peräsinvaurio

Muistatko sen Hunter Legendin tapauksen. Uusi peräsinhän rakennettiin tukevasta vanerista, johon pultattiin paksu rst-tanko akseliksi. Rakennelma vaikutti järeältä, ainakin valokuvissa. Se hajosi kuitenkin pian. Luulisi, että kaikkea oli muutakin kokeiltu, ennenkuin omistajapariskunta joutui luopumaan uudesta hyvin varustetusta veneestään ja päästämään sen Atlantin pohjaan. Mahtaako ideasi toimia sittenkään, vai onko veneesi hyvin kevyt ja oliko keliolosuhteet rauhalliset?

Oletko tosiaan pystynyt ohjailemaan venettäsi spinnupuomilla avomeren olosuhteissa? Mihin kiinnitit puomin? Mistä kohdasta? Jos laittaa keskeltä köydellä peräknaapiin tms tukevaan helaan, veteen ulottuva osa tuskin ohjaa venettä. Eikö perästä laskettavat köydet olisi parempi ratkaisu?

Ei nyt heti tule mieleen, mikä sen skegin vaikutus olisi purjeilla ohjattavuuteen. Yksi vakioharjoitus hiukan pidemmälle ehtineille optipurjehtijoille on purjehdus ilman peräsintä, jolloin käytössä on oma paino purjeen lisäksi. Tai siis sen miehistön painon vaikutus optarissa on tuntuvampi kuin köliveneessä, jossa se ei kuitenkaan lainkaan merkityksetön.

Spinnupuomi on tosiaan käypäinen varaperäsin, kuten ylempänä todettiin. Itse kuitenkin asentaisin sen veneen perään poikittain ja ohjaisin vinsseille tulevilla köysillä

Antsu* kirjoitti:

Ei nyt heti tule mieleen, mikä sen skegin vaikutus olisi purjeilla ohjattavuuteen. Yksi vakioharjoitus hiukan pidemmälle ehtineille optipurjehtijoille on purjehdus ilman peräsintä, jolloin käytössä on oma paino purjeen lisäksi. Tai siis sen miehistön painon vaikutus optarissa on tuntuvampi kuin köliveneessä, jossa se ei kuitenkaan lainkaan merkityksetön.

Spinnupuomi on tosiaan käypäinen varaperäsin, kuten ylempänä todettiin. Itse kuitenkin asentaisin sen veneen perään poikittain ja ohjaisin vinsseille tulevilla köysillä

Lue lisää

EN väittänytkään muuta kuin että niissä veneissä, jotka purjehtivat hyvin ja balanssissa, on useimmiten skegi. Esim S&S konstruktiot ovat hyvä esimerkki veneistä, joissa on hyvä balanssi ja jotka ainakin ovat purjeilla ohjattavissa...

Antsu* kirjoitti:

Ei nyt heti tule mieleen, mikä sen skegin vaikutus olisi purjeilla ohjattavuuteen. Yksi vakioharjoitus hiukan pidemmälle ehtineille optipurjehtijoille on purjehdus ilman peräsintä, jolloin käytössä on oma paino purjeen lisäksi. Tai siis sen miehistön painon vaikutus optarissa on tuntuvampi kuin köliveneessä, jossa se ei kuitenkaan lainkaan merkityksetön.

Spinnupuomi on tosiaan käypäinen varaperäsin, kuten ylempänä todettiin. Itse kuitenkin asentaisin sen veneen perään poikittain ja ohjaisin vinsseille tulevilla köysillä

Lue lisää

ja apu on suuntavakavuudessa.

Lätty/pyöreäpohjaiset veneet ilman skegiä tahtovat ryntäillä sinne tänne, jos ei peräsin vakauta ja ohjaa.
Pelkkä köli keskellä venettä ei vakauta vaan toimii vain nivelenä.

Skegillinen vene ei siten vaadi apuperäsimelle tai varisnkin purjeille jatkuvaa pumppaamista ja säätämistä.

Skegittämissä veneissä auttaa, jos tilapäisperäsimen lisäksi laittaa esim. köyden perään roikkumaan.
(Ja varsinkin pelkillä purjeilla ohjailtaessa.)

vaikutus kirjoitti:

ja apu on suuntavakavuudessa.

