metsä

tarvis uudistaa joka paikassa noin brutaalilla tavalla kyntäen ja myllertäen maapohjakin kulkukelvottomaksi. Metsänomistajat on höynäytetty maksamaan kallis muokkaus, taimet, istutus ja vielä loputon heinän ja vesakon torjuntakin, jotta teollisuus saisi mahdollisimman halvalla raaka-aineensa.

Eniten tässä nykymenossa suututtaa valmiin taimiaineiston tuhoaminen harvennusten ja aukkohakkuun yhteydessä, mutta sehän hyödyttää taimitathoja ja mhy:n ammattilaisia.

Metsän monimuotoisuutta säilyttävä erirakenteiskasvatus on tuomittu puoli vuosisataa niin tarkoin, etä sitä ei ole ollut lupa edes tutkia. Nyt pikkuhiljaa pyritään häntä koipien välissä monipuolisempiin kasvatusmenetelmiin sallimalla yläharvennukset. Tähän asti niitäkin on pidetty turmiollisina. Metsäkuvioiden puiden kun pitää olla samankokoisia, ja kaikki mahdollinen uusi taimiaines on alaharvennuksin tarkkaan tuhottu. Näin on aiheutettu suuret tappiot metsänomistajille.

Kehotan lukemaan viimeisimmän Metsälehden pääkirjoituksen ja pari artikkelia. Aika valaisevaa tekstiä aukkohakkuumenetelmän "kannattavuudesta" metsänomistajan näkökulmasta tarkasteltuna.

että Suomi on metsää täynnä. Minä taas olen sitä mieltä, että et näe metsää puilta. Lähes koko Suomen täyttävillä puupelloilla ei ole mitään tekemistä oikean metsän kanssa. Metsä on nimittäin monimutkainen, hyvin monien eliölajien muodostama kokonaisuus.

Puupeltokasvatuksella metsien monimuotoisuutta on puolen vuosisadan ajan järjestelmällisesti tuhottu, niin että nyt noin 5000 metsälajia on harvinaisia tai uhanalaisia.

Jos edes neljännestä talousmetsistä olisi käsitelty luonnonmukaisemmin, ei tarvittaisi kovinkaan paljon luonnonsuojelualueita. Samalla olisi säästetty metsänomistajien rahoja.

Joku edellä uhosi, että on omistajan asia, mitä omaisuudelleen tekee. Ihan niin yksinkertaisessa vahvemman lain maailmassa ei onneksi eletä. Meitä rajoittavat kaikessa toiminnassa yhteiskunnan asettamat lait ja säädökset. En voi rakentaa taloakaan mihin tahansa ja millaista tahansa. Kaava-alueilla rakentaminen on säädelty hyvin pikkutarkoin määräyksin.

Olen metsänomistaja ja asun suurimman osan vuodesta metsien keskellä, joten katson omaavani melko perusteelliset tiedot metsistä ja metsänhoidosta varsinkin, kun koulutukseltani olen biologi.

Nykymetsänomistajat on aika heterogeeninen ryhmä. Osa meistä itseni mukaan lukien ei aseta metsänhoidon tavoitteeksi tuottaa suurinta mahdollista puumäärää lyhyimmässä mahdollisessa ajassa kustannuksista piittaamatta. Kaltaiseni omistajat haluavat taloudellisen käytön lisäksi säilyttää mahdollisuuden metsän monikäyttöön. Omissa metsissä tarjoan myös metsättömille kesä- ja muille asukkaille mahdollisuuden sienestämiseen ja marjastukseen, sillä kaikilla halukkailla ei ole varaa hankkia omaa metsää.


.

Luomumetsänomistaja kirjoitti:

että Suomi on metsää täynnä. Minä taas olen sitä mieltä, että et näe metsää puilta. Lähes koko Suomen täyttävillä puupelloilla ei ole mitään tekemistä oikean metsän kanssa. Metsä on nimittäin monimutkainen, hyvin monien eliölajien muodostama kokonaisuus.

Puupeltokasvatuksella metsien monimuotoisuutta on puolen vuosisadan ajan järjestelmällisesti tuhottu, niin että nyt noin 5000 metsälajia on harvinaisia tai uhanalaisia.

Jos edes neljännestä talousmetsistä olisi käsitelty luonnonmukaisemmin, ei tarvittaisi kovinkaan paljon luonnonsuojelualueita. Samalla olisi säästetty metsänomistajien rahoja.

Joku edellä uhosi, että on omistajan asia, mitä omaisuudelleen tekee. Ihan niin yksinkertaisessa vahvemman lain maailmassa ei onneksi eletä. Meitä rajoittavat kaikessa toiminnassa yhteiskunnan asettamat lait ja säädökset. En voi rakentaa taloakaan mihin tahansa ja millaista tahansa. Kaava-alueilla rakentaminen on säädelty hyvin pikkutarkoin määräyksin.

Olen metsänomistaja ja asun suurimman osan vuodesta metsien keskellä, joten katson omaavani melko perusteelliset tiedot metsistä ja metsänhoidosta varsinkin, kun koulutukseltani olen biologi.

Nykymetsänomistajat on aika heterogeeninen ryhmä. Osa meistä itseni mukaan lukien ei aseta metsänhoidon tavoitteeksi tuottaa suurinta mahdollista puumäärää lyhyimmässä mahdollisessa ajassa kustannuksista piittaamatta. Kaltaiseni omistajat haluavat taloudellisen käytön lisäksi säilyttää mahdollisuuden metsän monikäyttöön. Omissa metsissä tarjoan myös metsättömille kesä- ja muille asukkaille mahdollisuuden sienestämiseen ja marjastukseen, sillä kaikilla halukkailla ei ole varaa hankkia omaa metsää.


.

Lue lisää

....ei se silti takaa sitä, että tietäisit paljon metsänhoidosta. Metsällinen kokemuksesi ilmeisesti on sen verran hyvä, että sillä pääsee jo pitkälle.

Olen omistanut metsää nyt 44 vuotta. En ole voinut leipääni pelkästään metsästä ottaa, mutta kosketus on aina siihen ollut vahva.
Tänä aikana on tullut tehtyä useita aukkoja ja hoideltua toisten tekemiä. En oikein ymmärrä huoltasi metsäluonnosta, omien kokemusteni perusteella.
Myös minun metsässäni marjastetaan ja jopa kysellään, että mitä erikoista olen tehnyt kun nyt on tuollaiset marja-apajat ja vanhemmat aikanaan väittivät ettei siellä marjoja ole.
Teeret ja Metsot pitävät peliään. Kettuja naapurin nuori-isäntä ampuu metsästäni tämän tuosta. Hirviä on aivan liikaa. Ei muuten ollut nuoruudessani, olin aikuinen mies kun näin ensimmäisen elävän hirven. Nyt niitä pitää hiukan väistellä.

Niin että mikä on mennyt boilogin mielestä pieleen?

