Kissa ärsyyntyy

No teillähän tuo kissojen yhdessä elo näyttää ihan taivaalliselta.... Meille otettiin kolmas kissa kahden keskenään sukua olevan kissan seuraksi.... Alku näytti lupaavalta.... Vanhempi narttu jopa imetti tätä uutta tulokasta... Tätä lempeätä yhteiselo kului noin kuukausi... Mutta sitten jossain vinksahti... Tulimme kotiin, koulusta vielä silloin... Ja huomasimme jo ulko-ovella ettei kaikki ollut kohdallaan... Kaikki kissat eri huoneissa. Yksi keittiössä, toinen makkarissa ja kolmas olkkarissa.... No etsin tietysti sen kaikkein pienimmän ensiksi käsiini... Se vapisi ja tutisi sylissäni.... Se oli saanut kokea aika rääkkiä noilta kahdelta jo täysikasvuiselta kissalta... Pentu oli jopa paskonut nurkkiin, varmaan ihan vaan pelosta... Vein pennun parvekkeelle siksi aikaa että sain siivottua sotkuja pois... Vanhin kissa ajatteli myös mennä parvekkeelle... Pikkuinen säikähti isoa kissaa niin paljon että pissasi heti allensa... Siinä enempää miettimättä nappasin pennun kainaloon ja kannoin sen naapurin ovelle... Kysyin että voisivatko he ottaa sen niille asumaan... Tiesin että meidän kissat eivät ikinä sopeutuisi uuteen tulokkaaseen... Onneksi pentu sai uuden kodin kerrosta alempana... Kaikki kissat eivät aina sopeudu uusiin asukkaisiin ainakaan kovin helpolla, mutta minä en voinut sietää sitä vanhemmat kissani pieksivät tätä suloista pentua noin kovasti....

aika pitkä, mutta kopioin tähän vastaukseni viestiin "kissa kärsii" tuolla alempana palstalla, kyseessä oli kaksi vanhempaa kissaa, mutta samat neuvot pätevät.


"pistä se eri huoneeseen kuin muut kissat, älä annan niiden nähdä toisiaan. Laita pikkukisulle ruoka ja juomakupit huoneen toiseen laitaan ja vessa toiseen laitaan (kissat ei tykkää syödä lähellä hiekkalaatikkoa). Anna olla siellä äläkä päästä toisia kissoja näkemään pariin päivään, sitten voit alkaa paijata pikkukisua esim. sukilla, hiero erityisesti naaman alueelta, ja ripottele näitä "hajusukkia" ympäri asuntoa, niin toiset kissat haistavat pikkuisen hajun. Jatka tätä muutamasta päivästä viikkoon, riippuen isompien kissojen reaktiosta (jos sähisevät, jatka kauemmin). Älä siis vieläkään anna kissojen tavata toisiaan. Kun hajuhoito tehoaa ja isommat näyttävät rauhoittuneen, voit vilauttaa pikkuista niille ihan hetken ajan, ja heti sen jälkeen syöttää isommille pari niiden suosimaa herkkua. Jatka tätä kunnes isommat tuntuvat rauhoittuneen. Pikkuhiljaa voit pidentää tutustumisaikoja, mutta älä koskaan päästä sitä niin pitkäksi, että joku hyökkää. Parempi 20 puolen minuutin sessiota jotka päättyvät positiivisesti (herkkuihin) kuin yksi 5 minuutin sessio joka päättyy hyökkäykseen. Jos et ole leikittänyt kissojasi, nyt on hyvä aika aloittaa. Toisetkaan kissasi eivät ole vanhoja ja tarvitsevat jonkun tavan päästä eroon ylimääräisestä energiastaan. Hyvä tapa on ostaa "onkilelu" ja leikkiä sillä niin, että se muistuttaa metsästystä, lelu on hiiri, joka juoksee karkuun, piiloutuu, ja lopuksi väsyy ja "kuolee", jolloin kissa saa sen kiinni. Tärkeintä on antaa kissan saada "hiiri" aina välillä kiinni, antaa sen väijyä ja hyökkäillä ja lopuksi "tappaa" lelu, näin kissa saa harjoittaa luontaisia metsästäjän vaistojaan ja päästellä liikoja höyryjä. Pari kertaa päivässä per kissa riittää, n. 15 min kerta. Tärkeää on että jokainen kissa saa oman leikki hetken, eikä tarvitse kilpailla toisten kanssa. Tätä leikkitekniikkaa voit käyttää myös pikkukisun tapaamisten jälkeen palkitaksesi toisia. Kissojen tapaamisten tulisi aina päättyä positiivisesti niin ne alkavat ajatella, että aina kun pieni kisu on paikalla, ne saavat enemmän herkkuja ja leikitystä kuin ilman pikkuista. Avuksesi voit ottaa myös Feliwayksi kutsutun valmisteen, sitä saa suihkeena ja pistorasiaan laitettavana diffuusiona. Se auttaa kissoja rentoutumaan ja tuntemaan olonsa turvalliseksi, se on synteettisesti valmistettua kissojen naamaferomoneja, kissat merkkaavat naamallaan vain jos tuntevat olonsa turvalliseksi. Jos pystyt eristämään kissat verkko-ovella, se olisi myös hyvä, näin kissat tottuvat näkemään toisiaan, mutta eivät pääse kimppuun. Verkko-oven voit laittaa parin viikon kuluttua uudelleen esittelyjen alettua, kissat saavat olla vapaana ja tottuvat pian toistensa läheisyyteen. Tärkeää on myös leikittää tai lahjoa herkuilla isompia kisuja verkon toisella puolella kun pikkuinen on toisella puolella. Jos haluat tarkempia neuvoja, etsi käsiisi Pam Johnson-Bennettin kirja Think Like a Cat, siitä löydät paljon neuvoja erilaisiin kissaongelmiin. "

Tuossa siis kopioitu osa. Siinä vaiheessa kun kissasi voivat jo olla lyhyitä aikoja yhdessä, voisit ennen näitä tapaamisia leikittää pentua ylläkuvaamallani tavalla, niin pennun energiat eivät ole niin ylhäällä, eikä se ole koko ajan isomman kissan kimpussa. Jos tuntuu, ettei lähde käyntiin, niin älä lannistu, minun kissoillani kesti yhteensä neljä kuukautta, ennenkuin tulivat toimeen niin että ne voi pitää yhdessä ilman valvontaa (kolme kuukautta meni näitä neuvoja noudattaessa, sitten oli pakko erottaa viikoksi ja väsätä verkko-ovi... voin antaa lisää vinkkejä myöhemmin, jos kiinnostaa), joillain kissoilla vaan kestää kauemmin, jotkut taas tottuvat toisiinsa parissa päivässä, se on tosi yksilöllistä. Mutta parasta olisi nyt antaa tilanteen rauhoittua ja antaa kissoille hengähdystauko toisistaan, sitten voit alkaa kokeilla noita mainitsemiani keinoja, jotka ovat peräisin tuosta mainitsemastani kirjasta.

Onnea sinulle!

...oli samantapainen tilanne kesällä. Tosin naaras oli 2-v. ja pikkupoika (tämä siis ei ole meidän vikamme) n. 4-5-viikkoinen. Sähinä ja meuhkaus oli aivan kamala. Onko "mummosi" tottunut muihin kissoihin? Jos ei, niin pieni arkuus on ymmärrettävää! Eiköhän se siitä ajan kanssa helpotu, meillä ainakin menee nykyisin ihan hyvin. Välillä oli vielä paha komplikaatiokin, mutta en nyt sitä selosta ellei ketään erityisesti kiinnosta :)