naisen vuoksi? Eli miehet, kertokaa mistä olette luopuneet tai olisitte valmiit luopumaan saadaksenne naisen, jota rakastatte? Siis kysyn tätä ihan vakavissani. Eli kun te miehet rakastutte OIKEIN kunnolla, niin mitä olette valmiit tekemään? Tarkoitan ihan konkreettisia asioita. Ja mitä siis olettte tehneet?
Itselläni on tilanne, joka hämmentää minua kovasti. Olen ollut pitkässä suhteessa miehen kanssa, joka puhui paljon ja lupasi vaikka mitä, mutta käytännössä ei tapahtunut juurikaan mitään, ja jos oli joku tilanne, jossa mieheni olisi pitänyt luopua jostain, edes pienestäkin vuokseni, niin kyllä vei aina toinen asia voiton, mikäli se oli miehelleni helpompi toteuttaa (joko fyysisenä tekona helpompi tai ei vaatinut henkistä ponnistelua tai uhrautumista). Koskaan tämän miehen rakkaus ei kyllä tuntunutkaan kovin kummoiselta...
Nyt olen rakastunut itseäni melko paljon vanhempaan mieheen ja hän vaikuttaa tosi mukavalta ja rehdiltä, sanojensa mittaiselta mieheltä. Hän on luvannut tehdä vuokseni vaikka mitä (siis ihan on konkreettisesti kertonut näitä asioita), sillä suhteemme onnistuminen vaatii konkreettisesti aika isoja uhrauksia (paikkakunnalta muuttoa, asuntojen myyntiä ja loppujen lopuksi taloudellisesti mies todennäköisesti kärsisi aika paljon) ja nyt siis pähkäilen, onko tämäkin mies samanlainen lupailija kuin ex-mieheni, vai voiko todella olla niin, että eteeni on sattunut se elämäni mies, joka kirjaimellisesti tekee mitä vain saadakseen elää kanssani.
Tuntuu, että tämä uusi mies on todella rakastunut, mutta jotenkin kun olen tottunut saamaan en mitään, niin tuntuu hurjalta koko touhu... Ja tietenkin epäilyttää. Olen siis 3-kymppinen nainen, jolla on takana aikamoisen kurja suhde...
Kuinka paljosta luopuisitte
52
3223
Vastaukset
- miess72
Miksi pitäisi sinun takiasi luopua noin paljosta? Maailma on täynnä naisia. Kun mies luopuu hänelle tärkeistä asioista, mikä takaa, ettet viiletä jo seuraavan luo testattuasi vain kuinka pitkälle taas tämä mies on valmis menemään sinun takiasi? Säälittävä tapa kohottaa omaa itsetuntoa!
- sellaisia naisia
johon ehkä tunnet rakastuneesi.
Jos kovasti rakastaa niin mielellään toiselle
antaa ja luopuu vaikka mistä.
Se menee ihan omasta halusta.
Tärkeätä onkin tehdä selväksi että kaikkea ei voi saada.
Aina saa jotain tilalle kun toisesta luopuu.
Rakkaudessa rakkaus sanelee sen halun.
Jos ei ikinä ole ollut rakastunut ajattelee juuri noin.
Maailma on naisia (tai miehiä) täynnä.
Rakastuneelle ei ole kuin yksi ainoa. - miess72;
Maailma tosiaan on täynnä sekä miehiä, että naisia. Onneksi kaikki eivät ole kuvailemasiasi "testaajia" vaan meitä on tosiaan moneen junaan...Sellaisiakin ihmisiä on olemassa, jotka ajattelevat muutakin kuin itseään, toivottavasti sinäkin tapaat joskus sellaisen. Jos haluaa jotain saada, on pakko pystyä myös luopumaan jostain. Katkeruus ei kauas kannattele.
Jos ei uskalla elää ja ottaa jonkinlaisia riskejä itsekunnioituksen menetyksen pelossa, niin aika köyhää elämää joutuu elämään? Sitä paitsi identiteetti ei voi rakentua muiden varaan.
Ja näin ajattelee henkilö, jonka kuitenkin on todella vaikea luottaa keneenkään.
Paljostakaan.Menneessä elämässä luovuin kavereista harrastuksista yms. Ja v¤#&ks meni ku vapaussota.En piisannut.Nyt nämä mistä luovuin on taas nostanu ukon "elävien kirjoihin" Jos jonkun itteensä kyllästyneen joskus löytää niin luopumisesta voi tulla kova vääntö mutt elämä on kummiski täynnä kompromisseja. En voi ehottomuuksia luetteleen. On niitä olemassa!
HEnkilökohtaisesti ekan rakkauden kohdalla lopetin Kaiken aktiivi urheilun. Lätkän, koriksen ja nyrkkeilyn, erosin omasta bändistä ja lopetin muutki harraste-proggikset. Oikeastaan jätin kaiken mitä oma elämäni oli. Ei autojen rassailua ja notkumista kavereiden kaa, ei kiekkoa, eikä bändiä.