Lätty/pyöreäpohjaiset veneet ilman skegiä tahtovat ryntäillä sinne tänne, jos ei peräsin vakauta ja ohjaa.
Pelkkä köli keskellä venettä ei vakauta vaan toimii vain nivelenä.

Skegillinen vene ei siten vaadi apuperäsimelle tai varisnkin purjeille jatkuvaa pumppaamista ja säätämistä.

Skegittämissä veneissä auttaa, jos tilapäisperäsimen lisäksi laittaa esim. köyden perään roikkumaan.
(Ja varsinkin pelkillä purjeilla ohjailtaessa.)

Lue lisää

Purjeilla "ohjaaminen",typerää kuvitelmaa!Veneen voi saada kulkemaan kivasti hankavastaiseen ilman ohjaamatta ts. ruori tai pinna lukittuna.Tätä kannattaa kokeilla vaikka 160 asteen tuulikulmalla avomeriaallokossa samalla reissulla voi tehdä myös pari vendaa varsinkin jos veneessä on skegi.Neuvokaa mistä aloitetaan eli mitä tehdään ensin kun aijotaan tehdä venda ilman peräsintä tai vaikka jiippi jos tuntuu helpommalta,kertokaa ihmeessä miten venettä ohjataan pelkin purjein!

hyvä kirjoitti:

Purjeilla "ohjaaminen",typerää kuvitelmaa!Veneen voi saada kulkemaan kivasti hankavastaiseen ilman ohjaamatta ts. ruori tai pinna lukittuna.Tätä kannattaa kokeilla vaikka 160 asteen tuulikulmalla avomeriaallokossa samalla reissulla voi tehdä myös pari vendaa varsinkin jos veneessä on skegi.Neuvokaa mistä aloitetaan eli mitä tehdään ensin kun aijotaan tehdä venda ilman peräsintä tai vaikka jiippi jos tuntuu helpommalta,kertokaa ihmeessä miten venettä ohjataan pelkin purjein!

Lue lisää

onnistuu eväkölisella veneellä, jossa on skegi peräsin vapaana pinnaan (tai ruoriin) koskematta. Peräsimen lapaa ei ole tullut kokeeksi irroitettua eikä ole vielä tippunutkaan :-)

Keulapurjeeseen lisää vetoa, menee alatuuleen - isoon lisää, nousee tuuleen. Purjeet balanssissa ja vene mennä nököttää kuin Katri Helena - minne tuuli kuljettaa.

Myötäisempään päin mennään pelkällä fokalla, jalusta säätelemällä voi ohjata. Myötäkäännökseen käy tässä esitetyt apukonstit, puomit yms vermeet.

Kevyemmässä kelissä voisi myös koittaa puomilla väkisin työntää fokkaa toiselle halssille - kääntyisikö en ole tuota kokeillut. Siinä yksi ensi suven projekti!

Jos veneessä on vielä kone ja potkuri tallella voi potkurin sivuttaisvedolla saada härnättyä venettä haluttuun suuntaan.

ohjaaminen kirjoitti:

onnistuu eväkölisella veneellä, jossa on skegi peräsin vapaana pinnaan (tai ruoriin) koskematta. Peräsimen lapaa ei ole tullut kokeeksi irroitettua eikä ole vielä tippunutkaan :-)

Keulapurjeeseen lisää vetoa, menee alatuuleen - isoon lisää, nousee tuuleen. Purjeet balanssissa ja vene mennä nököttää kuin Katri Helena - minne tuuli kuljettaa.

Myötäisempään päin mennään pelkällä fokalla, jalusta säätelemällä voi ohjata. Myötäkäännökseen käy tässä esitetyt apukonstit, puomit yms vermeet.

Kevyemmässä kelissä voisi myös koittaa puomilla väkisin työntää fokkaa toiselle halssille - kääntyisikö en ole tuota kokeillut. Siinä yksi ensi suven projekti!

Jos veneessä on vielä kone ja potkuri tallella voi potkurin sivuttaisvedolla saada härnättyä venettä haluttuun suuntaan.

