Hometaloja tehdään juuri tälläaikaa

tajutaan paljonkin,
mutta hometalot ovat sellaisia, joita ei oikeastaan voi korjata,

koska kaikkia saastunutta ei voi uusia.

aina pitäisi polttaa ja rakentaa uusi.

ja kyllä niitä korjattavaakin on ainakoin 20 v eteenpäin,
rakennustyö ei lopu,
käu niin kuin on jo käynytkin palkka nousee huimasti tuolla alalla.

Rikkaat teetävät ja maksavat mielellään.

ei lopu imurilla,
hometalo pitäisi poltaa.

mutta imuri ja järkevä tuuletus voi estää alustasta johtuvan homeen.

Teoriasi on aivan hyvä ja uskottava,
mutta meidän kokemus on toisenlaisestakin,
olen hyvä tuttava rakennusmiesten kanssa ja käynyt katselemassa useita hometaloja,
muutamat jopa metrin maasta irti, mutta sama vika on kaikissa,
väärä/puutteellinen tuuletus.

joo ukko ja pappa minusta on tullut,
mutta kun katselemme minun ja sukumme taloja,
kaikki ainakin ovat säilyneet kovin hyvin.

Erääseenkin laitettiin tiilikatto 1930–40 ? ja
se painui vuosien aikana alaspäin 20 cm ennen kuin huomattiin,
lattian painuman jälkeen tehtiin uudet sisälattiat,
kun huonekorkeus aluksi oli 3.20 m ja oli varaa nostaa lattioita.
Nykyinen huonekorkeus 3,05 m.

Lattian ja maan väli on suurimmillaan 5 cm,
osa on alempana kuin ulkopuolinen maa.
on vain edelleen hyväkuntoinen.

Talo on rakennettu 1920 lääkärille,
sitten oli sairaanh., siten minä,
minäkin muutin ko. talosta 1962,
jolloin annoimme sen vuokralle,
koska se oli silloin purkutuomion alla.

Mutta edelleen se on aivan hyvä ja virheetön,
ostajia kyllä riittäisi.
Muutin takaisin siihen, kun pääsin eläkkeelle ja mahdumme siinä asumaan,
kun oli 4 lasta , emme mahtuneet ja lisäksi se oli joen rannalla,
olisi ollut vaarallista.




Teoriasi "tuntu uskottavalta"
mutta ainakin näin on meillä ollut kymmeniä vuosia.

Rakentavat siellä puolella lahtea enemmän lämpimiä, sisäilmalla tuuletettuja ryömintätiloja. Ei ole tuuletusilman kosteudesta johtuvia kosteusongelmia. Käyttökustannuksista en tiedä.

Laadin viime vuonna yhdessä rakennesuunnittelijan kanssa korjaussuunnitelman erään 80-luvulla rakennetun kohteen ryömintätilaiseen alapohjaan. Kohteen alapohja oli moniongelmainen: pohjamaa savea/silttiä eikä sen päälle minkäänlaista sepeli- tms. kerrosta, käytännössä ei tuuletusta lainkaan, pintavedet päätyivät ryömintätilaan (pohjalla paljon vapaata vettä), salaojitus liian ylhäällä, ympärystäyttö hienoa hiekkaa, ryömintatila matala ja täynnä rakennusjätettä. Kosteusongelma korjattiin siten, että osa huoneiston sisäilmasta ohjattiin pysyvästi ryömintätilan kautta pois. Kohteessa oli vain koneellinen poisto, joten lämpö meni muutenkin harakoille. Luonnollisesti salaojitus, pintakallistukset etc. uusittiin. Ratkaisu toimi.

-amerikkalainen. kirjoitti:

Teoriasi on aivan hyvä ja uskottava,
mutta meidän kokemus on toisenlaisestakin,
olen hyvä tuttava rakennusmiesten kanssa ja käynyt katselemassa useita hometaloja,
muutamat jopa metrin maasta irti, mutta sama vika on kaikissa,
väärä/puutteellinen tuuletus.

joo ukko ja pappa minusta on tullut,
mutta kun katselemme minun ja sukumme taloja,
kaikki ainakin ovat säilyneet kovin hyvin.

Erääseenkin laitettiin tiilikatto 1930–40 ? ja
se painui vuosien aikana alaspäin 20 cm ennen kuin huomattiin,
lattian painuman jälkeen tehtiin uudet sisälattiat,
kun huonekorkeus aluksi oli 3.20 m ja oli varaa nostaa lattioita.
Nykyinen huonekorkeus 3,05 m.

Lattian ja maan väli on suurimmillaan 5 cm,
osa on alempana kuin ulkopuolinen maa.
on vain edelleen hyväkuntoinen.