Ehkä elämäni suurin töppäys, mut aika opettavainen. heh. Outoa on kun just saa taas elämän raiteilleen. Uuden bändin pyörimään ja noh pelailen taas harraste mielessä. 8 vuoden tauko näkyy vaan liian kovasti.
NYt alkaa taas sama rumba. Ei pääse keikoille tyttökaverin takia, treeni määrät on romahtanu ja tyttökaveri väittää että ei hän vaadi minulta mitään.Sellaista se tahtoo olla. Naiset tuntuvat yleisesti ottaen tarvitsevan sitä yhteistä "laatuaikaa" huomattavasti miehiä enemmän. Monesti miehillä tahtoo olla myös niitä aikaa vieviä harrastuksia enemmän kuin naisilla.
Itsekin olen paljosta luopunut, mutta koen myös paljon saaneeni. Ei se luopuminen ole niin vaikeaa, jos tarpeeksi hyvä syy :)
Tietenkin raja luopumisien suhteen on sitten vedettävä johonkin kohtaan... Toistakymmentä vuotta yhdessä ja rajoja haetaan edelleen :)Richartti kirjoitti:
Sellaista se tahtoo olla. Naiset tuntuvat yleisesti ottaen tarvitsevan sitä yhteistä "laatuaikaa" huomattavasti miehiä enemmän. Monesti miehillä tahtoo olla myös niitä aikaa vieviä harrastuksia enemmän kuin naisilla.
Itsekin olen paljosta luopunut, mutta koen myös paljon saaneeni. Ei se luopuminen ole niin vaikeaa, jos tarpeeksi hyvä syy :)
Tietenkin raja luopumisien suhteen on sitten vedettävä johonkin kohtaan... Toistakymmentä vuotta yhdessä ja rajoja haetaan edelleen :)Mut nyt se on helpompaa. Enää ei verrata Tuomo Ruutuun tai Olli Jokiseen. Eikä lätkäleireillä tartte tapella niiden kanssa peliajasta :D Joten vertailukohteet on vähän erilaisia.
Tosin eihän se nyt varmaa olis ollu, mut mut ja mut
:D En minä nyt katkera ole mut, se saaminen siitä uhrauksesta on vähän kyseen alaista.- Tytökaveri
Frederico kirjoitti:
Mut nyt se on helpompaa. Enää ei verrata Tuomo Ruutuun tai Olli Jokiseen. Eikä lätkäleireillä tartte tapella niiden kanssa peliajasta :D Joten vertailukohteet on vähän erilaisia.
Tosin eihän se nyt varmaa olis ollu, mut mut ja mut
:D En minä nyt katkera ole mut, se saaminen siitä uhrauksesta on vähän kyseen alaista.OK. Mulle on selvää että mieheni ei luovu urheilusta
eikä tietokoneesta vaikka vaatisin.
Miksi vaatisin?
Tämä asia on ollut selvä alusta asti.
Hän teki sen heti selväksi.
Valinta oli minun.
Minä luovuin niistä yhteisistä illoista kun hän treenaa tai istuu tietokoneella.
Aika monta iltaa kyllä olen saanut sitä laatuaikaakin.
Sen hän tekee todella hyvin olemalla läsnä
henkisesti että fyysisesti. Kokonaan minun
kanssani.
Hyvä kun treenaa.
Käyn tyttökaverilla kahvilla silloin. - Einsten#1
Frederico kirjoitti:
Mut nyt se on helpompaa. Enää ei verrata Tuomo Ruutuun tai Olli Jokiseen. Eikä lätkäleireillä tartte tapella niiden kanssa peliajasta :D Joten vertailukohteet on vähän erilaisia.
Tosin eihän se nyt varmaa olis ollu, mut mut ja mut
:D En minä nyt katkera ole mut, se saaminen siitä uhrauksesta on vähän kyseen alaista.Siis mä en haluu mitenkään leijuu, mut mun ala-asteen opettaja sanoi aikanaan: "sä varmaan kräkkäät ton Einstenin suhteettomuusteorian melko nopee!" Mut sit tuli Tintta-Maaria ja mun piti lopettaa matikka kokonaan.
Nyt mä olen taas palaillut harrastukseni pariin, semmosilla kevyillä ynnäyslaskuilla (Tyylin et 10532654236 456214136512). En tiedä miten olis käynyt jos en olis jättänyt kesken. Mut, mut mut, mut mut... - -k32v-
ei kai kukaan vaadi, et pitää olla 100% ajasta käytettävissä?!
hui helkkari.
kyllähän sen nyt tietty ymmärtää, et on kiva olla yhdessä, mut omaaki aikaa pitäis olla.