Luomumetsänomistaja kirjoitti:

että Suomi on metsää täynnä. Minä taas olen sitä mieltä, että et näe metsää puilta. Lähes koko Suomen täyttävillä puupelloilla ei ole mitään tekemistä oikean metsän kanssa. Metsä on nimittäin monimutkainen, hyvin monien eliölajien muodostama kokonaisuus.

Puupeltokasvatuksella metsien monimuotoisuutta on puolen vuosisadan ajan järjestelmällisesti tuhottu, niin että nyt noin 5000 metsälajia on harvinaisia tai uhanalaisia.

Jos edes neljännestä talousmetsistä olisi käsitelty luonnonmukaisemmin, ei tarvittaisi kovinkaan paljon luonnonsuojelualueita. Samalla olisi säästetty metsänomistajien rahoja.

Joku edellä uhosi, että on omistajan asia, mitä omaisuudelleen tekee. Ihan niin yksinkertaisessa vahvemman lain maailmassa ei onneksi eletä. Meitä rajoittavat kaikessa toiminnassa yhteiskunnan asettamat lait ja säädökset. En voi rakentaa taloakaan mihin tahansa ja millaista tahansa. Kaava-alueilla rakentaminen on säädelty hyvin pikkutarkoin määräyksin.

Olen metsänomistaja ja asun suurimman osan vuodesta metsien keskellä, joten katson omaavani melko perusteelliset tiedot metsistä ja metsänhoidosta varsinkin, kun koulutukseltani olen biologi.

Nykymetsänomistajat on aika heterogeeninen ryhmä. Osa meistä itseni mukaan lukien ei aseta metsänhoidon tavoitteeksi tuottaa suurinta mahdollista puumäärää lyhyimmässä mahdollisessa ajassa kustannuksista piittaamatta. Kaltaiseni omistajat haluavat taloudellisen käytön lisäksi säilyttää mahdollisuuden metsän monikäyttöön. Omissa metsissä tarjoan myös metsättömille kesä- ja muille asukkaille mahdollisuuden sienestämiseen ja marjastukseen, sillä kaikilla halukkailla ei ole varaa hankkia omaa metsää.


.

Lue lisää

Raha on paha ,vaikka voissa paistais.
Sinunkaan ei tulisi luonnon kustannuksella toimeentuloasi ansaita ,vaan tulisi leipäsi saaman jotenkin toisin.

Ps: Olen kyllä samaa mieltä tuosta kantojen repimisestä.
Jättäkää nyt edes joku tervas sinne mettään ,että makkarat saa paistettua. Kiitos.

Vaari kirjoitti:

....ei se silti takaa sitä, että tietäisit paljon metsänhoidosta. Metsällinen kokemuksesi ilmeisesti on sen verran hyvä, että sillä pääsee jo pitkälle.

Olen omistanut metsää nyt 44 vuotta. En ole voinut leipääni pelkästään metsästä ottaa, mutta kosketus on aina siihen ollut vahva.
Tänä aikana on tullut tehtyä useita aukkoja ja hoideltua toisten tekemiä. En oikein ymmärrä huoltasi metsäluonnosta, omien kokemusteni perusteella.
Myös minun metsässäni marjastetaan ja jopa kysellään, että mitä erikoista olen tehnyt kun nyt on tuollaiset marja-apajat ja vanhemmat aikanaan väittivät ettei siellä marjoja ole.
Teeret ja Metsot pitävät peliään. Kettuja naapurin nuori-isäntä ampuu metsästäni tämän tuosta. Hirviä on aivan liikaa. Ei muuten ollut nuoruudessani, olin aikuinen mies kun näin ensimmäisen elävän hirven. Nyt niitä pitää hiukan väistellä.

Niin että mikä on mennyt boilogin mielestä pieleen?

Lue lisää

näyttävät menevän nyt turhaksi kiistelyksi siitä, kuka on asiantuntija kuka ei. Olen ollut metsänomistaja sinua kauemmin, ja katson, että biologinen koulutus antaa vankan pohjan ymmärtää metsäluontoa kokonaisuutena ei ainoastaan puuvarastona.

Tietoni metsälajiston köyhtymisestä eivät perustu vain yhden metsänomistajan henkilökohtaisiin havaintoihin vaan maanlaajuisiin kenttätutkimuksiin.

Aukkohakkuun jälkeen kestää vähintään puoli vuosisataa ennenkuin varpukasvillisuus erityisesti mustikka on toipunut ennalleen. Tämän vuoksi mustikan peittävyys koko Suomen metsäkasvillisuudessa on vähentynyt 50-luvun 18 prosentista nykyiseen noin 9 prosenttiin. Samanlainen kehitys on ollut muidenkin metsävarpujen kohdalla.

Hirvet ovat hyötyneet aukkohakkuun jälkeisestä heinä- risukko- taimivaiheesta selvästi. Niille järjestetään meheviä laitumia siinä määrin, että hirvikanta on kasvanut liikaa.

Metsälajiston köyhtymisestä on tieteellinen näyttö. Yksittäiset havainnot eivät pysty kumoamaan tätä tosiasiaa. Mitä lännemmäksi Suomessa mennään sitä köyhemmäksi lajisto muuttuu. Tämä johtuu siitä, että itäinen Suomi saa täydennystä Venäjältä. 5000 harvinaistuvaa tai uhanalaista metsälajia on Suomen muutenkin aika niukassa metsälajistossa suuri määrä.

Aukkohakkuut ja puupeltokasvatus tulevat säilymään , mutta monipuolisempia menetelmiä metsänhoidossa olisi kiireesti otettava laajemmin käyttöön.

Mehtämies? kirjoitti:

Raha on paha ,vaikka voissa paistais.
Sinunkaan ei tulisi luonnon kustannuksella toimeentuloasi ansaita ,vaan tulisi leipäsi saaman jotenkin toisin.

Ps: Olen kyllä samaa mieltä tuosta kantojen repimisestä.
Jättäkää nyt edes joku tervas sinne mettään ,että makkarat saa paistettua. Kiitos.

Lue lisää

että jokainen meistä elää täällä luonnosta riippuvaisena ja luonnon kustannksella. Sille emme voi mitään, mutta voimme kyllä yrittää minimoida kulutuksemme.

Puu on hyvä raaka-aine niin rakentamiseen kuin moneen muuhunkin tarkoitukseen. Se on uusiutuva luonnonvara ja käytöstä poistetun tuotteen voi palauttaa luonnon kiertokulkuun jokseenkin haitattomasti.

Metsänomistajana toivon, että puun jalostamista kehitettäisiin pitemmälle. Silloin enemmän arvostusta saisi myös erikoispuu. Sille ei toistaiseksi ole paljonkaan kysyntää ehkä siksi, että tarjontaakaan ei ole. Meillä on keskitytty ja näyttää siltä, että yhä enemmän keskittytään mahdollisimman nopeasti kasvavan puun kasvatukseen. Tämä suuntaus ei ole metsänomistajan etu.