Talo on rakennettu 1920 lääkärille,
sitten oli sairaanh., siten minä,
minäkin muutin ko. talosta 1962,
jolloin annoimme sen vuokralle,
koska se oli silloin purkutuomion alla.

Mutta edelleen se on aivan hyvä ja virheetön,
ostajia kyllä riittäisi.
Muutin takaisin siihen, kun pääsin eläkkeelle ja mahdumme siinä asumaan,
kun oli 4 lasta , emme mahtuneet ja lisäksi se oli joen rannalla,
olisi ollut vaarallista.




Teoriasi "tuntu uskottavalta"
mutta ainakin näin on meillä ollut kymmeniä vuosia.

Lue lisää

Nuo vanhat talot olivat ja ovat kai vieläkin hataria ja alustan tuuletus järjestyi itsestään. Kivijalan rakosista pääsi raitista ilmaa lattian alle ja sitä tietä sisälle asti, joten alustan tuuletus oli taattu ja korkeammissa kivijaloissa oli tuuletusreiät. Mutta kyllä monia hirsirakennuksia on jouduttu kengittämään, eli alimmat hirsikerrat on vaihdettu. Ei tämä homeongelma uusi ole, ennen vain rakennukset lahoivat eivätkä homehtuneet. Tämä uusi rakennustekniikka eli tuulettuva alapohja antaa vielä odottaa virheiden paljastumista.

ukko.. kirjoitti:

Nuo vanhat talot olivat ja ovat kai vieläkin hataria ja alustan tuuletus järjestyi itsestään. Kivijalan rakosista pääsi raitista ilmaa lattian alle ja sitä tietä sisälle asti, joten alustan tuuletus oli taattu ja korkeammissa kivijaloissa oli tuuletusreiät. Mutta kyllä monia hirsirakennuksia on jouduttu kengittämään, eli alimmat hirsikerrat on vaihdettu. Ei tämä homeongelma uusi ole, ennen vain rakennukset lahoivat eivätkä homehtuneet. Tämä uusi rakennustekniikka eli tuulettuva alapohja antaa vielä odottaa virheiden paljastumista.

Lue lisää

olen kirjoittanut epäselvästi,
tuossa talossa ei ole kivijalkaa, kun painui maan sisään sillä aikaa kun oli tiilikatto.

talo on eteläsuomessa, pikkukaupungissa lammen rannalla.

""Ei tämä homeongelma uusi ole, ennen vain rakennukset lahosivat eivätkä homehtuneet. ""

tässä olet aivan oikeassa,
ennen vain lahosi,
usein syy nykyiseen on pintamaali,
meillä on valkoinen "kalkki/liitumaali",
joka lähtee vaatteisiin kun nojaa.

Tuolla "samanlaisella" on taloo kaunisteltu
10-15v välein.

SE OLIKIN YKSI aloitukseni tarkoitus
nykyään homehtuu ja tulee sientä,
jos tulee, siitä ei pääse millään eroon,
voi vaan pitkittää kun poistaa osan rakenteista,
mutta "saman taudin siemen jää aina taloon"

niin, moni ei usko, ennen kuin on myöhäistä.

mutta tämä on vapaiden mielipiteiden maa.

sa. kirjoitti:

niin, moni ei usko, ennen kuin on myöhäistä.

mutta tämä on vapaiden mielipiteiden maa.

Nykyaikainen ulkoilmalla tuuletettu alapohja on kosteustekninen riskirakenne, perustuen alapohjan liian viileään lämpötilaan.
Ennen vanhaan alapohjan lämpötila oli miltei sisäilman lämpötilassa, koska lattiaan eristeet olivat heikot.
Oikeastaan alapohjan kuivuus perustuikin Diffuusioon alapohjasta, kivenjärkäleiden välistä ulos höyrynä.
Koska alapohjasaa oli lämmintä ja kuivaa pesityi sinne talviaikaan myyriä ja hiiriä. Tällöin tehtiin kivijalkaan yksi tai kaksi kissanluukkua, joista kissa pääsi toteuttamaan tehtävänsä. Tuuletukseen luukkuja ei tarvittu.
Nykykyisin ongelmana on paksut eristeet lattiassa, jolloin alapohjan lämpötila laskee kastepisteen alapuolelle ja ulkoa tuotu kosteus pisaroituu alapohjaan. Tilanne on pahin silloin, kun ulkoilma on lämmintä ja pystyy sitomaan paljon kosteutta grammoina itseensä.
Lämmintä sisäilmaa ei sinänsä pitäisi puhaltaa alapohjaan, koska kosteusriski kasvaa myös silloin.
Rossipermanto olisi syytä tehdä hyvin lämmöneristettynä pohjastaan ja reunapalkeistaan, mutta lämmöneristystä lattiarakenteeseen max 5 cm, jolloin lämpöä alapohjaan pääsisi johtumalla lattian läpi.
Uudisrakennuksessa tuuletusluukkuja ei käytettäisi, vaan ilmanvaihto hoidettaisiin talon ilmanvaihtokoneella, ottamalla kuivaa ilmaa kojeelta ja imemällä kosteaa ilmaa kennon läpi ulos.
Tällöin ilmanvaihdosta saadaan hallittu, kerran neljässä tunnissa, energian kulutusta saadaan vähennettyä.
Rakenne on nykyiseltä nimeltään lämmin rossipohja, joka ei roudi, putket jäädy, eikä niitä tarvitse eristää.
Rossitilan lämpötilaksi tulee n. 16-18 astetta ja suhteellinen kosteus RF 30-50 %.
Itselläni on ollut jo neljä vuotta, olen tyytyväinen ja suosittelen muillekin.