mut onha noi sun harrasteet vähä aikaavieviä, jos on tarkotus, halu ja aikomus olla pro :D :D et jos siirtyis pari divisioonaa alemmas joka asiassa, ihan puhtaasti harrastuspohjalle. tyylillä, et on kiva käydä pelaamas lätkää ilman sen kummemi isompii treenejä tai sit vuokraa bändille kellarin, jossa käy luukuttaa yhtenä iltana viikossa ilman keikkailua :D :D got the point? ;) ja gimma mukaan, jos vaan haluu ja viihtyy. laittaa vaiks hammondin koskettimille tai lätkämatsis veskariks ;) tai jos sirklailee oikeen tyylikkäästi nii vaiks sentterikski :D -k32v- kirjoitti:
ei kai kukaan vaadi, et pitää olla 100% ajasta käytettävissä?!
hui helkkari.
kyllähän sen nyt tietty ymmärtää, et on kiva olla yhdessä, mut omaaki aikaa pitäis olla.
mut onha noi sun harrasteet vähä aikaavieviä, jos on tarkotus, halu ja aikomus olla pro :D :D et jos siirtyis pari divisioonaa alemmas joka asiassa, ihan puhtaasti harrastuspohjalle. tyylillä, et on kiva käydä pelaamas lätkää ilman sen kummemi isompii treenejä tai sit vuokraa bändille kellarin, jossa käy luukuttaa yhtenä iltana viikossa ilman keikkailua :D :D got the point? ;) ja gimma mukaan, jos vaan haluu ja viihtyy. laittaa vaiks hammondin koskettimille tai lätkämatsis veskariks ;) tai jos sirklailee oikeen tyylikkäästi nii vaiks sentterikski :Dmut miks tehdä jotain jos ei meinaa tehdä sitä kunnolla? Kaikki lähti harrastepohjalta ja siksi kun se oli kivaa, muuttu vähitellen aina vakavammaksi...
Sillon nuorena (ikään ku olis jo ikäloppu) se omistautuminen oli omaa luokkaansa. Nythän harrastukset on vaan tekosyy olla poissa kotoa :D
Oon mie koettanu ettii yhteisiä harrastuksia, mut kun ei tahdo noi intressit kohdata.
Suoraan sanottuna en niin sitten mistään. Uhrautuminen parisuhteessa ei kannata, koska siitä saatu kiitos ei koskaan vastaa uhrauksen suuruutta. Uhrautuminen luo vain katkeruutta, kun (ylensä nainen) huomaa tämän.
Kannattaa alunperin olla niin malttavainen, että löytyy kumppani, jonka kanssa ei tarvitse uhrauksia tehdä.
Eikä minusta taloudellinen huolenpito tai kompromissit ole mitään uhrautumista. Minusta ainakin niistä vastineeksi saatu onni on paljon suurempi kuin minun tekemäni asiat. Toivottavasti vaimostakin tuntuu samalle.- Olen nainen
Niin. Itse annoin miehelle tilaa ja kehoitin oikein kavereiden kanssa olemaan ja harrastamaan ja baareissakin sai käydä niin paljon kuin sielu sieti. Hän oli tosi kiitollinen ja onni kukoisti :)
Sitten älysin vaatia samaa vapautta itsellekin. Huonosti kävi. Mies jätti minut sanoen, että kaikki muu on minulle tärkeämpää kuin hän!! - Hossi37
On tietysti et mistä pitäisi luopua?
Jotain "uhrauksia" sitä varmasti on valmis tekemään. Harrastusten sun muun touhun vähentämistä tottakai et yhteistä aikaakin alkaa muodostuun.
Perus-asioita en lähde kyllä muuttamaan, paikkakuntaa tätä kautta työtä ja muita kuvioita, harrastuksia en lopettaisi.
Kyllä sitä edellyttää et toinen hyväksyisi minut sellaisena kuin olen.- Pähkäilijä
ole siitä, ettenkö hyväksyisi miestäni sellaisena kuin hän on, vaan kyse on nimenomaan käytännön asioista, joille kertakaikkiaan täytyy tehdä jotain. Tyyliin olisitko lopun ikääsi naisen/miehen kanssa, joka asuu toisella puolella maapalloa? Miehestä en halua muuttaa yhtään mitään, tuntuu, että tämä juttu on kertakaikkiaan se elämäni juttu!
- Hossi37
Pähkäilijä kirjoitti:
ole siitä, ettenkö hyväksyisi miestäni sellaisena kuin hän on, vaan kyse on nimenomaan käytännön asioista, joille kertakaikkiaan täytyy tehdä jotain. Tyyliin olisitko lopun ikääsi naisen/miehen kanssa, joka asuu toisella puolella maapalloa? Miehestä en halua muuttaa yhtään mitään, tuntuu, että tämä juttu on kertakaikkiaan se elämäni juttu!
Nainen antaa merkin et tarvitsisi asua toisella puolella maapalloa tai edes toisella paikkakunnallan ni vastaus on jyrkkä ei. Minulla ei siihen ole tarvetta et muuttaisin jonnekkin muualle pelkästään naisen vuoksi vaan minulla on muukin elämä joka sitoo minua tänne missä asun tällä hetkellä. Olenko sit sitoutumispelkoinen vai oman arvontuntoinen tai läheisyyshakuinen ni jokainen siitä vetäköön omat johtopäätöksensä mut näin mennään kuitenkin.