Lue lisää

Siinä olet oikeassa, että suuntavakaata venettä voi ohjailla purjeiden avulla. Onnistuu myötäisessä kahden spiiratun keulapurjeen avulla. Luoviminen onnistuu isolla keulapurjeella, jos vene on tasapainoinen ja suuntavakaa. Kuitenkin sellainen venetyyppi, joissa on lyhyt eväköli eikä ole lainkaan skegiä (kuten nämä ARC 2006:ssa tähän mennessä evakuoidut ja merelle hylätyt veneet), ei ole riittävän suuntavakaa ilman peräsintä. En usko, että hallitset sellaista pelkillä purjeilla. Viiden metrin mainingeissa ongelma vielä pahenee.

Miksi tuossa virityksessä pitää olla spinnupuomi?

Eikös tuollainen toimisi jo niin, että laitetaan se laahusjarru kukonjalalla kiinni. Kukonjalan toinen pää on knaapissa kiinni ja toinen tulee vinssille. Vinssiltä päästämällä veto tulee kokonaan knaapin puolelle ja vinssillä kiristämällä vinssin puolelle. Kukonjalan pituus säädetään knaapilta sopivaksi, jotta ohjaaminen on "helppoa". Laahus ei ole heti kukonjalan päässä, vaan kukonjalasta lähtee yksinkertainen köysi.

Toimiiko?

Joakim kirjoitti:

Miksi tuossa virityksessä pitää olla spinnupuomi?

Eikös tuollainen toimisi jo niin, että laitetaan se laahusjarru kukonjalalla kiinni. Kukonjalan toinen pää on knaapissa kiinni ja toinen tulee vinssille. Vinssiltä päästämällä veto tulee kokonaan knaapin puolelle ja vinssillä kiristämällä vinssin puolelle. Kukonjalan pituus säädetään knaapilta sopivaksi, jotta ohjaaminen on "helppoa". Laahus ei ole heti kukonjalan päässä, vaan kukonjalasta lähtee yksinkertainen köysi.

Toimiiko?

Lue lisää

saa ohjailupisteet veneen kylkien ulkopuolelle, tehokkaampaa. Spinnupuomin päihin on helppo laittaa blokit ohjailuköysille.

spinnupuomilla kirjoitti:

saa ohjailupisteet veneen kylkien ulkopuolelle, tehokkaampaa. Spinnupuomin päihin on helppo laittaa blokit ohjailuköysille.

Laitetaanko spinnupuomi siis kiinteästi paikoilleen veneen perään?

Ainakin oma veneeni on perästään kutakuinkin yhtä leveä kuin spinnupuomi on pitkä (ero alle 50 cm knaapeihin), joten apua ei tuossa mielessä olisi. Aikaa spinnupuomin virittelyyn menisi myös huomattavasti kauemmin, sillä puomin pitänee olla varsin tiukasti paikoillaan.

Joakim kirjoitti:

Laitetaanko spinnupuomi siis kiinteästi paikoilleen veneen perään?

Ainakin oma veneeni on perästään kutakuinkin yhtä leveä kuin spinnupuomi on pitkä (ero alle 50 cm knaapeihin), joten apua ei tuossa mielessä olisi. Aikaa spinnupuomin virittelyyn menisi myös huomattavasti kauemmin, sillä puomin pitänee olla varsin tiukasti paikoillaan.

Lue lisää

Nyt vasta selvisi, mitä ajattelit. Spinnupuomia uitetaan poikittain vedessä ja ne mahdolliset lisärojut vain pitävät siitä mahdollisimman suuren osan pinnan alla. Puomi siis itse toimii "peräsimenä" kääntämällä sitä vinoon.

Antsu* kirjoitti:

Nyt vasta selvisi, mitä ajattelit. Spinnupuomia uitetaan poikittain vedessä ja ne mahdolliset lisärojut vain pitävät siitä mahdollisimman suuren osan pinnan alla. Puomi siis itse toimii "peräsimenä" kääntämällä sitä vinoon.

Lue lisää

Minun ehdotuksessa spinnupuomia ei käytettäisi mihinkään, vaan veneen perässä vedettäisiin jotain jarruttavaa ja se jarruttava kiinnitetään siten, että vetopistettä voidaan säätää laidalta toiselle. Tämä vetopisteen siirto taas onnistuu kukonjalalla, jonka toinen jalka on säädettävä (vinssille). Kun vinssiltä päästää köyden löysäksi, kaikki veto tulee toiseen laitaan. Kun vinssillä kiristää tarpeeksi, knaapista tuleva köysi roikkuu löysänä ja kaikki veto tulee toiseen laitaan.

