Mitä eroa

Tekstisi oli varsin ympäripyöreää ammattijargonia, jolla yrität vakuutella että näillä kahdella termillä olisi jotain oleellista eroa. Näin ei kuitenkaan ole.

"Rikosilmoitus on aina rikosilmoitus, eikä sitä voi vetää takaisin, vaikka myöhemmin kaduttaisikin koko ilmoitus, varsinkin jos sen johdosta joutuu vuosikausia kestäviin ja kalliisiin käräjöinteihin."

Ilmoitusta ei toki voi perua kun se kerran on tehty - mutta vaatimuksensa asiassa voi, mikä pienemmissä asioissa tarkoittaa samaa kuin tutkinnan päättäminen. Tosin sama koskee myös rikosilmoitusta, joten mikäli näet tässä suhteessa rikosilmoituksessa ja tutkintapyynnössä jotain eroa, tarkentaisitko mitä tarkoitat.

"Tutkintapyyntö sensijaan on lähinnä ilmianto."

Rikosilmoitusko ei ole?

"Tutkintapyynnön saatuaan poliisi selvittää sisältääkö pyyntö rikoksen ja onko siihen näyttöä, sekä jos kyseessä on asianomistajarikos, vaatiiko asianomistaja rangaistusta."

Eli tekee aivan samat toimenpiteet kuin rikosilmoituksen kohdallakin. Tai jos olen väärässä, kerro mitä eroa näiden ilmoitusten aiheuttamilla toimenpiteillä on.

"Jos sitten edellytykset täyttyvät, niin poliisi itse laatii tutkintapyynnöstä rikosilmoituksen, ennen esitutkinnan aloittamista."

Menee turhaksi tekniseksi kikkailuksi, mutta todettakoon, ettei kaikista "rikosilmoituksistakaan" laadita ns. r-ilmoitusta.

Kaikista poliisille tehdyistä ilmoituksista, nimikkeestä riippumatta, pitää kirjata ilmoitus. Kirjaaja päättää millä nimikkeellä se kirjataan, mutta ei sitä, kirjataanko vai ei.

mala_fide kirjoitti:

Tekstisi oli varsin ympäripyöreää ammattijargonia, jolla yrität vakuutella että näillä kahdella termillä olisi jotain oleellista eroa. Näin ei kuitenkaan ole.

"Rikosilmoitus on aina rikosilmoitus, eikä sitä voi vetää takaisin, vaikka myöhemmin kaduttaisikin koko ilmoitus, varsinkin jos sen johdosta joutuu vuosikausia kestäviin ja kalliisiin käräjöinteihin."

Ilmoitusta ei toki voi perua kun se kerran on tehty - mutta vaatimuksensa asiassa voi, mikä pienemmissä asioissa tarkoittaa samaa kuin tutkinnan päättäminen. Tosin sama koskee myös rikosilmoitusta, joten mikäli näet tässä suhteessa rikosilmoituksessa ja tutkintapyynnössä jotain eroa, tarkentaisitko mitä tarkoitat.

"Tutkintapyyntö sensijaan on lähinnä ilmianto."

Rikosilmoitusko ei ole?

"Tutkintapyynnön saatuaan poliisi selvittää sisältääkö pyyntö rikoksen ja onko siihen näyttöä, sekä jos kyseessä on asianomistajarikos, vaatiiko asianomistaja rangaistusta."

Eli tekee aivan samat toimenpiteet kuin rikosilmoituksen kohdallakin. Tai jos olen väärässä, kerro mitä eroa näiden ilmoitusten aiheuttamilla toimenpiteillä on.

"Jos sitten edellytykset täyttyvät, niin poliisi itse laatii tutkintapyynnöstä rikosilmoituksen, ennen esitutkinnan aloittamista."

Menee turhaksi tekniseksi kikkailuksi, mutta todettakoon, ettei kaikista "rikosilmoituksistakaan" laadita ns. r-ilmoitusta.