Luomumetsänomistaja kirjoitti:

että Suomi on metsää täynnä. Minä taas olen sitä mieltä, että et näe metsää puilta. Lähes koko Suomen täyttävillä puupelloilla ei ole mitään tekemistä oikean metsän kanssa. Metsä on nimittäin monimutkainen, hyvin monien eliölajien muodostama kokonaisuus.

Puupeltokasvatuksella metsien monimuotoisuutta on puolen vuosisadan ajan järjestelmällisesti tuhottu, niin että nyt noin 5000 metsälajia on harvinaisia tai uhanalaisia.

Jos edes neljännestä talousmetsistä olisi käsitelty luonnonmukaisemmin, ei tarvittaisi kovinkaan paljon luonnonsuojelualueita. Samalla olisi säästetty metsänomistajien rahoja.

Joku edellä uhosi, että on omistajan asia, mitä omaisuudelleen tekee. Ihan niin yksinkertaisessa vahvemman lain maailmassa ei onneksi eletä. Meitä rajoittavat kaikessa toiminnassa yhteiskunnan asettamat lait ja säädökset. En voi rakentaa taloakaan mihin tahansa ja millaista tahansa. Kaava-alueilla rakentaminen on säädelty hyvin pikkutarkoin määräyksin.

Olen metsänomistaja ja asun suurimman osan vuodesta metsien keskellä, joten katson omaavani melko perusteelliset tiedot metsistä ja metsänhoidosta varsinkin, kun koulutukseltani olen biologi.

Nykymetsänomistajat on aika heterogeeninen ryhmä. Osa meistä itseni mukaan lukien ei aseta metsänhoidon tavoitteeksi tuottaa suurinta mahdollista puumäärää lyhyimmässä mahdollisessa ajassa kustannuksista piittaamatta. Kaltaiseni omistajat haluavat taloudellisen käytön lisäksi säilyttää mahdollisuuden metsän monikäyttöön. Omissa metsissä tarjoan myös metsättömille kesä- ja muille asukkaille mahdollisuuden sienestämiseen ja marjastukseen, sillä kaikilla halukkailla ei ole varaa hankkia omaa metsää.


.

Lue lisää

Näen kyllä metsän puilta. Ja asun myös maalla, metsää löytyy joka puolelta. Ja koska liikun hyvin monenlaisissa metsissä, niin olen sitä mieltä, että suurin osa metsistä on hyvinkin luonnonmukaisesti kasvatettuja. Vanhoja ryteikköjä kyllä löytyy. Kai myös tiedät, että metsät uudistuivat ennen avohakkuu aikaakin melko usein. Se nyt vain on tosiasia, ettei maapallolla ole mikään pysyvää. Suomikin oli vasta äskettäin jään alla.

juntti^ kirjoitti:

Näen kyllä metsän puilta. Ja asun myös maalla, metsää löytyy joka puolelta. Ja koska liikun hyvin monenlaisissa metsissä, niin olen sitä mieltä, että suurin osa metsistä on hyvinkin luonnonmukaisesti kasvatettuja. Vanhoja ryteikköjä kyllä löytyy. Kai myös tiedät, että metsät uudistuivat ennen avohakkuu aikaakin melko usein. Se nyt vain on tosiasia, ettei maapallolla ole mikään pysyvää. Suomikin oli vasta äskettäin jään alla.

Lue lisää

Kerskakulutustamme ja kunnioita ja arvosta luontoa sekä toimi edes hieman tasapainoisemmin olemme taas jälleen JÄÄN ALLA.Tutkijoiden ja tiedemiesten innoittamina olemme käyttäneet kaikki jopa arveluttavatkin keinot (myrkyt,lannoitukset,kloonaukset,ojitukset,ylijäreät muokkaukset,kaiken kattavat tieverkostot ym)maksimoidaksemme puun tuotannon,kuitenkin olemme lisääntyvässä määrin tuonnin varassa,tämä tuonti lisäksi suuntautuu niihin maihin joissa ei edes tunneta tehometsätaloutta,jotain on pielessä ??.

Luomumetsänomistaja kirjoitti:

näyttävät menevän nyt turhaksi kiistelyksi siitä, kuka on asiantuntija kuka ei. Olen ollut metsänomistaja sinua kauemmin, ja katson, että biologinen koulutus antaa vankan pohjan ymmärtää metsäluontoa kokonaisuutena ei ainoastaan puuvarastona.

Tietoni metsälajiston köyhtymisestä eivät perustu vain yhden metsänomistajan henkilökohtaisiin havaintoihin vaan maanlaajuisiin kenttätutkimuksiin.

Aukkohakkuun jälkeen kestää vähintään puoli vuosisataa ennenkuin varpukasvillisuus erityisesti mustikka on toipunut ennalleen. Tämän vuoksi mustikan peittävyys koko Suomen metsäkasvillisuudessa on vähentynyt 50-luvun 18 prosentista nykyiseen noin 9 prosenttiin. Samanlainen kehitys on ollut muidenkin metsävarpujen kohdalla.

Hirvet ovat hyötyneet aukkohakkuun jälkeisestä heinä- risukko- taimivaiheesta selvästi. Niille järjestetään meheviä laitumia siinä määrin, että hirvikanta on kasvanut liikaa.

Metsälajiston köyhtymisestä on tieteellinen näyttö. Yksittäiset havainnot eivät pysty kumoamaan tätä tosiasiaa. Mitä lännemmäksi Suomessa mennään sitä köyhemmäksi lajisto muuttuu. Tämä johtuu siitä, että itäinen Suomi saa täydennystä Venäjältä. 5000 harvinaistuvaa tai uhanalaista metsälajia on Suomen muutenkin aika niukassa metsälajistossa suuri määrä.

Aukkohakkuut ja puupeltokasvatus tulevat säilymään , mutta monipuolisempia menetelmiä metsänhoidossa olisi kiireesti otettava laajemmin käyttöön.

Lue lisää

Jos aukkohakkuu on näin tuhoisaa, niin miksi tuhoisuus ei sitten näyyksittäisellä tilalla ja yksittäisellä entisellä aukolla? Onko niin että minun aukkojeni tuhovaikutus näkyy vain naapurin metsässä tai jakaantuu tasaisesti laajenmalle alueelle?
Aukoillani puolukka on lisääntynyt ja samoin mustikka. Mustikkaan saattaa vaikuttaa ojitus suotuisasti, on tullut lisää pinta-alaa, kun vesi ei enää kiusaa.

Yksi laji minkä taantumisen minäkin huomasin oli kuusen naava, mutta sekin on palannut takaisin. Sen vaihteluun kai vaikutti rikkipitoisuuden vaihtelut.

Varsinaisen suoluonnon kasvit ovat toki tilaltani vähentyneet, mutta niin on ollut tarkoituskin. Nyt entisellä suolla kasvaa puolukkaa ja mustikkaa.