- Pähkäilijä
Hossi37 kirjoitti:
Nainen antaa merkin et tarvitsisi asua toisella puolella maapalloa tai edes toisella paikkakunnallan ni vastaus on jyrkkä ei. Minulla ei siihen ole tarvetta et muuttaisin jonnekkin muualle pelkästään naisen vuoksi vaan minulla on muukin elämä joka sitoo minua tänne missä asun tällä hetkellä. Olenko sit sitoutumispelkoinen vai oman arvontuntoinen tai läheisyyshakuinen ni jokainen siitä vetäköön omat johtopäätöksensä mut näin mennään kuitenkin.
juuri pähkäilenkin, että minkä verran ihmiset ovat valmiita luopumaan tai ylipäätään tekemään suhteen takia. Jostain varmasti joutuu joka suhteessa luopumaan tai ainakin antamaan periksi, eikä kai se luopuminen aina edes niin pahaa tee, jos siitä sitten vastineeksi saa hyvän suhteen ja sitä kautta tyydytystä elämäänsä.
Jokainen suhde on erilainen ja jokainen ihminen myös, toinen on valmis toisiin juttuihin ja toinen toisiin. Täällä varmaan kaikki ajattelevat, että itse vaatimalla vaatisin jotain, vaan edelleenkin korostan, että meidän tilanteessa olisi suhteen onnistumisen/etenemisen takia tehtävä radikaaleja(kin) käytännön ratkaisuja ja siksi siis kyselen, mihin ihmiset ylipäätään ovat valmiita tai mitä ovat tehneet tässä mielessä suhteen eteen.
Eli vastasit ihan hyvin kysymykseeni, sinä siis et olisi valmis vaihtamaan paikkakuntaan parisuhteen takia ja that's it, eihän toi paha juttu ole. - aloittelijatar
Pähkäilijä kirjoitti:
juuri pähkäilenkin, että minkä verran ihmiset ovat valmiita luopumaan tai ylipäätään tekemään suhteen takia. Jostain varmasti joutuu joka suhteessa luopumaan tai ainakin antamaan periksi, eikä kai se luopuminen aina edes niin pahaa tee, jos siitä sitten vastineeksi saa hyvän suhteen ja sitä kautta tyydytystä elämäänsä.
Jokainen suhde on erilainen ja jokainen ihminen myös, toinen on valmis toisiin juttuihin ja toinen toisiin. Täällä varmaan kaikki ajattelevat, että itse vaatimalla vaatisin jotain, vaan edelleenkin korostan, että meidän tilanteessa olisi suhteen onnistumisen/etenemisen takia tehtävä radikaaleja(kin) käytännön ratkaisuja ja siksi siis kyselen, mihin ihmiset ylipäätään ovat valmiita tai mitä ovat tehneet tässä mielessä suhteen eteen.
Eli vastasit ihan hyvin kysymykseeni, sinä siis et olisi valmis vaihtamaan paikkakuntaan parisuhteen takia ja that's it, eihän toi paha juttu ole.on mielestäni hyvä asia. Kun hän miettii -kuten sinäkin- isojen muutosten vaikutusta elämäänsä ja elämäänne, hän samalla ehkä ymmärtää senkin, ettet sinä jää tilivelvolliseksi hänen vapaaehtoisten valintojensa jälkeen.
Se, että molemmat haluavat ja ovat valmiita tekemään töitä suhteen eteen, riittää. Hän on vastuussa omista päätöksistään. - Hossi37
Pähkäilijä kirjoitti:
juuri pähkäilenkin, että minkä verran ihmiset ovat valmiita luopumaan tai ylipäätään tekemään suhteen takia. Jostain varmasti joutuu joka suhteessa luopumaan tai ainakin antamaan periksi, eikä kai se luopuminen aina edes niin pahaa tee, jos siitä sitten vastineeksi saa hyvän suhteen ja sitä kautta tyydytystä elämäänsä.
Jokainen suhde on erilainen ja jokainen ihminen myös, toinen on valmis toisiin juttuihin ja toinen toisiin. Täällä varmaan kaikki ajattelevat, että itse vaatimalla vaatisin jotain, vaan edelleenkin korostan, että meidän tilanteessa olisi suhteen onnistumisen/etenemisen takia tehtävä radikaaleja(kin) käytännön ratkaisuja ja siksi siis kyselen, mihin ihmiset ylipäätään ovat valmiita tai mitä ovat tehneet tässä mielessä suhteen eteen.
Eli vastasit ihan hyvin kysymykseeni, sinä siis et olisi valmis vaihtamaan paikkakuntaan parisuhteen takia ja that's it, eihän toi paha juttu ole.Nyt näin et kuupassa on huomattavasti vähemmän noita alkoholi tuotteita :)
Todellakin paikka-kunnan muutos ei ainakaan näin etukäteen ajatellen asetu mun kuvioihini. Paljon on sellaisia juttuja mitkä sitovat minua tänne missä nyt asustan. Toisaalta en myöskään edellytä toiseltakaan sitä et hänen tarvitsisi minun takiani asuinpaikkaa vaihtaa.
