen tuskasta, en huonon äidin fiiliksistä.
En siis tosiaankaan kuvittele olevani huono äiti, halusin vain kysyä, tuntuiko muista samalta vastaavassa tilanteessa.
Äitiys on mielestäni pitkälti hajoavia unelmia, on monia asioita, jotka haluaisin tehdä toisin, mutten voi. Lapset ja äidit ovat yksilöitä, omani ainakin varsin vaativa yksilö.. :) Ja vaikka on vaativa, kyllä sitä jaksaa eteenpäin ystävien, miehen ja perheen avulla. Taidan olla yksi niitä harvoja, joiden mies oikeasti hoitaa lasta yhtä paljon kuin äitikin.
Onnea matkaan kaikille äideille.. ja miksei isillekin. Ja oikein mukavaa ja rauhallista joulunodotusta!
Meillä onnistui täysimetys ehkä jotain kaksi viikkoa, sitten oli jo pakko ostaa korviketta. Maitoa nousi ja nousee edelleen hyvin laiskasti. Mua harmittaa ja itkettää vieläkin, kun tissini ovat mitä ovat. Syön hyvinkin normaalisti, mutta maitoa ei nouse kunnolla, vaikka kuinka aloteltaisiin tissillä. Lisäksi minulla on matalat nännit ja se vaikeuttaa entisestään, rintakumien kanssa poika ei jaksa imeä tarpeeksi, eipä saa silloinkaan tarpeeksi maitoa tisseistä. Pumppaamista yritin, mutta eipä auttanut. Mulla ainakin on semmoinen olo, että kaikkeni olen yrittänyt, mutta ei toimi niin ei toimi. Yöt olemme jo pitkään syöneet täysin pullosta ihan sillä perusteella, että en halua pitää vauvaa (ja itseäni) suotta hereillä pitkiä aikoja, kun kerran tuttipullosta saa tarpeeksi ruokaa kerralla. Ja kun anoppi vielä vertaa minua mieheni siskoon (eli tyttäreensä), jolla on kohta 8 kuukauden ikäinen poika ja hänellä tulee vieläkin maitoa ja kunnolla. Välillä jopa tuntuu, että en ole hyvä äiti, kun en täysimetä! Nykyään olen jo suosiolla siirtymässä lähes kokonaan tuttipulloon, en halua kiusata itseäni ja vauvaani pitkillä syötöillä, kun ensin tungetaan tissi kunnolla suuhun, että hän saisi siitä kiinni ja sitten vielä hetken päästä lämmittämään tuttipulloa... Tissittelemme enää 2-3 kertaa päivässä ja se harmittaa! :(