Niin tilani on lisäksi sillä köyhtyneimmällä alueella eli Länsi-Suomessa, Pohjanmaalla.

Olisi mielenkiintoista kuulla biologin selitys sille että tutkimustieto ja yksittäiset havainnot menevät ristiin.
Oletkos koskaan kuullut nollatutkimuksista ja tukninnan virheistä, joita sitten seuraava polvi oikoo?
Tutkimustuloksistakin vain tehdään joskus outojakin johtopäätöksiä.
Esim. Liito-oravatutkimuksessa todettiin liitelijöitä olevan kaksikertaa edellisen tutkimuksen määrä. Loppukaaneetti kuului: "... ja määrä laskee edelleen huolestuttavasti."

Suon toki jokaiselle oikeuden käyttää pehmeämpiäkin menetelmiä. Suomen metsänhoidon ongelma ei olekkaan se hoidetaanko muutaman piirun verran pehmeämmin vai ei. Ongelma on se että näyttää tulevan enempi ja enempi länttejä, joita ei hoideta ollenkaan. En toisaalta pidä siitäkään, että minun ja monen muun hyväksi havaitsemia menetelmiä syyllistetään ja yritetään kammeta nurin.

Vaari kirjoitti:

Jos aukkohakkuu on näin tuhoisaa, niin miksi tuhoisuus ei sitten näyyksittäisellä tilalla ja yksittäisellä entisellä aukolla? Onko niin että minun aukkojeni tuhovaikutus näkyy vain naapurin metsässä tai jakaantuu tasaisesti laajenmalle alueelle?
Aukoillani puolukka on lisääntynyt ja samoin mustikka. Mustikkaan saattaa vaikuttaa ojitus suotuisasti, on tullut lisää pinta-alaa, kun vesi ei enää kiusaa.

Yksi laji minkä taantumisen minäkin huomasin oli kuusen naava, mutta sekin on palannut takaisin. Sen vaihteluun kai vaikutti rikkipitoisuuden vaihtelut.

Varsinaisen suoluonnon kasvit ovat toki tilaltani vähentyneet, mutta niin on ollut tarkoituskin. Nyt entisellä suolla kasvaa puolukkaa ja mustikkaa.

Niin tilani on lisäksi sillä köyhtyneimmällä alueella eli Länsi-Suomessa, Pohjanmaalla.

Olisi mielenkiintoista kuulla biologin selitys sille että tutkimustieto ja yksittäiset havainnot menevät ristiin.
Oletkos koskaan kuullut nollatutkimuksista ja tukninnan virheistä, joita sitten seuraava polvi oikoo?
Tutkimustuloksistakin vain tehdään joskus outojakin johtopäätöksiä.
Esim. Liito-oravatutkimuksessa todettiin liitelijöitä olevan kaksikertaa edellisen tutkimuksen määrä. Loppukaaneetti kuului: "... ja määrä laskee edelleen huolestuttavasti."

Suon toki jokaiselle oikeuden käyttää pehmeämpiäkin menetelmiä. Suomen metsänhoidon ongelma ei olekkaan se hoidetaanko muutaman piirun verran pehmeämmin vai ei. Ongelma on se että näyttää tulevan enempi ja enempi länttejä, joita ei hoideta ollenkaan. En toisaalta pidä siitäkään, että minun ja monen muun hyväksi havaitsemia menetelmiä syyllistetään ja yritetään kammeta nurin.

Lue lisää

edellisessä viestissäni kertoa, että havainnot metsäkasvillisuuden yksipuolistumisesta on tehty maanlaajuisissa kenttätutkimuksissa, ei vain sinun metsässä.

Kasvitutkimuksia on turha verrata liito-oravahavaintoihin. Tutkimukset tehdään havaintoruuduista, joista voidaan laskea kunkin kasvilajin peittoprosentit. Kasvit eivät tunnetusti juokse tai lennä karkuun eivätkä mene piiloon niinkuin liiturit, joten tutkimustulokset ovat luotettavia verrattuna eläinhavaintoihin.

Voit tietenkin nimittää yliopistotutkijoiden tutkimustuloksia nollatutkimukseksi, mutta millä perusteella väität, että omat vain yhteen metsikköön ja yhdelle alueelle kohdistuvat havainnot pätevät koko Suomen metsäkasvillisuuteen?

Näille keskusteluille on tyypillistä, että jokainen keskustelija tarkastelee aihetta omasta usein ahtaasta näkökulmasta käsin. Maallikkohavainnot ovat tarpeen ja arvokkaita, mutta hiukan järjettömältä vaikuttaa yrityksesi kumota hyvin selkeät ja helposti tarkistettavat tutkimustulokset.

Voit tarkistaa, jos haluat, mustikan vähenemisen Uudesta metsäkirjasta sivulta 217.Sieltä löytyy kartat, jotka kertovat miten dramaattinen muutos on ollut puolessa vuosisadassa.

Mikäli kuulut niihin henkilöihin, jotka väittävät vaikka mustaa valkoiseksi, jos ovat sattuneet kerran niin sanomaan, tämä jankuttaminen on jokseenkin turhaa. Itse en halua jatkaa keskustelua tämän pitempään.

Hyvää jatkoa Sinulle!

Luomumetsänomistaja kirjoitti:

edellisessä viestissäni kertoa, että havainnot metsäkasvillisuuden yksipuolistumisesta on tehty maanlaajuisissa kenttätutkimuksissa, ei vain sinun metsässä.

Kasvitutkimuksia on turha verrata liito-oravahavaintoihin. Tutkimukset tehdään havaintoruuduista, joista voidaan laskea kunkin kasvilajin peittoprosentit. Kasvit eivät tunnetusti juokse tai lennä karkuun eivätkä mene piiloon niinkuin liiturit, joten tutkimustulokset ovat luotettavia verrattuna eläinhavaintoihin.

Voit tietenkin nimittää yliopistotutkijoiden tutkimustuloksia nollatutkimukseksi, mutta millä perusteella väität, että omat vain yhteen metsikköön ja yhdelle alueelle kohdistuvat havainnot pätevät koko Suomen metsäkasvillisuuteen?

Näille keskusteluille on tyypillistä, että jokainen keskustelija tarkastelee aihetta omasta usein ahtaasta näkökulmasta käsin. Maallikkohavainnot ovat tarpeen ja arvokkaita, mutta hiukan järjettömältä vaikuttaa yrityksesi kumota hyvin selkeät ja helposti tarkistettavat tutkimustulokset.

Voit tarkistaa, jos haluat, mustikan vähenemisen Uudesta metsäkirjasta sivulta 217.Sieltä löytyy kartat, jotka kertovat miten dramaattinen muutos on ollut puolessa vuosisadassa.

Mikäli kuulut niihin henkilöihin, jotka väittävät vaikka mustaa valkoiseksi, jos ovat sattuneet kerran niin sanomaan, tämä jankuttaminen on jokseenkin turhaa. Itse en halua jatkaa keskustelua tämän pitempään.