Kertokaa sitten muut, miten ja miksi laittaisitte sen spinnupuomin poikittain.

Joakim kirjoitti:

Minun ehdotuksessa spinnupuomia ei käytettäisi mihinkään, vaan veneen perässä vedettäisiin jotain jarruttavaa ja se jarruttava kiinnitetään siten, että vetopistettä voidaan säätää laidalta toiselle. Tämä vetopisteen siirto taas onnistuu kukonjalalla, jonka toinen jalka on säädettävä (vinssille). Kun vinssiltä päästää köyden löysäksi, kaikki veto tulee toiseen laitaan. Kun vinssillä kiristää tarpeeksi, knaapista tuleva köysi roikkuu löysänä ja kaikki veto tulee toiseen laitaan.

Kertokaa sitten muut, miten ja miksi laittaisitte sen spinnupuomin poikittain.

Lue lisää

Ymmärsit väärin.
Poikittain perässä vedettävä spinnupuomi toimii kuin leija.
Kun toista köyttä löystää/kiristää, spinnupuomi kulkeutuu toiseen laitaa kuin leija, ja näin alkaa vetämään perää sivulle päin.

Eli spinnupuomia voisi verrata auraan tai leijaa, joka kääntää veden virtausta.

Spinnupuomi on myös tarpeeksi pitkä, aiheuttaakseen tarpeeksi suuren efekti, jolloin ohjaava vaikutus on tarpeeksi suuri.

Yksi esimerkki on laskuvarjo, jossa toisesta narusta vetämällä varjo alkaa kiilaamaan ilmaa toiseen raunaan, ja kallistuessaan ohjaa hyppääjää.

Vaan sinä kirjoitti:

Ymmärsit väärin.
Poikittain perässä vedettävä spinnupuomi toimii kuin leija.
Kun toista köyttä löystää/kiristää, spinnupuomi kulkeutuu toiseen laitaa kuin leija, ja näin alkaa vetämään perää sivulle päin.

Eli spinnupuomia voisi verrata auraan tai leijaa, joka kääntää veden virtausta.

Spinnupuomi on myös tarpeeksi pitkä, aiheuttaakseen tarpeeksi suuren efekti, jolloin ohjaava vaikutus on tarpeeksi suuri.

Yksi esimerkki on laskuvarjo, jossa toisesta narusta vetämällä varjo alkaa kiilaamaan ilmaa toiseen raunaan, ja kallistuessaan ohjaa hyppääjää.

Lue lisää

Ehkä tuo sinun mallisi toimii, mutta Yachting World rakensi hätäperäsimen siten, että spinnupuomi on ruorin takana poikittain (ei vedessä) ja sen päistä lähtee tuo kukonjalka laahusjarruun.

ratkaisumalli kirjoitti:

Ehkä tuo sinun mallisi toimii, mutta Yachting World rakensi hätäperäsimen siten, että spinnupuomi on ruorin takana poikittain (ei vedessä) ja sen päistä lähtee tuo kukonjalka laahusjarruun.

Lue lisää

Minähän ajattelin viskata koko spinnupuomin sinne köysien päähän laahukseksi, sitoo vaikka muutamat pelastusliivit ympärille niin kelluu

Joakim kirjoitti:

Laitetaanko spinnupuomi siis kiinteästi paikoilleen veneen perään?

Ainakin oma veneeni on perästään kutakuinkin yhtä leveä kuin spinnupuomi on pitkä (ero alle 50 cm knaapeihin), joten apua ei tuossa mielessä olisi. Aikaa spinnupuomin virittelyyn menisi myös huomattavasti kauemmin, sillä puomin pitänee olla varsin tiukasti paikoillaan.

Lue lisää

Ihan vaan silkkaa uteliaisuuttani tiedustelisin mikä vene mahtaa olla kyseessä.Yleensä vene ei ole edes keskeltä kuin n.2/3 leveä spinnupuonin pituudesta.Oletko varma että tiedät mitä spinnupuomilla tarkoitetaan?

perästä kirjoitti:

Ihan vaan silkkaa uteliaisuuttani tiedustelisin mikä vene mahtaa olla kyseessä.Yleensä vene ei ole edes keskeltä kuin n.2/3 leveä spinnupuonin pituudesta.Oletko varma että tiedät mitä spinnupuomilla tarkoitetaan?

