Maria. Ja ihmisen mahdollisuudet.

Aloitukseni lähtökohtana on 14 riviä alempana oleva keskustelu...
Siellä nimimerkki "on sitten taas?" kirjoittaa:

> Ei Maria ollut aivan tavallinen äiti koska neitseenä pystyi synnyttämään Jeesuksen, lapsen, ihmisen.
-sikisi pyhästä hegestä,syntyi Neitsyt Mariasta-???? <

Kommentti liittyy kysymykseen voiko helluntailainen käydä ortodoksien jumalanpalveluksissa. Mielestäni voi ja ortodoksikirkossa on varmaan paljon aitoja kristittyjä.
Hengelliseen kasvuumme ja tapoihimme toteuttaa uskoamme liittyy aina vääjäämättä seurakunnallista toimintakulttuuria ympäristön mukaan minkä yhteydessä olemme. Siksi kristityn kuuluu ensisijaisesti kiinnittyä ja kiintyä Kristukseen. Jeesus ei ole seurakunnan kautta vaan seurakunta Jeesuksen kautta. Näin voimme arvostaa niitäkin kristittyjä veljiä ja siskoja jotka ei kaikissa opillisissa asioissa ajattele täysin niin kuin itse ajattelen. Jos seurakunnassa on elävää uskoa vääristäviä tai samentavia tekijöitä tietysti se vaikuttaa hengelliseen kasvuun. Kuitenkin kasvamaton tai jossakin kohtaa vinoon kasvanut uskova on myös veljemme ja siskomme. Täytyy myös muistaa, että mikä minusta näyttää toisen vaelluksessa vinoutumalta voi hänen kokemusmaailmassaan edustaa aitoa ja mikä minun kokemusmaailmassani edustaa aitoa voi hänen näkökulmastaan vaikuttaa vinoutumalta.
Sen lisäksi että on haitallisia vääristymiä ja uskonnollisesta sidonnaisuudesta johtuvaa kasvamattomuutta, luterilaisessa kirkossa esimerkiksi kasteeseen liittyvät harhat, jonka aivan oikein näemme ja josta olemme huolissamme, voi myöskin olla aitoa kristillisyyttä joka meistä vain näyttää vinoutumalta koska oma toimintakulttuurimme on niin toisenlainen.

On siis opillisia korostuseroja ja mielipiteiden eroja jotka Herra mielellään sallii, koska se liittyy elämän moninaisuuteen ja on rikkautta.

Sanon asian näin:
Jeesuksessa Kristuksessa oleva totuus pitää sinut erossa harhoista ja Hänestä sydämeesi kumpuava keskinäinen rakkaus varjelee lahkohengeltä.

Asiaan.

- - -

TAVALLINEN - IHMEELLINEN.

Maria oli tavallinen äiti. Hänessä itsessään ei ollut ihmeitä tekevää voimaa.
"Sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi Neitsyt Mariasta".
Kumman teko Jeesuksen syntyminen siis oli, Pyhän Hengen vai Marian?
Pyhä Henki on ihmeellinen ja Maria tavallinen.

Sepä tässä juuri onkin ihmeellistä, että Jumala tekee työtä ja ilmestyy TAVALLISTEN ihmisten kautta. Tämän tulisi innoittaa meitä Pyhän Hengen mahdollisuuksiin.

Tähän kohtaan sopinee pieni raamattutuokio:

- - -

1.
Ihmisille mahdotonta - Jumalalle mahdollista.
Minä en tee itsestäni uskovaista ja minä en pysy uskossa omin ponnistuksin, mutta kiitos Jumalle, Hän sen tekee. Siksi saan luottaa että Hän, suuri Jumala, on voimallinen tekemään myös toisissa, jos kerran minussa, mahdottomassa. Tämä innoittaa rukouselämää. Rukousteni painopiste ei ole asioissa joita rukoilen vaan Hänessä jota rukoilen. Totisesti Hän on kuuleva Jumala ja Hän kykenee. Tapahtukoon Hänen tahtonsa, ihmeellisen Jumalan mahdollisuudet ihmisten maailmassa, niin kuin Hän hyväksi näkee ja tahtoo, asettamiensa lainalaisuuksien (joihin kuuluu rukouksen maailma) kautta.

2.
Näin usko avaa elämäämme Jumalan mahdollisuudet:
Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo.

3.
Ei oma mahtipontinen uskotteleminen, vaan riippuvaisuus Jeesuksesta ja alistuminen Hänen johtoonsa:
Usko jonka Jeesus vaikuttaa.

4.
"Mutta usko on luja luottamus siihen mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan mikä ei näy." Hebr.11:1.
Mitä oikea vaellus uskomisessa ja ojentautuminen siis on?
Hebr.11:1 ei ole irrallinen kohta.
Edellä on sanottu mm.:
"...luja luottamus siihen, että meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkein pyhimpään, jonka pääsyn hän on vihkinyt meille uudeksi ja eläväksi tieksi..." Luku 10.