Hyvää jatkoa Sinulle!

Lue lisää

....tutkimustuloksia. Ei niistä ainakaan voi tehdä päätelmiä koko maan suhteen. Olen tässä lähinnä ihmetellyt sitä, miksi yksittäiset aukot käyttäytyvät niin kovin eri tavalla kuin virallisessa tutkimuksessa esitetään. Tämä panee ajattelemaan myös sitä vaihtoehtoa, ettei tutkimustieto ehkä olekkaan niin varmaa kuin sanotaan.
Tähän ristiriitaan sinäkään et löytänyt vastausta, tokko yrititkään. Kun on sokea usko tutkimukseen ja käsitys, että kaikki painettu on totta, niin yksittäisten havaintojen poikkeavuus tutkitusta ei edes kiinnosta.

Miten tutkimustulokset ovat niin helposti tarkistettavissa? Olen ymmärtänyt, että' metsäalalla tutkimus vaatii vuosikymmeniä.
Tutkimuksen tarkistamisena ei voitane pitää, saman tiedon lukemista toisesta lähteestä.

Mikäs siinä lopeta vaan keskustelu, ellei kantti kestä. Minä vain vähän toivoin, että olisi löytynyt Sinun avullasi jotain selitystä sille miksi kaikki aukot eivät näytä ollenkaan niin tuhoisilta kuin tutkimuksessa sanotaan. Jäljelle jää vain epäilyksiä, eivätkä ne ole koskaan hyvä lähtökohta jos jotain asiaa halutaan selvittää.

juntti^ kirjoitti:

Näen kyllä metsän puilta. Ja asun myös maalla, metsää löytyy joka puolelta. Ja koska liikun hyvin monenlaisissa metsissä, niin olen sitä mieltä, että suurin osa metsistä on hyvinkin luonnonmukaisesti kasvatettuja. Vanhoja ryteikköjä kyllä löytyy. Kai myös tiedät, että metsät uudistuivat ennen avohakkuu aikaakin melko usein. Se nyt vain on tosiasia, ettei maapallolla ole mikään pysyvää. Suomikin oli vasta äskettäin jään alla.

Lue lisää

Maailman kirjat ovat menneet sekaisin kun muut saavat tehdä mitä vaan mutta lainsuojatuin on ainoastaan näkyvästi toimiva maa-,ja metsätalouden harjoittaja. Mikään ei koskaan ole oikein. Oikein Toivon että jokainen joutuu kasvattamaan työ ohessa ruokansa itse niin tietää montako työtuntia kuluu käsin kitkien ilmaston suojelu. Täytyyhän ensimmäisenä luontoa suojella, ai niin jokaisen muun mutta ei minun.

....kun ne penteleet eivät pysy omalla palstallaan pehmoilemassa, vaan vaativat, että kaikkien on reivattava kurssia.

Mätästysalueiden istuttaminen heti ei mun mielestä ole minkäänlainen virhe. Muuten se heinittyminen on paljon rankempaa. Toki se mätäs olis hyvä tiivstää, niin ei haittais yhtään vaikka sen istuttais heti. Ja kyllähän se usein on parasta ja taloudellisinta metsänhoitoa.

ammattilainen kirjoitti:

Mätästysalueiden istuttaminen heti ei mun mielestä ole minkäänlainen virhe. Muuten se heinittyminen on paljon rankempaa. Toki se mätäs olis hyvä tiivstää, niin ei haittais yhtään vaikka sen istuttais heti. Ja kyllähän se usein on parasta ja taloudellisinta metsänhoitoa.

Lue lisää

Mahdollisimman nopeaa istutusta,kylvöä meillä tehty jo 20 vuotta.Pelkkää hyvää sanottavaa,jos istuttaja ammattimies lähtevät kyllä kasvuun,risut,heinät nuuruvat ne tarvittavat vuodet,että taimikko ehtii vakiintua.Sitten 2-3 metrissä taimikonhoito,kyllä syntyy uusi metsä,eikä mene kaun.

ammattilainen kirjoitti:

Mätästysalueiden istuttaminen heti ei mun mielestä ole minkäänlainen virhe. Muuten se heinittyminen on paljon rankempaa. Toki se mätäs olis hyvä tiivstää, niin ei haittais yhtään vaikka sen istuttais heti. Ja kyllähän se usein on parasta ja taloudellisinta metsänhoitoa.

Lue lisää

mätästetty ehdi seuraavaan kevääseen mennessä paljon heinittyä mutta mätäs tiivistyy talvella sopivasti.Syksyllä istutettu taimikaan ei talvella kasva, tuhoutua voi kyllä monestakin syystä ennen kevättä.

vaihtelevat aina sen mukaan millainen kesä on ollut poikueiden selviämisen kannalta. Mennyt kesä oli melko suotuisa, poikueet selvisivät hengissä. Hyvin tunnettu ja tutkittu totuus on, että metso ja teeri ovat kärsineet nykyisestä metsänhoidosta, vaikka hakkuissa pyritäänkin säästämään metsojen soidinpaikkoja.

Metsän ystävänä ja -omistajana en pidä kauniina aurausjälkiä korkeine risukarhoineen ja maasta nostettuine isoine kivineen, joiden välissä kasvaa hirmuinen vattupöheikkö ja risukko. Kun tuleva "metsä" kaiken lisäksi alaharventamalla pidetään yksitotisena puupeltona, on väärin nimittää sitä metsäksi. Sanottakoon sitä vaikka puuplantaasiksi. Ei sieltä vuosikymmeniin löydy edes marjoja ja sieniä sen jälkeen, kun risukko on tukahduttanut alleen viimeisetkin vattupusikot. Tällainen on tilanne ainakin Etelä-Suomen rehevillä mailla.

Tämä nykymeno on surullista siksi, että talousmetsää voitaisiin useimmissa tapauksissa uudistaa pehmeämmin menetelmin tuhoamatta metsämaisemaa ja metsän monimuotoisuutta niin täydellisesti kuin aukkohakkuussa tapahtuu.

metsokannat kirjoitti:

vaihtelevat aina sen mukaan millainen kesä on ollut poikueiden selviämisen kannalta. Mennyt kesä oli melko suotuisa, poikueet selvisivät hengissä. Hyvin tunnettu ja tutkittu totuus on, että metso ja teeri ovat kärsineet nykyisestä metsänhoidosta, vaikka hakkuissa pyritäänkin säästämään metsojen soidinpaikkoja.

Metsän ystävänä ja -omistajana en pidä kauniina aurausjälkiä korkeine risukarhoineen ja maasta nostettuine isoine kivineen, joiden välissä kasvaa hirmuinen vattupöheikkö ja risukko. Kun tuleva "metsä" kaiken lisäksi alaharventamalla pidetään yksitotisena puupeltona, on väärin nimittää sitä metsäksi. Sanottakoon sitä vaikka puuplantaasiksi. Ei sieltä vuosikymmeniin löydy edes marjoja ja sieniä sen jälkeen, kun risukko on tukahduttanut alleen viimeisetkin vattupusikot. Tällainen on tilanne ainakin Etelä-Suomen rehevillä mailla.