Lue lisää

Mittasin spinnupuomien ja leveyksien suhteita pistokokeina erilaisista venepiirustuksista. Eipä osunut näin leveitä veneitä niihin. Otokseni ei sisältänyt 10 viime vuoden malleja. Voisitko täsmentää, mitä kaikkia veneitä omat mittauksesi koski. Miten suhdeluku J:B (pituus keulasta mastoon : veneen leveys) on kehittynyt?

veneet ovat? kirjoitti:

Mittasin spinnupuomien ja leveyksien suhteita pistokokeina erilaisista venepiirustuksista. Eipä osunut näin leveitä veneitä niihin. Otokseni ei sisältänyt 10 viime vuoden malleja. Voisitko täsmentää, mitä kaikkia veneitä omat mittauksesi koski. Miten suhdeluku J:B (pituus keulasta mastoon : veneen leveys) on kehittynyt?

Lue lisää

FE83: J: 2,72 B: 2,8
INF31: 3,58 3
First 31.7: 3,52 3,2
FG28e: 3.25 2,9
X362: 3,84 3,47
FG41: 4,53 3,85

Joakim kirjoitti:

FE83: J: 2,72 B: 2,8
INF31: 3,58 3
First 31.7: 3,52 3,2
FG28e: 3.25 2,9
X362: 3,84 3,47
FG41: 4,53 3,85

Kiitos, että pysytään asiassa! Mittasuhteet kuvastavat veneiden muotoa. Kun selailin LYS-taulukkoa, en saanut ihan samaa käsitystä kuin sinä. Aika paljon on niitä, joiden J-mitta on leveyttä suurempi. Tässä muutamia:
Avance 36: B 2,75 J 3,80
Comfortina 32 3,27 3,50
Diva 35 3,30 3,70
FG 36 3,28 4,00
HR 36 3,55 4,10
Swan 36 S&S 2,95 4,27
Swan 371 3,45 4,75
FG 44 3,95 5,32
Swan 41 3,63 5,47
X 382 3,73 4,66
En tullut siihen käsitykseen, että selvä enemmistö veneistä olisi niitä leveitä ja lyhyitä. Mittojen vertailu tulisi mielenkiintoisemmaksi, jos siihen yhdistetään peräsimen rakenne. Pitkäköliset, joilla peräsinvaurio on epätodennäköisin, ovat kaikkein suuntavakaimpia ja siten kenties helpoimpia hallita erilaisilla hätäohjausmenetelmillä. Ne veneet, joilla peräsinvaurio on todennäköisin, ovat ehkä juuri niitä leveimpiä ja kaikkein vaikempia hallita peräsimen menetyksessä (lyhyt eväköli, ei skegiä). Ajatusleikkiä tämäkin, mutta kiinnostaa sittenkin.

sentään on vielä kirjoitti:

Kiitos, että pysytään asiassa! Mittasuhteet kuvastavat veneiden muotoa. Kun selailin LYS-taulukkoa, en saanut ihan samaa käsitystä kuin sinä. Aika paljon on niitä, joiden J-mitta on leveyttä suurempi. Tässä muutamia:
Avance 36: B 2,75 J 3,80
Comfortina 32 3,27 3,50
Diva 35 3,30 3,70
FG 36 3,28 4,00
HR 36 3,55 4,10
Swan 36 S&S 2,95 4,27
Swan 371 3,45 4,75
FG 44 3,95 5,32
Swan 41 3,63 5,47
X 382 3,73 4,66
En tullut siihen käsitykseen, että selvä enemmistö veneistä olisi niitä leveitä ja lyhyitä. Mittojen vertailu tulisi mielenkiintoisemmaksi, jos siihen yhdistetään peräsimen rakenne. Pitkäköliset, joilla peräsinvaurio on epätodennäköisin, ovat kaikkein suuntavakaimpia ja siten kenties helpoimpia hallita erilaisilla hätäohjausmenetelmillä. Ne veneet, joilla peräsinvaurio on todennäköisin, ovat ehkä juuri niitä leveimpiä ja kaikkein vaikempia hallita peräsimen menetyksessä (lyhyt eväköli, ei skegiä). Ajatusleikkiä tämäkin, mutta kiinnostaa sittenkin.