Edellä mainitusta syystä en hakeudu suhteeseenkaan sellaisen naisen kanssa joka asustaa toisella paikka-kunnalla. Miksi hakeutuisin kun tuo asunpaikan vaihto jossain vaiheessa voisi tulla tapeetille. - yx vaan
Hossi37 kirjoitti:
Nyt näin et kuupassa on huomattavasti vähemmän noita alkoholi tuotteita :)
Todellakin paikka-kunnan muutos ei ainakaan näin etukäteen ajatellen asetu mun kuvioihini. Paljon on sellaisia juttuja mitkä sitovat minua tänne missä nyt asustan. Toisaalta en myöskään edellytä toiseltakaan sitä et hänen tarvitsisi minun takiani asuinpaikkaa vaihtaa.
Edellä mainitusta syystä en hakeudu suhteeseenkaan sellaisen naisen kanssa joka asustaa toisella paikka-kunnalla. Miksi hakeutuisin kun tuo asunpaikan vaihto jossain vaiheessa voisi tulla tapeetille.kyllä rajoittaa aika paljon. Mistä sen voi tietää, vaikka jossain 500 km:n päässä asuisi nainen, joka ei vielä vaan tiedä haluavansa muuttaa Nääsvilleen.
Oikeesti toivon sulle kaikkea hyvää... - Hossi37
yx vaan kirjoitti:
kyllä rajoittaa aika paljon. Mistä sen voi tietää, vaikka jossain 500 km:n päässä asuisi nainen, joka ei vielä vaan tiedä haluavansa muuttaa Nääsvilleen.
Oikeesti toivon sulle kaikkea hyvää...Mistäpä sen tietää. Toi asuinpaikan vaihto ei vaan välttämättä ole aina mikään hyvä ratkaisu.
No joillekkin se on varmasti helppoa mut kuitenkin taakse jää paljon sellaista mitä ihminen kuitenkin jää kaipaamaan. Uusi paikka-kunta ja kumppani eivät välttämättä niitä asioita pysty korvaamaan. - aloittelijatar
Hossi37 kirjoitti:
Mistäpä sen tietää. Toi asuinpaikan vaihto ei vaan välttämättä ole aina mikään hyvä ratkaisu.
No joillekkin se on varmasti helppoa mut kuitenkin taakse jää paljon sellaista mitä ihminen kuitenkin jää kaipaamaan. Uusi paikka-kunta ja kumppani eivät välttämättä niitä asioita pysty korvaamaan.ei paikka-kunta vaan paikkakunta.
Toisaalta jos aina tekee niinkuin ennenkin niin saa yleensä sitä, mitä ennenkin.
Mutta jokainen on silti vastuussa omista päätöksistään, silloinkin, jos osoittautuu, että v&%"iksi meni kuin vapaussota (kuten joku taannoin niin hupaisesti asian ilmaisi). - Hossi37
aloittelijatar kirjoitti:
ei paikka-kunta vaan paikkakunta.
Toisaalta jos aina tekee niinkuin ennenkin niin saa yleensä sitä, mitä ennenkin.
Mutta jokainen on silti vastuussa omista päätöksistään, silloinkin, jos osoittautuu, että v&%"iksi meni kuin vapaussota (kuten joku taannoin niin hupaisesti asian ilmaisi).Meikäläisen oikeinkirjoitus avut nyt on mitä on, tärkeintä et tulee ymmärretyksi.
Itsehän sen kaiken määrää et mitä saa ja mitä menettää, vaikka todellakin kuinka ketuilleen menisikin. - hei ja moi
Hossi37 kirjoitti:
Meikäläisen oikeinkirjoitus avut nyt on mitä on, tärkeintä et tulee ymmärretyksi.
Itsehän sen kaiken määrää et mitä saa ja mitä menettää, vaikka todellakin kuinka ketuilleen menisikin.kun ei sua tosiaan kukaan ymmärrä!
- Hossi37
hei ja moi kirjoitti:
kun ei sua tosiaan kukaan ymmärrä!
Mitä sitten ja pointtisi oli ?
- ItsetuntoNolla?
Hossi37 kirjoitti:
Mitä sitten ja pointtisi oli ?
eli ei minkäänlaista pointtia !
- Hossi37
ItsetuntoNolla? kirjoitti:
eli ei minkäänlaista pointtia !
On paha nyhjästä jos sen niin itse haluaa sisäistää.
- älä anna ton
ItsetuntoNolla? kirjoitti:
eli ei minkäänlaista pointtia !
provota. Tiedät varmasti kuka se on, joten ignooraa vaan kympillä. Se sitä ketuttaa kaikista eniten.
- Pähkäilijä
aloittelijatar kirjoitti:
on mielestäni hyvä asia. Kun hän miettii -kuten sinäkin- isojen muutosten vaikutusta elämäänsä ja elämäänne, hän samalla ehkä ymmärtää senkin, ettet sinä jää tilivelvolliseksi hänen vapaaehtoisten valintojensa jälkeen.
