Uskotteko...

Olen kyllä tietoinen ainakin eräästä parista, jonka ei pitänyt saada lapsia, mutta nainen tuli raskaaksi miestä vaihdettuaan.

En kuitenkaan haluaisi tuohon uskoa. Kenties kaikkien ei sitten ole tarkoitus saada lapsia. Itse olen jo varovaisesti ajatellut mahdollista sijaisvanhemmuutta tms. vaihtoehtoja. Jos lasta ei toiveista ja rukouksista huolimatta kuulu, on tyytyminen siihen, että tämän kuului mennä näin. Tällä on pakko olla joku takoitus...

Olen ihan samaa mieltä siitä, että kaikki lapseliset ihmiset eivät voi ymmärtää miltä tämä lapsettomuus tuntuu. Kuinka se kuluttaa ja vie voimia. Masentaa ja potkii päähän.

Voimia, jaksamista.

Ulkopuolisten on monesti vaikeaa suhtautua lapsettomuuteen. Harva sanoo mieltä pahoittavia kommentteja tahallaan, mutta niitä oikeita lohdutuksen sanoja on vaikea löytää. Ja toisaalta yleensä kuitenkin halutaan sanoa jotain rohkaisevaa..
Eli koita kestää! Omalle kohdalle ei ole vielä osunut noita "hyvien neuvojen" jakelijoita - useimmiten lohdutetaan toteamalla, että kyllä te ihan varmasti vielä saatte lapsen. Eihän sitä kukaan voi meille luvata!

Tuohon varsinaiseen kysymykseen... IVF:ssä viimeistään selviää jos pari on ns. "epäsopiva". Eli hedelmöittymisessä tai jakaantumisessa todetaan vikaa. Mihinkään kohtalontapaiseen en kuitenkaan usko. :)

Tsemppiä sulle tulevaan hoitoon!

Siitä ei pääse yli ei ympäri, että ihmiset ovat käsittämättömän typeriä ja monet lapsia saaneet luulevat, että niitä lapsia vaan tulee, kun miehen SE menee naisen SINNE. On ihmisiä, joilla asia on todellakin mennyt noin, ja heidän rajalliselle käsityskyvylleen on täysin vieras se ajatus, että asiat eivät aina menekään noin. Sitten näitä ihmisiä pitäisi vielä muka ymmärtää ja ottaa kohteliaasti vastaan kaikki paska. Että rentoutukaa ja uskokaa, niin kyllä se vauva vielä tulee. Pistää kyllä niin paljon vihaksi!

Paras kommentti, jonka minä olen saanut lapsettomuuteeni, on ollut seuraava: "Mikset oo tehny lapsia? Elätkö selibaatissa vai? Oisit tehnyt aikasemmin, niin nyt ei harmittaisi".

olen saanut kommentteja just tuosta, että "pitää lopettaa yrittäminen", ja toisaalta tuttavapiirissäkin on noita, joilla lapsensaanti on onnistunut jonkun toisen kanssa, vaikka ensin ei millään.
Sitten, kun mua on jännittänyt noi tutkimukset ja hermostuttanut, niin sitäkin on vähätelty: "Mitäs toi nyt on? Jos tulet raskaaksi, niin onhan sulla paljon pahempaakin edessä kuin noi tutkimukset, kuten synnytys..."
On niitäkin, joiden ei tarvitse suunnilleen kuin katsoa toista, niin heti on raskaana.
On se niin väärin... :(
Sitten vielä yksi perhanan taikauskojuttu: Kerran kesällä sukulainen yllytti meitä kokeilemaan ratamonlehdellä, koska se kuulemma kertoo, että montako lasta saadaan. Eli molemmat ottaa ratamonlehdestä kiinni ja kiskaisee: törröttämään jäävät lehtisuonet kertovat lasten määrän. Ja meille ei tietysti jäänyt yhtään suonta eka yrittämällä näkyviin! Tokalla sitten kyllä. Kaikkea sitä onkin, millä ihmisiä kiusataan, vaikka leikkiähän tuo tietysti oli.