Kääpiökoirat

Hei

Kääpiövilliksestä ei ole muuta kokemusta kuin että naapureissa on parikin ja ovat yllättävän hyökkääviä. Saattaa toisen "pahatuulisuus" johtua osittain siitä että perheessä on pieniä lapsia ja luulen koiran joutuvan kokemaan vähän kaikenlaista. Meillä on Lhasa apso joka on sopivan pieni, iloinen, sosiaalinen yksilö joka kuitenkin vahtii isäntä perhettä. Poika on ihan tyytyväinen jos se viedään pitkille lenkeille mutta tyytyy myös lyhyempiin lenkkeihin.

Bichon Havannaishan on aikalailla apson näköinen mutta taitaa olla vain hiukan isompi kuin apso. Meidän apson turkki on pitkä ja paksu, vaatii kylläkin lähes päivittäisen hoidon, mutta mikä onkaan kivempaa kuin touhuta koiran kanssa vaikkapa vain turkin harjausta. Meilläkin on turkkia hoidettu joka päivä ja poika ilmiselvästi nauttii harjauksesta. Tuttava piiristä on mm. Cottoneita, Bichon Friseetä mutta mielestäni Apsosta löytyy luonnetta kaikista eniten, se ei ole mikään takaneduskoira, eikä mikään muotikoira.
Apso on yksi vanhimmista puhtaana pysyneistä roduista eikä sitä ole tehtailtu.

Koiran valinta on todella vaikeaa. Jokaisen mielestä se "oma rotu" on ihanin, ja niinhän se on lapsienkin kanssa: muiden kakarat ja meidän ihanat lapset.

Itse olen siunaillut monestikkin sitä päivää kun valitsimme apson. Ihanampaa poikaa saa etsiä.Se on juuri sopivan kokoinen ja luontoinen, ainakin meidän perheellemme.

Niin, nyt meille on tulossa jo toinen apsopoika.

on varmasti, itse päädyin mäyräkoiraan. Sain ihanan, älykkään kaverin itselleni, ja myös jääräpäisen. Eikä turkki vaadi hirvittävää hoitoa, harjaaminen riittää.

Ehkä kannattaisi kuitenkin aloittaa rodun valinta miettimällä minkä verran jaksat/kykenet koiraasi ulkoiluttamaan ja millaiset mahdollisuudet asuinseudullasi siihen on. Voitko päästää vapaaksi esim metsään, aitaukseen tms vai onko ainoa mahdollisuus kiertää korttelin ympäri.
Jos ulkoiluttamisen vaatima aika on rajallista, huomioi että koira tarvitsee muutenkin aikaa, myös koulutukseen, leikkimiseen ja yhdessäoloon.

Itselläni on kokemusta sekä isoista koirista että kääpiökoirista. Ja lause että pieni koira ei tarvi niin paljoa liikuntaa on puppua!(oma mielipiteeni)Itselläni on cottonin ja apson sekotus ja todella vilkas sellainen. Nyt otin lisäksi bichon havanneesin pennun ja jo 8 viikkoisena sekin on todella vilkas ja kaipaa toimintaa, ei pelkkää riekkumista vaan hiukan aivovoimisteluakin. VAnhempi koiramme käy päivittäin pitkillä lenkillä ja nauttii siitä suunnattomasti. Tykkää touhuta lumessa ja muutenkin riekkua. Turkin hoito noilla onkin sitten aikaa vievää. Kummallakin on tai on tulossa pitkä karva, joka vaatii päivittäistä harjausta ja pesua noin parin viikon välein. Jos pidät koiran pelkästään kotikoirana, yksi helpotus turkkiin on leikkaaminen(itse en kyllä suostu leikkelemään)ja se ettei käytä valkaisevia pesuaineita!Ne tekevät turkista helpommin takkuuntuvan. Itse otin silloin 3 vuotta sitten ton meidän sekotuksen ja elettyäni sen kanssa totesin haluavani toisen pienen ja aloin tutkia rotuja. Aikani tongittuani tulin päätökseen Bichon Havanneesista, se on terve rotu, iloinen, vilkas, lapsirakas ym.Eli juuri sitä mitä haluan koiralta.Voin suositella

Itselläni on kokemusta sekä isoista koirista että kääpiökoirista. Ja lause että pieni koira ei tarvi niin paljoa liikuntaa on puppua!(oma mielipiteeni)Itselläni on cottonin ja apson sekotus ja todella vilkas sellainen. Nyt otin lisäksi bichon havanneesin pennun ja jo 8 viikkoisena sekin on todella vilkas ja kaipaa toimintaa, ei pelkkää riekkumista vaan hiukan aivovoimisteluakin. VAnhempi koiramme käy päivittäin pitkillä lenkillä ja nauttii siitä suunnattomasti. Tykkää touhuta lumessa ja muutenkin riekkua. Turkin hoito noilla onkin sitten aikaa vievää. Kummallakin on tai on tulossa pitkä karva, joka vaatii päivittäistä harjausta ja pesua noin parin viikon välein. Jos pidät koiran pelkästään kotikoirana, yksi helpotus turkkiin on leikkaaminen(itse en kyllä suostu leikkelemään)ja se ettei käytä valkaisevia pesuaineita!Ne tekevät turkista helpommin takkuuntuvan. Itse otin silloin 3 vuotta sitten ton meidän sekotuksen ja elettyäni sen kanssa totesin haluavani toisen pienen ja aloin tutkia rotuja. Aikani tongittuani tulin päätökseen Bichon Havanneesista, se on terve rotu, iloinen, vilkas, lapsirakas ym.Eli juuri sitä mitä haluan koiralta.Voin suositella

mulla on ollut chihuahua ja kääpiövillakoira. chihuahuat on suloisia mutta öö, kaikella rakkaudella täytyy sanoa että ei ihan siitä fiksuimmasta päästä. kääpiövillakoira, omani ainakin, sen sijaan oli kyllä elämää suurempi olento. ikinä en ole tavannut toista niin syvästi kiintyvää koiraa..halusi aina olla lähellä ja kainalossa, aivan ihana! oli myöskin hyvin fiksu ja nopeasti oppiva, joskin itsepäinen. ei oikein tykännyt lapsista kun ovat sellaisia hosujia jotka paijaavat vähän turhan kovalla kädellä. turkin hoidossa on tietysti oma häslinkinsä mutta jos joku koira on vaivan arvoinen niin villakoira!

Itse olemme myös hankkimassa pientä koiraa ja olemme perin pohjin tutustuneet kääpiösnautseriin
kyselemällä kasvattajilta ko. rodusta ja kirjoista
lukemalla. Kääpiösnautseri tulee olemaan meidän valintamme. Toinen aivan ihana pieni koira on cairnin terrieri.