Kaikista poliisille tehdyistä ilmoituksista, nimikkeestä riippumatta, pitää kirjata ilmoitus. Kirjaaja päättää millä nimikkeellä se kirjataan, mutta ei sitä, kirjataanko vai ei.

Lue lisää

Mikähän esityksessäni meni väärin ?

Otetaan vaikka esimerkiksi peltikolari. Tunteet käyvät kuumina kolaripaikalla ja poliisi kutsutaan paikalle. Sopua ei synny, vaan vaaditaan poliisia tekemään rikosilmoituksen. Ilmoitus tehdään ja poliisi antaa syylliseksi katsomalleen sakon. Sakon saanut ei tyydy sakkoon vaan vastustaa sitä. Lähdetään käräjäkierrokselle, joka voi jatkua hoviin saakka ja tulee hintoihinsa.
Hovin ratkaisun jälkeen hävinnyt kertoo, että jos minä tämän olisin tiennyt, niin olisin ilomielin ottanut syyt niskoilleni jo siellä kolaripaikalla.
Eli juttua ei voi enää vetää takaisin, kun siitä kerran rikosilmoitus laaditaan.

Jos tutkintayyntö on ns. paskajuttu, joka ei sisällä rikosta, niin poliisi laatii siitä S/ilmoituksen ja tekee tutkinnanlopettamispäätöksen, jonka lähettää tiedoksi tutkintapyynnön tekijälle. Jos tämä siihen tyytyy, niin asia jäi siihen. Totuus on kuitenkin se, että yleensä ei tyydy, jolloin poliisi pienemmän riesan tien kautta selvitäkseen saattaa laatia R/ilmoituksen ja lopputulos on yleensä samanlainen. Tai selvissä paskajutuissa ei laadi sitä R/ilmoitusta, vaan antaa ilmoituksentekijän valittaa, kun nähdään että vaikka valittaa, niin se ei kuitenkaan johda mihinkään.


Eli S/jutut ovat poliisin mapeissa, eikä niihin sen enempää panosteta.

R/jutuissa sensijaan käynnistyy koko esitutkintaruletti, jonka lopputulosta ei yleensä etukäteen voi arvata, tai paskajutuissahan poliisi arvaa, mutta kun pitää vaan tutkia ja tutkia, kunnes rohkea tutkinnanjohtaja päättää jutun. Tietysti silloin, jos on aiheellista juttu lähetetään syyttäjälle.

mätämuna kirjoitti:

Mikähän esityksessäni meni väärin ?

Otetaan vaikka esimerkiksi peltikolari. Tunteet käyvät kuumina kolaripaikalla ja poliisi kutsutaan paikalle. Sopua ei synny, vaan vaaditaan poliisia tekemään rikosilmoituksen. Ilmoitus tehdään ja poliisi antaa syylliseksi katsomalleen sakon. Sakon saanut ei tyydy sakkoon vaan vastustaa sitä. Lähdetään käräjäkierrokselle, joka voi jatkua hoviin saakka ja tulee hintoihinsa.
Hovin ratkaisun jälkeen hävinnyt kertoo, että jos minä tämän olisin tiennyt, niin olisin ilomielin ottanut syyt niskoilleni jo siellä kolaripaikalla.
Eli juttua ei voi enää vetää takaisin, kun siitä kerran rikosilmoitus laaditaan.

Jos tutkintayyntö on ns. paskajuttu, joka ei sisällä rikosta, niin poliisi laatii siitä S/ilmoituksen ja tekee tutkinnanlopettamispäätöksen, jonka lähettää tiedoksi tutkintapyynnön tekijälle. Jos tämä siihen tyytyy, niin asia jäi siihen. Totuus on kuitenkin se, että yleensä ei tyydy, jolloin poliisi pienemmän riesan tien kautta selvitäkseen saattaa laatia R/ilmoituksen ja lopputulos on yleensä samanlainen. Tai selvissä paskajutuissa ei laadi sitä R/ilmoitusta, vaan antaa ilmoituksentekijän valittaa, kun nähdään että vaikka valittaa, niin se ei kuitenkaan johda mihinkään.