Tämä nykymeno on surullista siksi, että talousmetsää voitaisiin useimmissa tapauksissa uudistaa pehmeämmin menetelmin tuhoamatta metsämaisemaa ja metsän monimuotoisuutta niin täydellisesti kuin aukkohakkuussa tapahtuu.

Lue lisää

Useimmissa tapauksissa metsiä ei voitaisi uudistaa muilla tavoin kuin avohakkuulla. Ja faktoja:

Niin kauan se jotenkin onnistuu kun ensin kuusi uudistuu normaalisti männyn tai koivun alle. Mutta sen jälkeen kun kuusi on kerran uudistunut ja kasvanut uudistuskypsäksi sen alle ei uudistu mikään. Kuusi toki saattaa nousta uudestaan, mutta se on jo sen jälkeen takuulla lahoa jo nuorena. Lehtipuut ei Suomessa uudistu kuusikon alle. Toinen tärkeä seikka on, että ei ole taloudellisesti järkevää kerätä niitä uudistuskypsiä puita sieltä täältä ympäri mettää. Ja se on myös hankalaa, koska isoja puita on pakko kaataa myös alla olevan taimikon päälle ja ne tuhoutuu. Ja Puitten pois ajo myös väkisinki vahingoittais jäljelle jääviä puita.

Ai niin, aurausta ei saa enää käyttää maanmuokkauksena paitsi lapissa. Kyllä niitä metsoja ja teerejä näkee ku vaan menee mettään ja pitää silmät auki. Tänä syksynä näkyny reilusti.

juntti^ kirjoitti:

Useimmissa tapauksissa metsiä ei voitaisi uudistaa muilla tavoin kuin avohakkuulla. Ja faktoja:

Niin kauan se jotenkin onnistuu kun ensin kuusi uudistuu normaalisti männyn tai koivun alle. Mutta sen jälkeen kun kuusi on kerran uudistunut ja kasvanut uudistuskypsäksi sen alle ei uudistu mikään. Kuusi toki saattaa nousta uudestaan, mutta se on jo sen jälkeen takuulla lahoa jo nuorena. Lehtipuut ei Suomessa uudistu kuusikon alle. Toinen tärkeä seikka on, että ei ole taloudellisesti järkevää kerätä niitä uudistuskypsiä puita sieltä täältä ympäri mettää. Ja se on myös hankalaa, koska isoja puita on pakko kaataa myös alla olevan taimikon päälle ja ne tuhoutuu. Ja Puitten pois ajo myös väkisinki vahingoittais jäljelle jääviä puita.

Ai niin, aurausta ei saa enää käyttää maanmuokkauksena paitsi lapissa. Kyllä niitä metsoja ja teerejä näkee ku vaan menee mettään ja pitää silmät auki. Tänä syksynä näkyny reilusti.

Lue lisää

on uudistunut, kun ihmistä ei vielä ollut aukkohakkaamassa ja myllertämässä maaperää? Eikö tuolla logiikalla Suomenkin pitäisi olla täysin puuton?

Aukkohakkuu ei ole millään tavoin luonnonmukainen metsän uudistusmenetelmä. Enkä ymmärrä väitettäsi, että isomman puuston alla kasvaneet, luonnostaan syntyneet kuusentaimet olisivat lahoja jo nuorena. Mistä sellainen käsitys on tullut? Ainakin omassa metsässäni erirakenteisen sekametsän pienaukoissa kasvavat taimet ovat terveitä. Lahopuheilla pelotellaan metsänomistajat ostamaan kalliita palveluja.

Kirjoitat juuri sitä liturgiaa, jota kaikki aukkohakkuista toimeentulonsa saavat teollisuuden ja mhy:n ammattilaiset latelevat. Metsänomistajille aukkohakkuumenetelmä on kallis ja vaivalloinen. Luonnon kannalta se on tuhoisa, monimuotoisuutta radikaalisti vähentävä, ja metsämaisemaa turmeleva.

Olisi jo aika ottaa huomioon nekin metsänomistajat, jotka eivät halua riistää metsästään sitä viimeistä euroa, mutta jotka haluavat asiallista neuvontaa ja palvelua metsänhoitomaksunsa vastikkeeksi.

miten metsä kirjoitti:

on uudistunut, kun ihmistä ei vielä ollut aukkohakkaamassa ja myllertämässä maaperää? Eikö tuolla logiikalla Suomenkin pitäisi olla täysin puuton?

Aukkohakkuu ei ole millään tavoin luonnonmukainen metsän uudistusmenetelmä. Enkä ymmärrä väitettäsi, että isomman puuston alla kasvaneet, luonnostaan syntyneet kuusentaimet olisivat lahoja jo nuorena. Mistä sellainen käsitys on tullut? Ainakin omassa metsässäni erirakenteisen sekametsän pienaukoissa kasvavat taimet ovat terveitä. Lahopuheilla pelotellaan metsänomistajat ostamaan kalliita palveluja.

Kirjoitat juuri sitä liturgiaa, jota kaikki aukkohakkuista toimeentulonsa saavat teollisuuden ja mhy:n ammattilaiset latelevat. Metsänomistajille aukkohakkuumenetelmä on kallis ja vaivalloinen. Luonnon kannalta se on tuhoisa, monimuotoisuutta radikaalisti vähentävä, ja metsämaisemaa turmeleva.

Olisi jo aika ottaa huomioon nekin metsänomistajat, jotka eivät halua riistää metsästään sitä viimeistä euroa, mutta jotka haluavat asiallista neuvontaa ja palvelua metsänhoitomaksunsa vastikkeeksi.

Lue lisää

Olla lujassa,saada apua,neuvoja jatkuvankasvatuksen mallille MHY:stä,vaikka maksavalle asiakkaalle,sitä pitäisi olla tarjolla.Oisko hieman boikottilistalla,nämä kanssasi samaamieltä olevat,mutta jos metsälaki sen sallii,niin pitäisi yhdistykseltä löytyä henkilö siitä kertomaan halukkaille.Todellisuudessa taitavat kaupata avohakkuuta,tuollaista kysyttäessä.Onhan ajat parantuneet niin lain,kuin sertifioinninkin myötä,jokainenhan saa hoitaa tai olla hoitamatta metsiään niinkuin parhaaksi katsoo.Toisilla on se rahankiilto silmissä,toinen hakee metsistään muitakin arvoja,mikä ei mielestäni ole huono asia.

miten metsä kirjoitti:

on uudistunut, kun ihmistä ei vielä ollut aukkohakkaamassa ja myllertämässä maaperää? Eikö tuolla logiikalla Suomenkin pitäisi olla täysin puuton?

