Kysymys Wiccalaisille.

Eihän siihen tarvita mitään uskontoa. Rauhan ja tasapainon saavuttaa elämän myötä, kehittymällä / kasvamalla henkisesti.

Uskonnot ovat toki joillekin tarpeellisia kainalosauvoja, mutta ihmisen tulee pyrkiä niistä eroon ja oivaltaa asioita itse, ei syömällä muiden pureskelemaa leipää.

Genum kirjoitti:

Eihän siihen tarvita mitään uskontoa. Rauhan ja tasapainon saavuttaa elämän myötä, kehittymällä / kasvamalla henkisesti.

Uskonnot ovat toki joillekin tarpeellisia kainalosauvoja, mutta ihmisen tulee pyrkiä niistä eroon ja oivaltaa asioita itse, ei syömällä muiden pureskelemaa leipää.

"Rauhan ja tasapainon saavuttaa elämän myötä, kehittymällä / kasvamalla henkisesti."

Uskonnot voivat myös auttaa tässä prosessissa. Ihan raaka käytännön esimerkki on rukoilu vaikeina aikoina: se on myös sisäisen dialogin metodi, jonka avulla henkilö käsittelee vaikeaa asiaa ja koettaa päästä sen yli.

Meditaatiossakin ihminen "käy keskustelua itsensä kanssa", joka johtaa itsetuntemuksen lisääntymiseen. Skeptisinkään skientikko tuskin voi väittää, että itsetuntemus on huono juttu.

Uskonto on siis nähdäkseni vain yksi mahdollinen metodi kahittää ja ilmaista itseään ja aatemaailmaansa.

"Uskonnot ovat toki joillekin tarpeellisia kainalosauvoja, mutta ihmisen tulee pyrkiä niistä eroon ja oivaltaa asioita itse, ei syömällä muiden pureskelemaa leipää."

Monet harjoittavat uskontoa juuri sen vuoksi, että he ovat pohtineet eksistenssin luonnetta ja päätyneet johonkin ratkaisuun. Jos heidän päätelmänsä sopivat yhteen jonkin uskonnon kanssa, he saattavat ottaa tuon uskonnon "omakseen". Kaikki ei siis ole ulkoa opeteltua tai väkisin tuputettua. Jotkut löytävät uskonnot juuri pohdinnan avulla. Esimerkiksi wiccalaisuus on usein itse asioita pohtimalla omaksuttu uskonto.

On harvinaista, että "löytäessään" uskonnon ihminen hylkää kaikki vanhat ajattelumallinsa ja omaksuu uudet kritiikittä. Useimmiten käy niin, että henkilö vertaa uskonnon tarjoamaa selitysmallia omiin näkemyksiinsä, ja luo sen pohjalta itseään tyydyttävän maailmankuvan.

Jos henkilö omaksuu kritiikittä uskonnon selitysmallin ja heittää vanhat aatteensa pois, kyseessä voi olla esimerkiksi totalitaarinen kultti, hyvin naiivi ja ajattelutaidoton ihminen tai vastaava ikävä ilmiö.

Nähdäkseni uskonnot ovat siis yksi monista metodeista, joilla henkistä harmoniaa ja kehitystä voidaan tavoitella. Sekulaarisuuden ylikorostukselle en näe mitään syytä.

-Nightlord-

Missä tämä luontoäiti Jumalatar on tavattavissa/havaittavissa? Älä ota enempää!