Se, että molemmat haluavat ja ovat valmiita tekemään töitä suhteen eteen, riittää. Hän on vastuussa omista päätöksistään.ajatellut, että mies varmasti kyllä tietää, mitä on tekemässä, sen verran paljon hänellä kyllä on elämänkokemusta. Ja sitäkin hän on sanonut, että hän tekee omat ratkaisunsa ja kantaa niistä itse vastuun. Siinä(kin) mielessä - vanhemmat miehet ovat ihania...
- Pähkäilijä
tilannettani. En ole vaatimassa mieheltäni mitään, olen vain ihmettelemässä sitä, miten paljon hän mahdollisesti olisi valmis tekemään sen takia,että meillä olisi yhteinen elämä. Tämä mies saa minun puolestani pitää harrastuksensa sun muut asiat, mutta ihan konkreettinen juttu on se, että vaadin tai en, niin jos meinaamme elää yhdessä TÄYTYY tehdä tiettyjä juttuja, jotta se olisi konkreettisesti mahdollista. Eli en vaadi miestäni uhrautumaan mitenkään, hänen on itsensä päätettävä, mitkä asiat laittaa etusijalle. Mutta kuten sanoin, tilanne on sellainen, että jotain on aikanaan pakko tehdä.
Siksi siis kyselen täällä ihan vilpittömästi, tuttavapiirissäni ei vastaavia juttuja ole ollut, tai sitten on ollut niin päin, että nainen on muuttanut miehen perässä, luopunut urasta jne. Mietin sitä, että "mitä se rakkaus voi teettää" ihan oikeassa elämässä, oikeilla ihmisillä. Kertokaa esimerkkejä!
Itse siis olen 3-kymppinen ja kokemusta on jo jonkin verran (ei tarvitse tällä itsetuntoa kohottaa...) ja mies on siis melko paljon vanhempi, joten mistään parikymppisten kokeilusta ei tässä ole kyse, vaan ihan oikeasti sellaisesta jutusta, johon kumpikin on mennyt mukaan ihan täysillä ja todellakin "täysi-ikäisenä". - en luopuisi mistään
Mutta muutoin luopuisin ihan mistä vaan jos oikeasti rakastaisin naista ja hän minua.
Tähän väliin vielä: jos tapaisin tupakoimattoman naisen lopettaisin tupakoinnin. - -k32v-
joo onha sitäki tullu joskus mietittyä.
mietintä meni nii pitkälle, et tää mietti et voisko luopua duunipaikasta. johon tää vaihto hiukkasen samantyyppisestä syystä ;) prkl
se duunipaikasta luopumine oli aika kova kyssäri iteltä ja tää tuli siihe tulokseen, et ei kovin herkästi enää hyppää tyhjänpäälle :D :D vaiks todennäköisesti pääsiski töihi melkei minne haluais. ja moposta ei myöskää luopuis eikä buutseista, mut toisaalta ei kai kukaan sellasta edes vaatis?!
muuten ei tarviis paljoo edes ajatella. kun ei oo paljoo muuta mistä tarviis edes luopua ;) - Voi helv*
Siis kai se nyt riippuu siitä, mitä nainen sitoutuu tekemään minun hyväkseni. Et kai ole niin idiootti, että kuvittelit vain miehen uhraavan naisen eteen?!
Olen aika laatutietoinen, joten olen valmis maksamaan kunnolla hyvästä naisesta. Usko tai älä, tällaisia löytyy nykyään jo Suomestakin.- Pähkäilijä
Voi, kunpa voisin tässä selostaa koko tilanteemme, niin et kyllä noin kiivaasti suhtautuisi! Miltei naurattaa... Nimittäin samalla tavalla tässä joudun itsekin luopumaan monesta jutusta ja olen jo tähän mennessä joutunut ja olen valmis tekemään paljon tämän miehen eteen, siis yksipuolinen juttu tämä ei missään nimessä ole! Mielelläni teen tämän kaiken, koska tämä on mies, johon todella haluan panostaa!
Kuitenkin tässä on niin, että mies joutuu konkreettisesti isompien muutosten eteen kuin minä. Eli tavallaan kummallekin tulee lähes samat elämänmuutokset, mutta miehelle isommassa mittakaavassa. Itse olen valmis tähän kaikkeen, mutta mietityttää, onko mies valmis, koska hän joutuu väkisinkin "isompaan urakkaan" (vinkki: hän on vanhempi, joten on mammonaakin mukaan tarttunut enemmän kuin minulla).
Ja kuten sanoin jo aiemmin, ex-mieheni suurin saavutus oli noin karrikoiden viedä roskat puolestani, siksi ihmettelen ja äimistelen, voiko tämä nykyinen tilanteeni olla edes totta: voinko todella olla jollekin ihmisellä näin hirvittävän tärkeä?! (Hän itse on minulle kyllä sitä...) - uhrautumaan
Pähkäilijä kirjoitti:
Voi, kunpa voisin tässä selostaa koko tilanteemme, niin et kyllä noin kiivaasti suhtautuisi! Miltei naurattaa... Nimittäin samalla tavalla tässä joudun itsekin luopumaan monesta jutusta ja olen jo tähän mennessä joutunut ja olen valmis tekemään paljon tämän miehen eteen, siis yksipuolinen juttu tämä ei missään nimessä ole! Mielelläni teen tämän kaiken, koska tämä on mies, johon todella haluan panostaa!