Aukkohakkuu ei ole millään tavoin luonnonmukainen metsän uudistusmenetelmä. Enkä ymmärrä väitettäsi, että isomman puuston alla kasvaneet, luonnostaan syntyneet kuusentaimet olisivat lahoja jo nuorena. Mistä sellainen käsitys on tullut? Ainakin omassa metsässäni erirakenteisen sekametsän pienaukoissa kasvavat taimet ovat terveitä. Lahopuheilla pelotellaan metsänomistajat ostamaan kalliita palveluja.

Kirjoitat juuri sitä liturgiaa, jota kaikki aukkohakkuista toimeentulonsa saavat teollisuuden ja mhy:n ammattilaiset latelevat. Metsänomistajille aukkohakkuumenetelmä on kallis ja vaivalloinen. Luonnon kannalta se on tuhoisa, monimuotoisuutta radikaalisti vähentävä, ja metsämaisemaa turmeleva.

Olisi jo aika ottaa huomioon nekin metsänomistajat, jotka eivät halua riistää metsästään sitä viimeistä euroa, mutta jotka haluavat asiallista neuvontaa ja palvelua metsänhoitomaksunsa vastikkeeksi.

Lue lisää

Kyllä se niin on, että tuo metsä ennen meidän ihmispoloisten toilailuja on uudistunut ja avohakattu metsäpalojen avulla. Siinä palon aikana on vanhat kuuset hävinneet kuin soihdut savuna taivaalle, jättäen tuhkaa ja hiiltyneitä kökäleitä maan päälle. Tämä on se vaihe joka nykyisin on tehtävä ihmisten toimesta, koska metsäpaloja ei kovin moni halua lähimetsiinsä kesäkausiksi riehumaan :)

jakkarata kirjoitti:

Kyllä se niin on, että tuo metsä ennen meidän ihmispoloisten toilailuja on uudistunut ja avohakattu metsäpalojen avulla. Siinä palon aikana on vanhat kuuset hävinneet kuin soihdut savuna taivaalle, jättäen tuhkaa ja hiiltyneitä kökäleitä maan päälle. Tämä on se vaihe joka nykyisin on tehtävä ihmisten toimesta, koska metsäpaloja ei kovin moni halua lähimetsiinsä kesäkausiksi riehumaan :)

Lue lisää

teoria ei kaikin osin pidä paikkaansa. Metsät ovat uudistuneet tietyillä metsätyypeillä enimmäkseen siten, että metsään on syntynyt pieniä aukkoja lahonneiden puiden kaatuessa tai myrskyn tehdessä tuhojaan. Näihin aukkoihin on tullut myös lehtipuuta. Uudistuminen ei ole vaatinut hehtaarien laajuisia palo- tai myrskytuhoaukeita kuten "tehokasvattajat" väittävät.

Luonnonmetsän palo ei tapa paksukaarnaisia metsän valtapuita. Ne jäävät siementämään uuden sukupolven. Palon polttamassa pintakerroksessa taimet saavat suotuisen elinympäristön. Kulotus onkin luonnonmukainen tapa uudistaa metsää.

Luonnonmetsän palossa metsään jää valtava lahopuuvarasto, joka on lukemattomille lahopuuta tarvitseville metsäeliöille välttämätön. Aukkohakkuumetsien muutaman kuution säästöpuita ei voi verrata tähän varsinkin, jos kannotkin revitään maasta.

Talousmetsä on tarkoitettu nimensä mukaisesti hyödynnettäväksi, joten se ei koskaan voi täysin muistuttaa luonnonmetsää, mutta vähemmän tehokkaaseen metsänkasvatukseen pitäisi siihen halullisille metsänomistajille antaa samalla tavalla neuvontaa kuin aukkohakkuun kannattajille. Myös puunkorjuukaluston kehittämisessä paremmin poimintahakkuisiin soveltuvaksi olisi vielä paljonkin tehtävää samoin ammattilaisten koulutuksessa. Ennenkaikkea metsäammattilaisten - varsinkin vanhemman polven - asenteissa olisi parantamisen varaa.

Toivottavasti lopetetaan ainakin se harhauttava julistus, että aukkohakkuu - äestys - istutus-menetelmä vastaa luonnollista metsänuudistumista.

miten metsä kirjoitti:

on uudistunut, kun ihmistä ei vielä ollut aukkohakkaamassa ja myllertämässä maaperää? Eikö tuolla logiikalla Suomenkin pitäisi olla täysin puuton?

Aukkohakkuu ei ole millään tavoin luonnonmukainen metsän uudistusmenetelmä. Enkä ymmärrä väitettäsi, että isomman puuston alla kasvaneet, luonnostaan syntyneet kuusentaimet olisivat lahoja jo nuorena. Mistä sellainen käsitys on tullut? Ainakin omassa metsässäni erirakenteisen sekametsän pienaukoissa kasvavat taimet ovat terveitä. Lahopuheilla pelotellaan metsänomistajat ostamaan kalliita palveluja.

Kirjoitat juuri sitä liturgiaa, jota kaikki aukkohakkuista toimeentulonsa saavat teollisuuden ja mhy:n ammattilaiset latelevat. Metsänomistajille aukkohakkuumenetelmä on kallis ja vaivalloinen. Luonnon kannalta se on tuhoisa, monimuotoisuutta radikaalisti vähentävä, ja metsämaisemaa turmeleva.

Olisi jo aika ottaa huomioon nekin metsänomistajat, jotka eivät halua riistää metsästään sitä viimeistä euroa, mutta jotka haluavat asiallista neuvontaa ja palvelua metsänhoitomaksunsa vastikkeeksi.

Lue lisää

Kyllä sitä neuvontaa saa, vaikka ei halua hakata aukkoa. Sitä pitää vain uskaltaa kysyä. Eikä mun tarvi toimeentulon vuoksi tällästä puhua, ei vaikuta mun rikastumisiin. Kyllähän asfalttiinki metsä tulee, jos se jätetään käyttämättä. Se vaan vie aikaa. Muokkauksella halutaan vaan nopeuttaa sitä metsittymistä.

Ja laho leviää ison metsän alla kasvaviin taimiin helposti siksi, että se leviää juuristossa. Ja koska isot kuuset ainakin etelä- suomessa on helposti lahoja, leviää se laho niiden kautta myös alla kasvaviin taimiin.

Ja kyllähän se hyvä on, että on myös metsänomistajia, jotka antaa mettän vaan olla, en mä sitä sano. Mutta alkujaanhan sitä metsää hakataan sen takia, koska tarvitaan paperia ja puuta. Ja sitä ei kyllä saada tarpeeksi ilman avohakkuita.

Sitä paitsi Suomesta ei tekijät riitä siihen, että niitä puita aletaan keräilemään sieltä täältä. Metsurit vähenee koko ajan, ja koneet vaikuttaa sellasilla hakkuilla melkein yhtä paljon siihen luonnon tuhoutumiseen ku avohakkuu.