Rakentaja/ kosteusvauriokor... kirjoitti:

Nykyaikainen ulkoilmalla tuuletettu alapohja on kosteustekninen riskirakenne, perustuen alapohjan liian viileään lämpötilaan.
Ennen vanhaan alapohjan lämpötila oli miltei sisäilman lämpötilassa, koska lattiaan eristeet olivat heikot.
Oikeastaan alapohjan kuivuus perustuikin Diffuusioon alapohjasta, kivenjärkäleiden välistä ulos höyrynä.
Koska alapohjasaa oli lämmintä ja kuivaa pesityi sinne talviaikaan myyriä ja hiiriä. Tällöin tehtiin kivijalkaan yksi tai kaksi kissanluukkua, joista kissa pääsi toteuttamaan tehtävänsä. Tuuletukseen luukkuja ei tarvittu.
Nykykyisin ongelmana on paksut eristeet lattiassa, jolloin alapohjan lämpötila laskee kastepisteen alapuolelle ja ulkoa tuotu kosteus pisaroituu alapohjaan. Tilanne on pahin silloin, kun ulkoilma on lämmintä ja pystyy sitomaan paljon kosteutta grammoina itseensä.
Lämmintä sisäilmaa ei sinänsä pitäisi puhaltaa alapohjaan, koska kosteusriski kasvaa myös silloin.
Rossipermanto olisi syytä tehdä hyvin lämmöneristettynä pohjastaan ja reunapalkeistaan, mutta lämmöneristystä lattiarakenteeseen max 5 cm, jolloin lämpöä alapohjaan pääsisi johtumalla lattian läpi.
Uudisrakennuksessa tuuletusluukkuja ei käytettäisi, vaan ilmanvaihto hoidettaisiin talon ilmanvaihtokoneella, ottamalla kuivaa ilmaa kojeelta ja imemällä kosteaa ilmaa kennon läpi ulos.
Tällöin ilmanvaihdosta saadaan hallittu, kerran neljässä tunnissa, energian kulutusta saadaan vähennettyä.
Rakenne on nykyiseltä nimeltään lämmin rossipohja, joka ei roudi, putket jäädy, eikä niitä tarvitse eristää.
Rossitilan lämpötilaksi tulee n. 16-18 astetta ja suhteellinen kosteus RF 30-50 %.
Itselläni on ollut jo neljä vuotta, olen tyytyväinen ja suosittelen muillekin.

Lue lisää

liian lyhyt aika tehdä johtopäätöksiä,

home alkaa uusissa korkeintaan 10v kuluttua ja vanhoissa

rakennusvirheen johdosta 5v jälkeen aikaisintaan.

liian. kirjoitti:

liian lyhyt aika tehdä johtopäätöksiä,

home alkaa uusissa korkeintaan 10v kuluttua ja vanhoissa

rakennusvirheen johdosta 5v jälkeen aikaisintaan.

... tällaisia homeen kasvuaikoja olet saanut. Eipä meillä olisi hädän päivää, jos noin hidaskasvuisia homeita olisi. Esim. kosteusvauriotapauksissa (vaikkapa tulipalon sammutuksen jäljiltä kastuneissa sisäpinnoissa) homekasvu lähtee vauhtiin jo n. viikossa, suotuisissa olosuhteissa (lämpöä ja kosteutta sopivasti) huomattavasti lyhyemmässkin ajassa. Laboratorio-olosuhteissa homeitiön kasvu on saatu käyntiin jopa muutamassa tunnissa. Se niistä vuosista.