Lue lisää

En ole sanonut, että kaikkissa veneissä perä olisi lähes yhtä leveä kuin spinnupuomi. Omassani näin on ja monessa muussakin ero on pieni (listaltasi vaikkapa C32 ja Diva).

En ole koskaan kokeillut hätäohjausta ko. tavoilla, mutta luulisin, että useimpien veneiden perä on riittävän leveä ilman spinnupuomiakin. Avance 36:ssa perä lienee huomattavasti alle tuon maksiimileveytensä. Mahtaako spinnupuomi kestää noin pitkää ylitystä oloissa, joissa peräsimen katkeaminen on todennäköistä?

Joakim kirjoitti:

En ole sanonut, että kaikkissa veneissä perä olisi lähes yhtä leveä kuin spinnupuomi. Omassani näin on ja monessa muussakin ero on pieni (listaltasi vaikkapa C32 ja Diva).

En ole koskaan kokeillut hätäohjausta ko. tavoilla, mutta luulisin, että useimpien veneiden perä on riittävän leveä ilman spinnupuomiakin. Avance 36:ssa perä lienee huomattavasti alle tuon maksiimileveytensä. Mahtaako spinnupuomi kestää noin pitkää ylitystä oloissa, joissa peräsimen katkeaminen on todennäköistä?

Lue lisää

Vaan sitä, että veneet ovat erilaisia ja käyttäytyvät eri tavoin. Itselläni ei ole ollut tarvetta kokeilla spinnupuomivirityksiä enkä niihin oikein uskokaan. Omassa veneessäni on tuuliperäsin, jota voi myös käyttää käsin ohjaukseen. Jos mitään kunnollista varaohjausta ei ole, kaikkea on kokeiltava mieluummin kuin hylätä ohjausyritykset kokonaan. ARC:ssa sattui olemaan apu lähellä, yksin valtameriä seilatessa on selvittävä omin avuin.

tarkoittanutkaan.. kirjoitti:

Vaan sitä, että veneet ovat erilaisia ja käyttäytyvät eri tavoin. Itselläni ei ole ollut tarvetta kokeilla spinnupuomivirityksiä enkä niihin oikein uskokaan. Omassa veneessäni on tuuliperäsin, jota voi myös käyttää käsin ohjaukseen. Jos mitään kunnollista varaohjausta ei ole, kaikkea on kokeiltava mieluummin kuin hylätä ohjausyritykset kokonaan. ARC:ssa sattui olemaan apu lähellä, yksin valtameriä seilatessa on selvittävä omin avuin.

Lue lisää

Katamaraanissa on kätevästi varaperäsin jo valmiiksi paikalleen asennettuna ;-))

Joakim kirjoitti:

Minun ehdotuksessa spinnupuomia ei käytettäisi mihinkään, vaan veneen perässä vedettäisiin jotain jarruttavaa ja se jarruttava kiinnitetään siten, että vetopistettä voidaan säätää laidalta toiselle. Tämä vetopisteen siirto taas onnistuu kukonjalalla, jonka toinen jalka on säädettävä (vinssille). Kun vinssiltä päästää köyden löysäksi, kaikki veto tulee toiseen laitaan. Kun vinssillä kiristää tarpeeksi, knaapista tuleva köysi roikkuu löysänä ja kaikki veto tulee toiseen laitaan.

Kertokaa sitten muut, miten ja miksi laittaisitte sen spinnupuomin poikittain.

Lue lisää

Jos spinnupuomin molemmissa päissä on lenkki, saa siitä helpolla sen pienenkin lisämomentin käyttöön juoksuttamalla sen kukonjalan vain puomin heloista läpi. Silloin kiinnityksen ei tarvitse olla erityisen järeä, eikä puomi joudu oleellisen väännön kohteeksi. Bonuksena perin mahdollisesti saadaan suora linja vinssiltä puomin päähän ilman hankaavia reunan ylityksiä.