Hebr.11:1 kyse ei siis ole siitä että voimme uskovina ryhtyä toivomaan mitä tahansa ja sitten lujasti luottaa siihen että toiveemme toteutuvat ja näin saamme uskollamme aikaan asioita. Ei tietenkään näin. Kohtaa ei kuulu irroittaa asiayhteydestä.

Koska meillä on luottamus avoimeen pääsyyn kaikkeinpyhimpään, että Jeesuksen veren kautta on täysi yhteys Isän sydämelle, saamme ojentautua tämän mukaan ja kaikessa muistaa, että Jumalani on rukouksia kuuleva Jumala ja Hänelle kaikki on mahdollista, olkoot tilanteeni inhimillisesti mitä tahansa. Näin voimme vaeltaa uskossa ja ottaa itsessämme köyhinä vastaan ne vaikutteet mitä Pyhä Henki antaa. Jumalan alamaisuudessa toimien saamme nähdä Hänen ihmeellisten tekojensa toteutumista Pyhän Hengen meissä vaikuttamien ja inspiroimien tekojen kautta.

Edellytyksenä käytännölliseen uskossa vaeltamiseen on siis vain tämä, että otamme Jumalan sanan lupauksen (vapaa pääsy Isän sydämelle) todesta. Niin saamme tilanteissamme luottaa Jumalan pelastusteon ja huolenpidon riittävyyteen.

- - -

KUKA ON PYHÄ?

MARIAN PALVOMINEN ei ole Jumalan palvomista. Se siirtää katseen Jumalasta (joka on tekijä) ihmiseen (joka on välikappale). Jumalan sijasta ihmeelliseksi tehdään ihminen ja hänelle annetaan jumalallinen arvo: Pyhä Jumalansynnyttäjä.
Raamattu ei anna ymmärtää että Maria ihmisenä olisi jotenkin enemmän pyhä kuin muut uskovat jotka Jumalan käyttöön antautuvat.
Uusi testamentti sanoo uudestisyntyneistä ihmisistä eli Jeesuksen omista että me olemme kokonaan pyhiä, olemmehan Jeesuksen sovintoveren kautta asetetut Häneen joka on Pyhä.

PYHÄN IHMISEN (heikoinkin ja lankeilevin uskova on pyhä Jumalan teon kautta: Hänelle erotettu) kuuluu pyhittyä myös vaelluksensa osalta, että Jumalan pyhyys saa läpäistä koko olemuksemme ja tuoda elämässämme esiin Kristusta.
Pyhitys perustuu armoon: otamme todesta hyvän Jumalan, jonka armossa kristitylle avautuvat Hänen mahdollisuutensa.

Siksi kukaan ei pelastu ilman pyhitystä, koska pyhityksestä kieltäytyminen on Pyhän kieltämistä ja sen tyhjäksi tekemistä mitä uudestisyntymisessä tapahtui, kun meidät asetettiin Kristukseen.
Vaikka pyhitys ei ole pelastava tekijä sen puute on kadottava tekijä. Pyhitys näet on pelastuksen luonnollinen seuraus, koska Raamattu sanoo: "Armo kasvattaa meitä hylkäämään jumalattomuuden ja elämään siveästi".
Korostan vielä, kasvusta kieltäytyminen on kasvattajan eli Jumalan kieltämistä.

Uskovan elämän keskipiste ei enää ole oma itsekäs minä vaan Kristus.

SILTI EMME MITTAILE toistemme hengellistä kasvua, onhan niin että Jumala tuntee sydämet ja Sana opettaa:
Ei se mihin saakka olemme ehtineet, vaan että kuljemme samaa tietä!
Näin rakastamme, rohkaisemme ja tuemme toisiamme. Heikoimman uskovan kuuluu saada osakseen "sitä suurempi kunnia" eli toisten uskovien rakkaudellinen huolenpito: ojentaudumme rukouksin ja rohkaisuin "peittämään hänen virheensä" ja tukemaan hengellistä kasvua.
Ainoa ehto on, että on lähdetty tielle, joka on Kristus. Vain Jeesuksessa Kristuksessa on armo, mutta Hänessä se onkin täydellisenä, kaikkiriittävänä.

Jumalan armoa ei voida löytää Kristuksen ulkopuolelta.

- - -

ARMOPALKKA

Uskovina emme katselee Jumalaa Marian kautta, vaan Mariaa Jumalan kautta. Silloin näemme hänet ihmisenä ja olemme kiitollisia Jumalalle Hänen suuresta teostaan.
Kunnioitan Mariaa Jumalan teon välikappaleena mutta en nosta häntä ihmisenä erikoiseksi.

Ihmiseltä siis odotetaan antautumista Jumalan tahtoon ja tekoihin, näin on tänäkin päivänä.
Myös ihminen on tekijä: menkää ja tehkää. Kuten siteeraamieni raamatunkohtien kautta voidaan ymmärtää ja Sanan kokonaisuus huomioiden, oikean tekemisen lähtökohta elämässämme on riippuvaisuus Jumalasta.
Kaikki hengellinen ja iankaikkisuusmerkitystä omaava mitä maailmassa voimme tehdä on täysin armon vaikuttamaa. Kun taivaassa saamme palkan hyvistä töistämme, saamme palkan vain siitä, minkä armo meissä on vaikuttanut.
Eikö olekin ihmeellistä ja ihanaa?