Ja jos aiot uudistaa sitä metsääs pienaukoilla, niin sen sanot, että ellet ite tee, niin melkein tappiolle jäät.

metsäpalojen kirjoitti:

teoria ei kaikin osin pidä paikkaansa. Metsät ovat uudistuneet tietyillä metsätyypeillä enimmäkseen siten, että metsään on syntynyt pieniä aukkoja lahonneiden puiden kaatuessa tai myrskyn tehdessä tuhojaan. Näihin aukkoihin on tullut myös lehtipuuta. Uudistuminen ei ole vaatinut hehtaarien laajuisia palo- tai myrskytuhoaukeita kuten "tehokasvattajat" väittävät.

Luonnonmetsän palo ei tapa paksukaarnaisia metsän valtapuita. Ne jäävät siementämään uuden sukupolven. Palon polttamassa pintakerroksessa taimet saavat suotuisen elinympäristön. Kulotus onkin luonnonmukainen tapa uudistaa metsää.

Luonnonmetsän palossa metsään jää valtava lahopuuvarasto, joka on lukemattomille lahopuuta tarvitseville metsäeliöille välttämätön. Aukkohakkuumetsien muutaman kuution säästöpuita ei voi verrata tähän varsinkin, jos kannotkin revitään maasta.

Talousmetsä on tarkoitettu nimensä mukaisesti hyödynnettäväksi, joten se ei koskaan voi täysin muistuttaa luonnonmetsää, mutta vähemmän tehokkaaseen metsänkasvatukseen pitäisi siihen halullisille metsänomistajille antaa samalla tavalla neuvontaa kuin aukkohakkuun kannattajille. Myös puunkorjuukaluston kehittämisessä paremmin poimintahakkuisiin soveltuvaksi olisi vielä paljonkin tehtävää samoin ammattilaisten koulutuksessa. Ennenkaikkea metsäammattilaisten - varsinkin vanhemman polven - asenteissa olisi parantamisen varaa.

Toivottavasti lopetetaan ainakin se harhauttava julistus, että aukkohakkuu - äestys - istutus-menetelmä vastaa luonnollista metsänuudistumista.

Lue lisää

Kyllä istutus melko luonnonmukainen menetelmä on. Siemenestä sekin taimi lähtee, käy kääntymässä taimitarhalla josta se palautuu muhevaan maahan.
Kyllä me aukkohakkaajatkin nähdään metsä puilta tai päinvastoin, eikä me rahankiilto silmissä olla riistämässä luonnon arvoja. Otetaan se vain minkä metsä antaa: sahapuut, paperipuut, energiapuut, tarvepuut. Jättöpuut oikein jätettynä on ihan OK mutta en minä tukkia ötökeille syöttäs.
Siihen Lähteen "ikiliikkujamalliin" on moni hurahtanut, toimii paperilla kyllä mutta käytäntö toinen juttu. Missä se voisi onnistua on rehevän maan kuusissa kaikki hommat itse tehtynä. Kaadot sentin tarkkuudella vesisateella jolloin puu notkeaa ja ajot hevosella tai moottorikelkalla. Tuskin lainvartijat estävät sen mallin harjoittamista.

puut kuuluvat metsäluontoon. Ne ovat uhanalaiselle metsäeliöstölle elintärkeitä.

Metsän monimuotoisuus ei tarkoita sitä, että metsässä on yksi kuvio hakkuuaukkoa, viereinen kuvio kolmen metrin korkuista taimikkoa, toinen kuvio 40-vuotiasta alaharvennettua samankokoisten puiden muodostamaa puupeltoa. Jos näin luulet, et ole koskaan katsonut sieltä puiden tasolta, mitä kasvaa metsän kenttä- ja pohjakerroksessa. Se lajisto paljolti määrää onko metsä monimuotoinen. Myös lahopuuta vaativien lintujen ja nisäkkäiden lukumäärä kertoo paljon metsän monimuotoisuustilanteesta.

Oikea metsä on puustoltaan monikerroksinen, eri-ikäiset puut eivät sijoitu horisontaalisesti maastoon omiksi kuvioikseen vaan ovat alakkain. Sitä tarkoittaa oikea monimuotoisuus.

Uudistaminen on tuhoamista silloin, kun se hävittää metsän monimuotoisen eliöyhteisön jopa lopullisesti. Näin käy silloin, kun uhanalaiset lajit eivät pysty leviämään myöhemminkään uudistetulle alueelle siksi, että niiden elinalueet ovat liian kaukana toisistaan. Jopa yleiset metsäkasvit, kuten mustikka häviävät myllerretyiltä aukoilta pitkäksi aikaa.

90 prosenttia keräämättä jäävistä sienistä ja marjoista on niin kaukana, että ainakaan kaltaiseni autoton poimija ei pysty niitä keräämään. Tämän vuoksi olenkin säilyttänyt omissa metsissä erirakenteiskasvatuksen avulla parhaita marja- ja sienipaikkoja. Näyttävät kelpaavan hyvin kesämökkiläisille ja naapuruston metsänomistajille, jotka ovat marjapaikkansa tuhonneet aukkohakkaamalla. Tällainen on tilanne Etelä-Suomen rehevillä mailla.

Päähänpinttymän valtaama ihminen on on yhtä typerä kuin edellä ollut oksennus osoittaa. Täydellistä tietämättömyyttä luonnon suhteen. Hävettää olla metsänomistaja, kun joukossamme on totaali-idiootteja. Metsänomistajan pitää olla vastuullinen ja kasvaa metsän mukana. Selluteollisuuden propagandaan hairahtunut on yksinkertainen tollukka, jota ei voi edes sääliä.

Tutkijathan sitä kirjanpainajaa levittivät esim. sinne Kymijoen varteen muka luonnon monipuolistamiseksi. Ja kenes idea oli päästää hirvikarja niin suureksi, ettei männyn kasvatuksessa ollu mitää mieltä. Että on menny luotto näihin tieremiehiin.

Sellufirmat ovat saaneet liian paljon valtaa maassamme. Se näkyy myös hakkuukertymässä. Vielä 80-luvulla hakkuukertymästä oli tukkia noin 65% ja tänään se on vain noin 45 %. Johtuu enimmäkseen siitä, että maamme "metsäammattilaiset" (melko tiine nimitys) tukevat nk. räkämännikkö -meininkiä. Sellufirmat ovat onnistuneet lobbaamaan mallin, jossa kasvatetaan mahdollisimman huonolaatuista puuta, josta ei ole tukiksi. Samaan aikaan ao. jengi on maksanut putinille rajalla noin tuplahintaa verrattuna suomalaiseen puuhun tehtaan portilla. Ja eikä tässä kaikki... suurin osa nk. suomalaisista "metsänomistajista" ovat tukeneet ... tämä portaali mukaanlukien.... tätä kummallista kuviota.