Joakim kirjoitti:

FE83: J: 2,72 B: 2,8
INF31: 3,58 3
First 31.7: 3,52 3,2
FG28e: 3.25 2,9
X362: 3,84 3,47
FG41: 4,53 3,85

B-mitta on kokonaisleveys ei peränleveys!

vaan kirjoitti:

B-mitta on kokonaisleveys ei peränleveys!

Kyllä jokainen, ainakin enemmistö veneilijöistä tietää B:n. Se on maksimileveys. Riippuu rungon muodosta mikä kohta veneestä on levein. Keskustelun otsake oli peräsinvaurio ja toimintaohjeet sen sattuessa.

Pienessä veneessä ja varsinkin suojaisilla vesillä lähes mikä tahansa ratkaisu kelpaa.

On aivan toinen juttu valtameren (lähes-)myrskyolosuhteissa isolla veneellä, hätäperäsimeen kohdistuvat voimat ovat yleensä liian kovia.

Systeemisi tuntuu varsin uskottavalta pieneen ja kevyeen purjeveneeseen. Mitä, jos kokeilisit ensi kesänä. Mukavampi tunne, kun tietää mitä tekee vaurion sattuessa. Kyllähän peräsimiä hajoaa myös saariston kivikoissa.

Perämoottori voi olla hyvä ratkaisu myös isomman veneen hätävarana. Jimmy Cornell oli laittanut Aventuraansa (OVNI 43) tukevan perämoottoritelineen, johon hän tarvittaessa saattoi kiinnittää jollansa 15-heppaisen prutkun. Ajatus oli käyttää sitä satama-manöövereissä, kun dieseli ei käynnisty. Merenkäynnissä sellaisella ei taida olla toimintaedellytyksiä.

Pitemmille retkille tehdä valmiit avattavat holkit tuuliperäsimen kaltaiselle melalle ja varsi päähän,paikoilleen laitto nopea,säilytys ei liene ongelma.

kannattaisi kirjoitti:

Pitemmille retkille tehdä valmiit avattavat holkit tuuliperäsimen kaltaiselle melalle ja varsi päähän,paikoilleen laitto nopea,säilytys ei liene ongelma.

Olet oikeassa, MUTTA. Miksi rakentaisit "osittaisen" tuuliperäsimen, jossa on pelkkä ohjauslapa? Sellaisia tosin on markkinoillakin - yksi malli löytyy sefsteer.com sivuilta. Paljon fiksumpaa on rakentaa sen peräsimen lisäksi myös tuulilapa, jolloin saadaan sekä automaattiohjaus että varaohjausjärjestelmä. Pitkän matkan purjehduksissa tuuliperäsin on yksi tärkeimmistä varusteista. Koska ne ovat verrattain kalliita, moni rakentaa tuuliperäsimensä itse. Vanhan mallisen Windpilotin kotitekoiset kopiot näyttivät toimivan pienemmissä veneissä. Rakenteet täytyisi tehdä lujiksi, koska kuormitukset ovat suuria. Koneajoa varten tuuliperäsimeen voi liittää pienen autopilotin, pinnapilotin. Virrankulutus on pieni verrattuna veneen peräsintä käänteleviin autopilotteihin.

mutta miksi? kirjoitti:

Olet oikeassa, MUTTA. Miksi rakentaisit "osittaisen" tuuliperäsimen, jossa on pelkkä ohjauslapa? Sellaisia tosin on markkinoillakin - yksi malli löytyy sefsteer.com sivuilta. Paljon fiksumpaa on rakentaa sen peräsimen lisäksi myös tuulilapa, jolloin saadaan sekä automaattiohjaus että varaohjausjärjestelmä. Pitkän matkan purjehduksissa tuuliperäsin on yksi tärkeimmistä varusteista. Koska ne ovat verrattain kalliita, moni rakentaa tuuliperäsimensä itse. Vanhan mallisen Windpilotin kotitekoiset kopiot näyttivät toimivan pienemmissä veneissä. Rakenteet täytyisi tehdä lujiksi, koska kuormitukset ovat suuria. Koneajoa varten tuuliperäsimeen voi liittää pienen autopilotin, pinnapilotin. Virrankulutus on pieni verrattuna veneen peräsintä käänteleviin autopilotteihin.