Se on niin suurta, että päätä huimaa... Saamme palkan siitä, mitä toinen, Jeesus, on tehnyt! Mitä Hän on tehnyt meissä ja meidän kauttamme! Suurenmoinen totuus.
Kannattaa siis antautua Jumalalle, antaa kaikki palvonta Hänelle eikä ihmisille ja niin lähteä kulkemaan Herran kanssa seurustellen, sydän Hänelle avoinna. Armon hengessä. Jumala on tekevä ja toimiva Jumala. Hän vaikuttaa tahtoa ja tekemistä runsain mitoin - kunhan otamme Hänen mahdollisuutensa todesta ja alamme elää Kristuksen kanssa seurustelevaa rakkauselämää.

- - -

VIELÄ VAKAVA ASIA "NEITSYT MARIAN" PALVONNASTA

Neitsyt Marialle annettu palvonta, hänelle uhrattava kunnioitus ja häneen kohdistuvat rukoukset eivät todellisuudessa kohdistu Mariaan, vaikka katolilaiset ja ortodoksit näin luulevat.
En usko että Maria ottaa palvontaa vastaan. Hän itsekin sanoi Jeesuksesta: Kuulkaa HÄNTÄ. Jeesukselle kuuluu palvontamme, ylistyksemme ja kiitoksemme.
Neitsyt Marian palvonta on epäjumalanpalvontaa - se kohdistuu johonkin, joka ei ole Maria, siis kohdistuu Mariasta luotuun mielikuvaan, uskonnolliseen hahmotelmaan, jolle on annettu jumalallisuuden arvo.
Tämän palvonnan juuret mitä luultavimmin juontuvat esikristilliseen aikaan: Astarte ym.
Näin ollen Pyhän Äidin palvonta tekee katolisesta kirkosta avoimen Uuden Aikakauden henkivirtauksille. Ei ole kyse ihan pienestä asiasta lopunaikojen eksytyksessä.

Enää ei puutu muuta kuin että Paavi alkaa saada suoria henkiviestejä "Neitsyt Marialta = Pyhältä Äidiltä" niin että viestien sisältö vähä vähältä siirtää nykypäivien katolilaisuutta lähemmäs New Agen okkultismia, jossa Astarte - "Neitsyt Maria" - Äiti Maa sulautuvat maailmanlaajuisen antikristillisen porttokirkon synnyttäjäksi?

Mutta me kiinitämme huomiomme JEESUKSEEN KRISTUKSEEN ja ylistämme HÄNTÄ loppuun asti. Ihana olet Jeshua!

- - -

Katkelma aikaisemmasta kirjoituksestani ja yhteenvetoa.

"Ortodoksisen kirkon sisällä onkin paljon mystiikkaa ja tunnelmointia. Pyritään tietyntyyppisiin tunnetiloihin joita sitten luullaan Pyhän Hengen läsnäoloksi. Armolahjat ja Pyhän Hengen toiminta korvataan mietiskelyn kautta avautuvalla mystiikalla ja kirkon sakramenteilla."

Kaikessa oikeassakin kristillisyydessä
on olemassa vaara että ihmisestä muodostuu elämyskeskeinen. Jotta voisimme oppia erottamaan toisistaan sielullisen ja hengellisen toiminnan on syytä pitää huolta sisäisen elämän suhteesta Jeesukseen.
Kun Hän itse - rakas Vapahtaja - on sinulle tärkeämpi kuin mitkään siunauskokemukset ja Jumalan lahjat ja johdatukset, olet hyvällä tiellä.
Silloin Jeesuksessa Kristuksessa oleva totuus pitää sinut erossa harhoista ja Hänestä sydämeesi kumpuava keskinäinen rakkaus varjelee lahkohengeltä ja oman erinomaisuuden korostamiselta, niin että pysyt sopuisana ja voit armon olotilassa siunata niitäkin veljiä ja siskoja, joilla ei ole kaikista oppinäkemyksistä ja korostuksista täysin samanlaiset käsitykset kuin sinulla.

Opin YDINASIAT löytyy kyllä selkeästi Raamatusta.
Ihmiseksi tullut Jumala: Jeesus Kristus on Jumalan Poika ja tosi Jumala, neitsyestä syntynyt, lihaan tullut tosi Herra. Hän kuoli ristillä syntiemme tähden että Häneen uskoen saisimme sovintoveren kautta yhteyden Isään ja Pyhän Hengen, tullen Jumalan lapsiksi ja taivasmatkalaisiksi. Jeesus nousi kuolleista kuoleman voittajana ja niin mekin saamme Hänen voittoisassa nimessään julistaa voittoa kaiken pimeyden yli.

Siunausta sinulle, rakas ystävä.

- - -

Kaikki ei varmaan jaksaneet lukea loppuun asti...
Mutta hyvää torstaipäivän jatkoa. Kotia kohti mennään.