Eli S/jutut ovat poliisin mapeissa, eikä niihin sen enempää panosteta.

R/jutuissa sensijaan käynnistyy koko esitutkintaruletti, jonka lopputulosta ei yleensä etukäteen voi arvata, tai paskajutuissahan poliisi arvaa, mutta kun pitää vaan tutkia ja tutkia, kunnes rohkea tutkinnanjohtaja päättää jutun. Tietysti silloin, jos on aiheellista juttu lähetetään syyttäjälle.

Lue lisää

Kolariesimerkki oli hyvä ja totuudenmukainen, mutta se ei edelleenkään vastaa siihen, mikä on olennaista; mikä on tutkintapyynnön ja rikosilmoituksen ero. Eli tarkennetaan; entä jos tämä kolarin osapuoli ilmoittaakin, "rikosilmoituksen" sijasta poliisille: "Pyydän teitä tutkimaan, onko joku tässä syyllistynyt rikokseen". Muuttaako se prosessia? Ei muuta.

Jos kolari on tapahtunut, on käytännössä aina syytä epäillä rikosta (liikennerikkomus, liikenneturvallisuuden vaarantaminen tms.) jolloin esitutkinta on suoritettava, normaalina tai suppeana. Poikkeuksen tekee se, jos kellään ei ole vaatimuksia, silloin voidaan antaa selvästi "syylliselle" osapuolelle huomautus, mikä korvaa siinä tapauksessa esitutkintaprosessin.

"Eli juttua ei voi enää vetää takaisin, kun siitä kerran rikosilmoitus laaditaan."

Tähän vastasin jo aiemmin; asianomistajat voivat missä vaiheessa prosessia tahansa pyytää poliisia lopettamaan tutkinnan, koska heillä ei ole mitään vaatimuksia tekijää kohtaan. Jos juttu on vähäinen, se käytännössä myös päätetään "vähäisenä rikoksena".

Eli, toisin kuin väitit, jutun voi "vetää takaisin", vaikka rikosilmoitus olisi laadittu.

Ja vielä S- tai R-ilmoituksesta; on jatkotoimien kannalta yhdentekevää, kumpana juttu kirjataan. Tutkinnanjohtaja päättää, tutkitaanko juttua vai ei, joten sillä, millä nimikkeellä ilmoituksen vastaanottaja (yleensä konstaapeli) kirjaa jutun, ei ole jatkokäsittelyn kannalta väliä.

Eli lyhyesti: "ruletti ei käynnisty" sen perusteella, missä muodossa tehty ilmoitus kirjataan. Jos tutkinnanjohtaja huomaa, että S-ilmoitukseksi kirjatun jutun tapahtumankuvauksen perusteella esitutkintakynnys ylittyy, tutkinta on aloitettava, nimikkeestä riippumatta.

Tutkinnanjohtaja ei voi vedota siihen, että "tätä ei tutkita, koska tämä on kirjattu S-ilmoituksena". Tätä eivät kaikki poliisitkaan (varsinkaan ne, jotka eivät ole tutkintatyötä tehneet) ymmärrä. Sama toisinpäin: jos tutkinnanjohtaja huomaa, että R-ilmoitukseksi kirjatun jutun faktojen perusteella syytä epäillä rikosta ei ole, tutkintaa ei aloiteta ollenkaan.

mala_fide kirjoitti:

Kolariesimerkki oli hyvä ja totuudenmukainen, mutta se ei edelleenkään vastaa siihen, mikä on olennaista; mikä on tutkintapyynnön ja rikosilmoituksen ero. Eli tarkennetaan; entä jos tämä kolarin osapuoli ilmoittaakin, "rikosilmoituksen" sijasta poliisille: "Pyydän teitä tutkimaan, onko joku tässä syyllistynyt rikokseen". Muuttaako se prosessia? Ei muuta.