T. C. kirjoitti:

... tällaisia homeen kasvuaikoja olet saanut. Eipä meillä olisi hädän päivää, jos noin hidaskasvuisia homeita olisi. Esim. kosteusvauriotapauksissa (vaikkapa tulipalon sammutuksen jäljiltä kastuneissa sisäpinnoissa) homekasvu lähtee vauhtiin jo n. viikossa, suotuisissa olosuhteissa (lämpöä ja kosteutta sopivasti) huomattavasti lyhyemmässkin ajassa. Laboratorio-olosuhteissa homeitiön kasvu on saatu käyntiin jopa muutamassa tunnissa. Se niistä vuosista.

Lue lisää

kyllä hometta ja sieniä saa kasvamaan nopeasti,

mutta asunnoissa puhutaan vain muutomista lajikkeista, jotka ovat vaarallisia.

Ei puhuta homejuustosta eikä herkkutateista,

suurin osa homeesta ja sienistä on terveellistä,
tai ainakaan ei aiheuta ongelmia.

jjjj. kirjoitti:

kyllä hometta ja sieniä saa kasvamaan nopeasti,

mutta asunnoissa puhutaan vain muutomista lajikkeista, jotka ovat vaarallisia.

Ei puhuta homejuustosta eikä herkkutateista,

suurin osa homeesta ja sienistä on terveellistä,
tai ainakaan ei aiheuta ongelmia.

Lue lisää

Kaikki kosteusvauriohomeet ovat vaarallisia. Eri asia kuin luonnonhomeet. Homeet ovat homesieniä.

ovat kirjoitti:

Kaikki kosteusvauriohomeet ovat vaarallisia. Eri asia kuin luonnonhomeet. Homeet ovat homesieniä.

"Kaikki kosteusvauriohomeet ovat vaarallisia"

yritit keksiä uusia suomalaisia sanoja ja ilmauksia.

Ei todellakaan kaikki KOSTEUSVAURIOHOMEET ole vaarallisia, ei yksi kymmenestäkään.

http://64.233.183.104/search?q=cache:rDIYcuL7RB8J:www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/hygieniaosaaminen/tietopaketti/ruokamyrkytykset/yleista_mikrobeista/ Eräät homeet tuottavat&hl=fi&ct=clnk&cd=1

Ylläolevan sivun alaosassa on vastaus pulmaamme.
Vain eräät homeet ovat vaarallisia.

asko. kirjoitti:

"Kaikki kosteusvauriohomeet ovat vaarallisia"

yritit keksiä uusia suomalaisia sanoja ja ilmauksia.

Ei todellakaan kaikki KOSTEUSVAURIOHOMEET ole vaarallisia, ei yksi kymmenestäkään.

http://64.233.183.104/search?q=cache:rDIYcuL7RB8J:www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/hygieniaosaaminen/tietopaketti/ruokamyrkytykset/yleista_mikrobeista/ Eräät homeet tuottavat&hl=fi&ct=clnk&cd=1

Ylläolevan sivun alaosassa on vastaus pulmaamme.
Vain eräät homeet ovat vaarallisia.

Lue lisää

Miksi linkittelet elintarvikehomeisiin? Ei niitä juuri hengitellä. Ruuassa voi olla hyödyllisiäkin homeita (homejuusto jne.). Mitä homeita mielestäsi on hyödyllistä hengittää. Kosteusvauriotaloissa on tietyt homelajistot. Mitkä noista alla olevista eivät mielestäsi ole vaarallisia?
http://www.miame.net/tietokanta/index.html
””
Mikrobien tunnistaminen näytteistä on tärkeää siksi, että tietyt sienisuvut esiintyvät tyypillisesti kosteusvauriotilanteissa.
Viime vuosina on tieto kosteusvauriota indikoivista mikrobeista lisääntynyt, ja vuonna 1992 Baarnissa Hollannissa päädyttiin seuraavanlaiseen indikaattorilistaan:
- Aspergillus fumigatus
- Trichoderma
- Exophiala
- Stachybotrys
- Phialophora
- Fusarium
- Ulocladium
- hiivat
- sädesienet
- Gram-negatiiviset bakteerit
- Aspergillus versicolor
- Eurotium
- Wallemia
- Penicillium-suvun lajit
””

ovat kirjoitti:

Kaikki kosteusvauriohomeet ovat vaarallisia. Eri asia kuin luonnonhomeet. Homeet ovat homesieniä.

"Kaikki kosteusvauriohomeet ovat vaarallisia.
Eri asia kuin luonnonhomeet".

mikä ero niissä on,

kaikki on luonnonhomeita,

luonnonhomeita on satoja, noin 5-10 vain erittäin kiusallista ja vaarallista.