Kuitenkin tässä on niin, että mies joutuu konkreettisesti isompien muutosten eteen kuin minä. Eli tavallaan kummallekin tulee lähes samat elämänmuutokset, mutta miehelle isommassa mittakaavassa. Itse olen valmis tähän kaikkeen, mutta mietityttää, onko mies valmis, koska hän joutuu väkisinkin "isompaan urakkaan" (vinkki: hän on vanhempi, joten on mammonaakin mukaan tarttunut enemmän kuin minulla).
Ja kuten sanoin jo aiemmin, ex-mieheni suurin saavutus oli noin karrikoiden viedä roskat puolestani, siksi ihmettelen ja äimistelen, voiko tämä nykyinen tilanteeni olla edes totta: voinko todella olla jollekin ihmisellä näin hirvittävän tärkeä?! (Hän itse on minulle kyllä sitä...)Nuoren lihan kimppuun ei koskaan pääse ilmaiseksi.
uhrautumaan kirjoitti:
Nuoren lihan kimppuun ei koskaan pääse ilmaiseksi.
on kyl perää :-) Ei tarvi kun katella hetki muutamia julkkispariskuntia niin voi todeta mihin kaikkeen nuori liha pystyykään :-)
- Pähkäilijä
yrmio kirjoitti:
on kyl perää :-) Ei tarvi kun katella hetki muutamia julkkispariskuntia niin voi todeta mihin kaikkeen nuori liha pystyykään :-)
se varmaan menee - ainakin osan meidän lähipiirin ihmisten mielestä! Joten tuttu kommentti ja tulevaisuudessa varmasti vieläkin tutumpi. Eli varmasti tulen kuulemaan aikas monelta, että vaan sekoittanut vanhan ukon pään ja vie rahat. Ulkopuolisten on niin helppo kommentoida ja ajatella asioita stereotypioiden mukaan ja me jos ketkä ollaan kyllä takuulla sellainen pari, että jos meistä ei noin ajatella, niin kenestä sitten?! (Kukaan kun ei ole kertaakaan ollut kiinnostunut siitä MINUN pankkitilini tilanteesta ja varmaan näytetäänkin aika hassuilta yhdessä...)
Onneksi huumorintaju ja itseironia ovat meidän kummankin leipälajeja, niin eiköhän me kestetä. Ja myöskin kyllä aikamoisen ei-materialistinen ajattelumalli, hulluja humanisteja kai kuitenkin... - tiliä tussulla
yrmio kirjoitti:
on kyl perää :-) Ei tarvi kun katella hetki muutamia julkkispariskuntia niin voi todeta mihin kaikkeen nuori liha pystyykään :-)
Ei ilmaista naista ole olemassa. Kyse on vain hunnan ja laadun välisestä suhteesta. Liikaa ei kannata maksaa. Ja aina kannattaa kilpailuttaa!
eksäny nyt helvetti oo vielä tuohon ikään mennessä oppinu sitä ettei miehet rakastu sillen mitä sä esim. tossa yrität hehkuttaa, loppupeleissä kaikki on vain kiinni siitä et ooksä a: tarpeeks hyvännäköinen b: tarpeeks fiksu / mukava ja yleensäkkin sellainen et mies ajattelee mielessään et todennäköisesti parempaan ei oo saumaa. Ei muuta kuin voiteleen ja esittään oikeaa enkeliä niin ainakin tuo 'mukava' homma on hallussa.
Mulla itellä on paska duuni, vuokrakämppä, ei juuri mitään omaisuutta jtn. mä oon jäävi vastaamaan tähän orkkis kysymykseen, tosin mitä oon kavereiden meininkiä katellu niin kyllä se joka kerta on ollu nainen joka on joutunu tekeen ne suuremmat 'luopumiset' tyyliin asunnot, asuinpaikat yms. shitit.- aloittelijatar
sitten olleet rakastuneita kun ovat vaihtaneet kotia ja työtä miehen takia? Miehetkö eivät rakastu ollenkaan, vaan arvioivat rationaalisesti naiset ulkonäön ja luonteen perusteella?
- oooooooooooooooooooooooo
mies ei luovu mistään minun takia. ajankäytöstä jo huomaa prioriteetit. minä olen aina viimeisenä. itse priorisoin aina parisuhteen ykköseksi. jos mies taas menee niin teen sitten omia juttuja tai käyn tyttökaverilla. mies on täysin itsekäs ja tunteeton.
- menee
reilusti yli 10 kiloeuroa. Naista kohti max 5 ke. Btw miksi kysyt?