Jos kolari on tapahtunut, on käytännössä aina syytä epäillä rikosta (liikennerikkomus, liikenneturvallisuuden vaarantaminen tms.) jolloin esitutkinta on suoritettava, normaalina tai suppeana. Poikkeuksen tekee se, jos kellään ei ole vaatimuksia, silloin voidaan antaa selvästi "syylliselle" osapuolelle huomautus, mikä korvaa siinä tapauksessa esitutkintaprosessin.

"Eli juttua ei voi enää vetää takaisin, kun siitä kerran rikosilmoitus laaditaan."

Tähän vastasin jo aiemmin; asianomistajat voivat missä vaiheessa prosessia tahansa pyytää poliisia lopettamaan tutkinnan, koska heillä ei ole mitään vaatimuksia tekijää kohtaan. Jos juttu on vähäinen, se käytännössä myös päätetään "vähäisenä rikoksena".

Eli, toisin kuin väitit, jutun voi "vetää takaisin", vaikka rikosilmoitus olisi laadittu.

Ja vielä S- tai R-ilmoituksesta; on jatkotoimien kannalta yhdentekevää, kumpana juttu kirjataan. Tutkinnanjohtaja päättää, tutkitaanko juttua vai ei, joten sillä, millä nimikkeellä ilmoituksen vastaanottaja (yleensä konstaapeli) kirjaa jutun, ei ole jatkokäsittelyn kannalta väliä.

Eli lyhyesti: "ruletti ei käynnisty" sen perusteella, missä muodossa tehty ilmoitus kirjataan. Jos tutkinnanjohtaja huomaa, että S-ilmoitukseksi kirjatun jutun tapahtumankuvauksen perusteella esitutkintakynnys ylittyy, tutkinta on aloitettava, nimikkeestä riippumatta.

Tutkinnanjohtaja ei voi vedota siihen, että "tätä ei tutkita, koska tämä on kirjattu S-ilmoituksena". Tätä eivät kaikki poliisitkaan (varsinkaan ne, jotka eivät ole tutkintatyötä tehneet) ymmärrä. Sama toisinpäin: jos tutkinnanjohtaja huomaa, että R-ilmoitukseksi kirjatun jutun faktojen perusteella syytä epäillä rikosta ei ole, tutkintaa ei aloiteta ollenkaan.

Lue lisää

Pysytään edelleen siinä kolariesimerkissä:
- jos on kyseessä TLL 103 §:n mukainen liikennerikkomus, niin poliisi voi antaa tapahtumapaikalla syylliselle TLL 104 §:n nojalla huomautuksen, oli niitä vaatimuksia tai ei ollut. Esitutkintaa ei tarvitse käynnistää, inisköön jonku asiasta miten paljon haluaa. Jos inisijä sitten myöhemmin itse tekee samasta asiasta rikosilmoituksen, tai tutkintapyynnön, niin silloinkaan ei esitutkintaa käynnistetä, vaan ilmoitus kirjataan ja päätetään perusteella, että ei ole syytä muuttaa tapahtumapaikalla tehtyä päätöstä.

- jos on kyseessä rv:llä ratkaistava virallisen syytteen alainen rikos, niin poliisi voi antaa rv:n syylliselle, vaikka kuinka pyydettäisiin lopettamaan tutkinta edellyttäen, että syytön osapuoli rv-menettelyyn suostuu. Ellei suostu poliisi lähettää jutun syyttäjälle, joka taas voi nostaa syytteen tai olla nostamatta. (onhan ollut esimerkiksi tapauksia, joissa tekijä on korvannut tekonsa rahalla, jolloin molemmat osapuolet pitävät tekoa vähäisenä ja pyytävät poliisia lopettamaan tutkinnan. Siinä rikas selviää, kuin koira veräjästä, ei taida olla silloin laki kaikille sama, kun raha ratkaisee).

