Meille tuli lauantaina 3kk ikäinen tyttöpentu ja nyt meidän 9kk ikäinen leikattu kollipoikamme kuvittelee olevansa edelleen mies ja yrittää astua tyttöä jatkuvasti. Varmaan stressaa tyttöä aivan kamalasti kun toinen on koko ajan kimpussa... Mikä auttaisi? Olisiko Feliwaysta apua? Vai meneekö tämä ajan kanssa ohi?
Kolliongelma
Catnip
8362
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
olla niin, ettei tähän ongelmaan juuri feliway auta;) vaan ehkäpä kasvatuksellisesta kieltämisestä olisi enemmän apua.
Onko leikkauksesta kauan aikaa? vai leikattu vasta äskettäin? Astuiko ennen leikkausta naaraita? Ilmeisesti ei koska on niin nuori.
Kyllähän leikatutkin urokset voivat astumista yrittää, eikä siitä juuri muuta ongelmaa ole kuin stressi noin pienelle tytölle, aikuiselle ja kiimassa olevalle sillä voi olla ikäviäkin seurauksia=>valetiineys=>kohtutulehdus.
Tilanne on hankala, varsinkin jos tyttö ei pistä hanttiin ja anna urokselle päihin;) Kielto ei uroksen kohdalla ainakaan aiheuta myöhempää astumisen välttelyä kun se on leikattu. Leikkaamattoman uroksen kohdalla taas kieltäminen voisi johtaa siihen, ettei se astu vaikka lupa olisi:(
Poika on leikattu noin kuukausi sitten. Tyttö kyllä murisee ja sähisee kun poika käy niskaan kiinni, mutta sillä ei ole mitään vaikutusta poikaan. Ei ole poika naaraita nähnytkään sitten lapsuuskotinsa ennen tätä uutta tyttöä, joten tämä on ihan uusi juttu. Olemme kieltäneet ja nostaneet poikaa pois, mutta yhä vain jatkaa... Pitänee vain kärsivällisesti opettaa että niin ei saa tehdä. *yöunet hukassa*
vesisuihkua tai sitten, jos on mahdollista, niin pidä erillään yöt ja silloin kun olette pois kotoa. Näin saa ainakin pikkuinen huilata välillä. Luulen, että kun tyttö kasvaa isommaksi, alkaa myös uros saada hatkat:o)
Yöt on aika mahdotonta pitää erillään jos haluaa nukkua. Poika kun on tottunut vapaaseen liikkumiseen asunnossa (kaksio) ja jos ainoan oven laittaa kiinni, se raapii oven hajalle ennemmin kuin luovuttaa... Vesisuihku voisi tehota, kokeilenpa sitä seuraavaksi. Tyttö on kyllä tehokas puolustaja (kynnet, hampaat, sähinä ja murina), mutta poika kun on vielä niin paljon isompi ettei puolustus pelaa. :) Mutta ehkä tässä muutaman kuukauden sisällä tyttökin pystyy pitstämään hanttiin paremmin.
Meillä on kavereilla menossa sama juttu, on ollut jo kolmisen kuukautta... Tosin leikattu poika ei yritä "astua" vaan hyökkäilee rajusti. Kaksi ensimmäistä kissaa tulivat toimeen parin viikon kuluttua, mutta tämän uusimman pikkuisen kanssa on ongelmia. Kahden ensimmäisen kanssa käytettiin seuraavaa metodia (on muuten siitä mainitsemastani kirjasta ;) ) :pistä pikkuinen eri huoneeseen kuin toinen kissa, jos se on kaksiossa mitenkään mahdollista. Voisiko pikkuinen majailla aluksi vaikka makuuhuoneessa ja toinen muualla asunnossa? Älä anna niiden nähdä toisiaan. Laita pikkukisulle ruoka ja juomakupit huoneeseen. Anna olla siellä äläkä päästä kissoja näkemään pariin päivään, sitten voit alkaa paijata pikkukisua esim. sukilla, hiero erityisesti naaman alueelta, ja ripottele näitä "hajusukkia" ympäri asuntoa, niin toinen kissa haistaa pikkuisen hajun. Jatka tätä muutamasta