Lue lisää

sillä autopilotin virrankulutuksella ei ole niin väliä.
"Koneajoa varten tuuliperäsimeen voi liittää pienen autopilotin, pinnapilotin. Virrankulutus on pieni verrattuna veneen peräsintä käänteleviin autopilotteihin."

Mutta on tietysti etu purjehtiessa.

koneajossa kirjoitti:

sillä autopilotin virrankulutuksella ei ole niin väliä.
"Koneajoa varten tuuliperäsimeen voi liittää pienen autopilotin, pinnapilotin. Virrankulutus on pieni verrattuna veneen peräsintä käänteleviin autopilotteihin."

Mutta on tietysti etu purjehtiessa.

Lue lisää

Yhden ison autopilotin hinnalla voit ehkä ostaa pari pientä ja panna loput rahat matkakassaan!

Näitä tapauksia lienee paljon. Peräsimen katkeamisia on sattunut veneen törmättyä ajelehtiviin propseihin jne. Itselläni oli toisenlainen kokemus. Ohjauskvadrantin pultit löystyivät jostain syystä ja kvadrantti jumittui tukirautojensa väliin. Pitikin sattua juuri yön pimeimpänä aikana ja pahassa kelissä Skagerrakilla 50mpk päässä Skagenista.
Ennenkuin tilasin tuuliperäsimen, mietin sen hinnan ja hyödyn suhdetta pitkään. Nyt en kadu hankintaa, vaan pidän sitä yhtenä kaikkein parhaimpana investointina. Se on veneeni väsymätön gasti ja turvallisuusvaruste. Jos harrastat matkapurjehduksia, kannattaa miettiä jonkin tuuliperäsimen hankkimista! Suomalaisissa veneissä niitä näkee yllättävän vähän. Tässä yhden valmistajan sivuilta yleishyödyllisiä kertomuksia. http://www.hydrovane.com/Testimonials.html

vakiona mukana vai pitääkö se hankkia erikseen?
Tuo FG:n esimerrki 30cm pinnasta on kelvoton, millainen se pitäisi olla ja millainen on yleensä?

varapinna kirjoitti:

vakiona mukana vai pitääkö se hankkia erikseen?
Tuo FG:n esimerrki 30cm pinnasta on kelvoton, millainen se pitäisi olla ja millainen on yleensä?

Kovasti ihmettelen, ellei olisi jokaisessa vakiovarusteena. Toiminta pitää kokeilla, ettei käy kuin tuossa FG:ssa.
Samalla ihmettelen sitä, miksi varapinna vaaditaan katsastuksessa myös pinnaohjauksella varustetuissa veneissä. Ei sillä varapinnalla mitään tee, jos alkuperäinen on riittävän tukeva. Joku muu prakaa ennen kuin se järeä pinna. Katsastus ei tietääkseni edellytä varaohjausta, vain sen varapinnan.

ehkä valaaseen. Siinä tuli yksi esimerkki taas. Peräsin osui johonkin ja koko vene menetettiin, kun toimivaa varaohjausta ei ollut.

törmäystä johonkin kirjoitti:

ehkä valaaseen. Siinä tuli yksi esimerkki taas. Peräsin osui johonkin ja koko vene menetettiin, kun toimivaa varaohjausta ei ollut.

Miten vain, mutta peruutteliko ne purjeilla kun vain peräsin törmäsi valaaseen?

ARC:ssa tapahtuu kirjoitti:

Miten vain, mutta peruutteliko ne purjeilla kun vain peräsin törmäsi valaaseen?

Valas törmäsi peräsimeen?
Olisko se sitten loogisemmin?

jos... kirjoitti:

Valas törmäsi peräsimeen?
Olisko se sitten loogisemmin?

Sama ilmiö nähdään kotisaaristossakin. Kun matalalla eväkölillä varustettu vene kolhii kivikkoon, peräsin osuu ja vaurioituu melko herkästi. Jos köli ei suojaa, peräsin vaurioituu helposti myös erilaisiin merellä kelluviin esineisiin. Miksi tästäkin pitää saivarrella?

ARC:ssa tapahtuu kirjoitti:

Miten vain, mutta peruutteliko ne purjeilla kun vain peräsin törmäsi valaaseen?

"..after losing their rudder in a collision with a submerged object, possibly a whale."