- Naistenvihaaja
Taas yksi prinsessa kitisee, kun prinssit ei haluu uhrautua. Kuinka paljon olet itse valmis uhraamaan miehen vuoksi? Tuskinpa paljonkaan ja jos jotain uhraat, niin odotat tietysti, että ritari uhraa aina hieman enemmän, jotta voit tuntea itsesi naiseksi?
- aloittelijatar
Aloittajan mieshän nimenomaan HALUAA "uhrautua", eli on valmis tekemään suhteen eteen töitä. Aloittajalle se on vain uusi ilmiö, hän kun on viettänyt liikaa aikaa sinunkaltaistesi kanssa. :D
- rotunainen
Mä muutin Göteborgista Suomeen miehen perässä. Sitä onnea kesti 4 vuotta. Mitä jäi? Ei mitään. Tänne jäin, enkä ole katunut sitä. Finne kun olen. Enää en luovu niin kuin nuorempana. Paikkakuntaa voin toki vaihtaa, mutta ei kauas Tampereen ulkopuolelta.
PS en asu Tampereella
- vili
se on aika itsekästä vaatia älyttömiä uhrauksia. tietenkin kompromissejä on joutunut tekemään parisuhteissani jonkin verran. kaikessa kohtuus. yleensä vaatijat kokee olensa jotenkin saamarin uhatuksi, vaikka väittäisin että nämä tietyt suhteen ulkopuoliset asiat pitää itseasiassa suhdetta pystyssä. ja mitä nyt olen katellut, niin ns. vaatijoiden nälkä kasvaa syödessä. eli se vaatmustaso nousee hetki hetkeltä ja lopuksi sulla ei ole kuin kuiva suhde ja vainoharhainen poika/tyttöystävä.
jos muutoslistasta alkaa ehdotuksia suhteen alkuvaiheessa tulemaan, ni suositten tsekkailemaan jotain muuta meininkiä. silloin nää vaatijat ei omaa asemaansa tujua. järki pitää olla mukana oli rakastunut tai ei.- Pähkäilijä
vaikuta naiselta jonka vuoksi kannattaisi luopua mistään ;)
- vili
Pähkäilijä kirjoitti:
vaikuta naiselta jonka vuoksi kannattaisi luopua mistään ;)
en ole nainen. mutta miksi noin sanot?
- aviomies aidantakaa
kiva kun kyselet mistä me miehet luopuisimme, entäpä mistä itse luopuisit?
voin sanoa että mistään en ole pitkän avioliiton aikana luopunut, enkä tule luopumaan, eikä tule vaimokaan....sitä on todellinen parisuhde että kummankan ei tarvitse luopua mistään omastaan.!
en siis vaadi vaimoa luopumaan enkä luovu itse!
eikö avioliitossa pitäisi vain tulla lisää?....
miksi pitäisi luopua?
kerro se?
t:aviosiippa- etkö luopunut
poikamieselämästä avioiduttuasi?
Mitäs siihen poikamieselämään kuuluikaan... vapaus paneskella kenen kanssa tahansa, vapaus tehdä ihan mitä mieli tekee ilman, että tarvitsisi ottaa toisia huomioon jne.
- vato retro
Hmm...vasemmasta kädestä joutais ainakin luopua. Jos puhutaan woman of my life -luokasta niin työpaikka, maine, vapauskin osittain.
Mutta tämä sinun esittämäsi paikkakunnalta muutto, työpaikan vaihto ja rahojen menetys edellyttäisi, että kyseessä todellakin olisi woman of my life eikä mikään pappilan hätävara. Eli one in a million. Siinäpähän puntaroit ukkos tunteita.
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikka Purra: työttömät tulee velvoittaa töihin
Purra panisi työttömät tulevaisuudessa työskentelemään sosiaaliturvan saamiseksi, koska työllisyysaste ei muuten näytä l3592493Alle 15 oli
Arvasi että lapsi asialla hallin palossa. Surullista. Mutta jos osaa/kykenee käyttää tulentekovehkeitä niin pitää osata602044Mikä on kaivattusi ihanin ja ärsyttävin piirre?
Ja onko hän mies, nainen ja muun sukupuolinen? Mies. Huomaavaisuus. Kiireisyys. Joskus voi rentoutuakin.1111712- 1091425
Heh, persut = vassarit = 10,0 %
Minja tuli nyt jo Riikan rinnalle, sitten alkaa tekemään kaulaa. Molemmilta kympin arvoinen suoritus! https://www.hs.f1851400- 741375
- 271355
- 801267
Näin Ellen Jokikunnaksen Ralph-poikaa suojellaan julkisuudelta - Katso tuoreet kuvat Italiasta!
Ellen Jokikunnas ja Jari Rask ovat Ralph-poikansa kanssa kakkoskodissa Italiassa. Mukana on myös Unelmia Italiassa -kuva171247Paula Koivuniemi täyttää tänään 78 vuotta! Sydämelliset onnittelut!
Paula Koivuniemi, tuo suomalaisen iskelmän ikoninen artisti, täyttää tänään 78 vuotta. Muutaman vuoden estradeilta pois401086