päivästä viikkoon, riippuen isomman kissan reaktiosta (jos sähisee, jatka kauemmin). Älä siis anna kissojen tavata toisiaan. Kun hajuhoito tehoaa ja isompi näyttää rauhoittuneen, voit vilauttaa pikkuista sille ihan hetken ajan, ja heti sen jälkeen syöttää isommalle pari sen suosikki herkkua. Jatka tätä kunnes isompi tuntuu rauhoittuneen. Pikkuhiljaa voit pidentää tutustumisaikoja, mutta älä koskaan päästä sitä niin pitkäksi, että joku hyökkää. Parempi 20 puolen minuutin sessiota jotka päättyvät positiivisesti (herkkuihin) kuin yksi 5 minuutin sessio joka päättyy hyökkäykseen. Jos et ole leikittänyt kissojasi, nyt on hyvä aika aloittaa. Feliway voisi todellakin olla avuksi, itse olen juuri menossa ostamaan sitä (toimitusongelmia eläinkaupassa tähän asti, siksi vasta tässä vaiheessa... :(). Myös tämä tietty leikkimetodi voisi olla avuksi: parasta on käyttää "onkilelua" ja leikkiä sillä niin, että se muistuttaa metsästystä, lelu on hiiri, joka juoksee karkuun, piiloutuu, ja lopuksi väsyy ja "kuolee", jolloin kissa saa sen kiinni. Tärkeintä on antaa kissan saada "hiiri" aina välillä kiinni, antaa sen väijyä ja hyökkäillä ja lopuksi "tappaa" lelu, näin kissa saa harjoittaa luontaisia metsästäjän vaistojaan ja päästellä liikoja höyryjä. Pari kertaa päivässä per kissa riittää, n. 15 min kerta. Tärkeää on että jokainen kissa saa oman leikki hetken, eikä tarvitse kilpailla toisten kanssa. Tätä leikkitekniikkaa voit käyttää myös pikkukisun tapaamisten jälkeen palkitaksesi toista. Kissojen tapaamisten tulisi aina päättyä positiivisesti niin ne alkavat ajatella, että aina kun toinen on paikalla, ne saavat enemmän herkkuja ja leikitystä.
Kavereilla ollaan nyt uudelleen-esittelyvaiheessa, eli ovat eristäneet kissat verkko-ovella, näin kissat tottuvat näkemään toisiaan, mutta eivät pääse kimppuun. Kissat saavat olla vapaana ja tottuvat toistensa läheisyyteen. Jos haluat tarkempia ideoita tästä verkko-ovi jutusta, niin kerron kyllä mutta toivottavasti sinun nyt ei ihan niin pitkälle tarvitse mennä, sillä se on kyllä todella rasittavaa, jos täytyy näin hitaasti edistyä. Joskus on vain pakko, kun kissat ovat niin yksilöllisiä, jotkut tottuvat parissa päivässä, toisilla kestää monta kuukautta...
Onnea matkaan!
PS. Tuo "astuminen" on kollin tapa dominoida pikkuista, joskus dominoiva leikattu uros yrittää "astua" myös muita uroksia ainoana tarkoituksena osoittaa kuka on "herra talossa" ;)
Tuo onkin sitten hankalampi juttu... Onko teillä keittiössä ovea jonka voisi sulkea? Pikkuisen voisi laittaa yöksi sinne ruuan, veden, hiekkalaatikon ja lelujen kanssa... Päivisin kisuja voi pitää vuorotellen suljettuna makuuhuoneessa, kaverimme tekevät tätä "cat-switchia" useamman kerran päivässä; kun vapaana oleva kissa alkaa torkahdella, he kantavat sen makuuhuoneeseen ja antavat toisen juoksennella. Tosin voi olla vaikeaa tehdä tämä vaihto, niin etteivät kissat näe toisiaan... Aluksi on tärkeää etteivät näe.
Ei ole keittiössä ovea, ainoat ovet ovat makuuhuone ja tietysti vessa, mutta sinne ei viitsi toista päiviksi eristää... Makuuhuone voisi muuten käydä, mutta kun poika raapii ovea niin ettei kukaan saa nukuttua.