Tutkinnanjohtajan roolista minua lienee turha ryhtyä neuvomaan.

mätämuna kirjoitti:

Pysytään edelleen siinä kolariesimerkissä:
- jos on kyseessä TLL 103 §:n mukainen liikennerikkomus, niin poliisi voi antaa tapahtumapaikalla syylliselle TLL 104 §:n nojalla huomautuksen, oli niitä vaatimuksia tai ei ollut. Esitutkintaa ei tarvitse käynnistää, inisköön jonku asiasta miten paljon haluaa. Jos inisijä sitten myöhemmin itse tekee samasta asiasta rikosilmoituksen, tai tutkintapyynnön, niin silloinkaan ei esitutkintaa käynnistetä, vaan ilmoitus kirjataan ja päätetään perusteella, että ei ole syytä muuttaa tapahtumapaikalla tehtyä päätöstä.

- jos on kyseessä rv:llä ratkaistava virallisen syytteen alainen rikos, niin poliisi voi antaa rv:n syylliselle, vaikka kuinka pyydettäisiin lopettamaan tutkinta edellyttäen, että syytön osapuoli rv-menettelyyn suostuu. Ellei suostu poliisi lähettää jutun syyttäjälle, joka taas voi nostaa syytteen tai olla nostamatta. (onhan ollut esimerkiksi tapauksia, joissa tekijä on korvannut tekonsa rahalla, jolloin molemmat osapuolet pitävät tekoa vähäisenä ja pyytävät poliisia lopettamaan tutkinnan. Siinä rikas selviää, kuin koira veräjästä, ei taida olla silloin laki kaikille sama, kun raha ratkaisee).

Tutkinnanjohtajan roolista minua lienee turha ryhtyä neuvomaan.

Lue lisää

Kolaritarinointiin ei ole lisättävää, mutta valitettavasti se kuuluu johonkin toiseen ketjuun, koska tässä ketjussa puhutaan siitä, mikä on rikosilmoituksen ja tutkintapyynnön ero. Ainakaan vielä en ole saanut sinulta mitään kritiikkiä kestävää argumenttia sen puolesta, että niillä olisi joku merkittävä ero.

Silläkin uhalla että menee vanhan toistoksi, palaan vielä pariin kommenttiisi:

a)"tutkintapyyntö on lähinnä ilmianto" ja

b) "rikosilmoitusta ei voi vetää takaisin"

Jotta pysyttäisiin oleellisessa, kertoisitko:

1) Miksi rikosilmoitus ei ole "lähinnä ilmianto", mutta tutkintapyyntö on? Mikä siitä tekee niin erilaisen kuin tutkintapyynnöstä? ja

2) Miten tutkintapyynnön "takaisinvetäminen" eroaa rikosilmoituksen "takaisinvedosta"? Mikä se konkreettinen ero on?

3) kysyin aiemmassa viestissä, mitä eroa on sillä, vaatiiko tämän kolariesimerkin osapuoli "tutkintaa" vai "rikosilmoitusta". Et vastannut tuohon ainakaan suoraan mitään, joten olenko oikeassa vetäessäni sen johtopäätöksen, että on herttaisen yhdentekevää, mitä termiä ilmoittaja käyttää? (Jos olen väärässä, voinet varmasti kertoa, mikä se ero on.)

Ja koska koko tämän viestiketjun voi tiivistää yhteen kysymykseen, jonka ketjun aloittaja jo kysyikin, eli:

Miten poliisin toimet eroavat, jos kansalainen tekee poliisille sisällöltään samanlaisen

a) rikosilmoituksen tai
b) tutkintapyynnön?

Mitä kohtaan "a" kuuluvia toimenpiteitä jää tekemättä, jos ilmoitus otsikoidaankin (rikosilmoituksen sijasta) tutkintapyynnöksi?