Muttamutta. Nyt on jo tullut edistystä asiaan, kissat nukkuivat vierekkäin tänään! :) Vieläkin poika yrittää välillä käydä kimppuun, mutta ei enää niin paljon kuin ennen. Joten eiköhän tämä tästä... :)
Kumma kun eivät viestit ilmesty perille... No onneksi kopioin sen, joten "joudut" kuitenkin lukemaan ;)
Meillä on kavereilla menossa sama juttu, on ollut jo kolmisen kuukautta... Tosin leikattu poika ei yritä "astua" vaan hyökkäilee rajusti. Kaksi ensimmäistä kissaa tulivat toimeen parin viikon kuluttua, mutta tämän uusimman pikkuisen kanssa on ongelmia. Kahden ensimmäisen kanssa käytettiin seuraavaa metodia (on muuten siitä mainitsemastani kirjasta ;) ) :pistä pikkuinen eri huoneeseen kuin toinen kissa, jos se on kaksiossa mitenkään mahdollista. Voisiko pikkuinen majailla aluksi vaikka makuuhuoneessa ja toinen muualla asunnossa? Älä anna niiden nähdä toisiaan. Laita pikkukisulle ruoka ja juomakupit huoneeseen. Anna olla siellä äläkä päästä kissoja näkemään pariin päivään, sitten voit alkaa paijata pikkukisua esim. sukilla, hiero erityisesti naaman alueelta, ja ripottele näitä "hajusukkia" ympäri asuntoa, niin toinen kissa haistaa pikkuisen hajun. Jatka tätä muutamasta päivästä viikkoon, riippuen isomman kissan reaktiosta (jos sähisee, jatka kauemmin). Älä siis anna kissojen tavata toisiaan. Kun hajuhoito tehoaa ja isompi näyttää rauhoittuneen, voit vilauttaa pikkuista sille ihan hetken ajan, ja heti sen jälkeen syöttää isommalle pari sen suosikki herkkua. Jatka tätä kunnes isompi tuntuu rauhoittuneen. Pikkuhiljaa voit pidentää tutustumisaikoja, mutta älä koskaan päästä sitä niin pitkäksi, että joku hyökkää. Parempi 20 puolen minuutin sessiota jotka päättyvät positiivisesti (herkkuihin) kuin yksi 5 minuutin sessio joka päättyy hyökkäykseen. Jos et ole leikittänyt kissojasi, nyt on hyvä aika aloittaa. Feliway voisi todellakin olla avuksi, itse olen juuri menossa ostamaan sitä (toimitusongelmia eläinkaupassa tähän asti, siksi vasta tässä vaiheessa... :(). Myös tämä tietty leikkimetodi voisi olla avuksi: parasta on käyttää "onkilelua" ja leikkiä sillä niin, että se muistuttaa metsästystä, lelu on hiiri, joka juoksee karkuun, piiloutuu, ja lopuksi väsyy ja "kuolee", jolloin kissa saa sen kiinni. Tärkeintä on antaa kissan saada "hiiri" aina välillä kiinni, antaa sen väijyä ja hyökkäillä ja lopuksi "tappaa" lelu, näin kissa saa harjoittaa luontaisia metsästäjän vaistojaan ja päästellä liikoja höyryjä. Pari kertaa päivässä per kissa riittää, n. 15 min kerta. Tärkeää on että jokainen kissa saa oman leikki hetken, eikä tarvitse kilpailla toisten kanssa. Tätä leikkitekniikkaa voit käyttää myös pikkukisun tapaamisten jälkeen palkitaksesi toista. Kissojen tapaamisten tulisi aina päättyä positiivisesti niin ne alkavat ajatella, että aina kun toinen on paikalla, ne saavat enemmän herkkuja ja leikitystä.
Kavereilla ollaan nyt uudelleen-esittelyvaiheessa, eli ovat eristäneet kissat verkko-ovella, näin kissat tottuvat näkemään toisiaan, mutta eivät pääse kimppuun. Kissat saavat olla vapaana ja tottuvat toistensa läheisyyteen. Jos haluat tarkempia ideoita tästä verkko-ovi jutusta, niin kerron kyllä mutta toivottavasti sinun nyt ei ihan niin pitkälle tarvitse mennä, sillä se on kyllä todella rasittavaa, jos täytyy näin hitaasti edistyä. Joskus on vain pakko, kun kissat ovat niin yksilöllisiä, jotkut tottuvat parissa päivässä, toisilla kestää monta kuukautta...
Onnea matkaan!
PS. Tuo "astuminen" on kollin tapa dominoida pikkuista, joskus dominoiva leikattu uros yrittää "astua" myös muita uroksia ainoana tarkoituksena osoittaa kuka on "herra talossa" ;)