Ihmettelen vain sitä, kun jatkuvasti vanhemmat kyselevät että miten lapsi viihtyy koulussa jos lukee tai laskee yms. Katsoinpa parhaaksi ottaa tämän omaksi aiheekseen, sillä SINUN lapsesi hyvin todennäköisesti ei ole todellakaan ainoa, joka lukee tai laskee ennen kouluikää. Lukutaidon oppiminen ennen ekaluokkaa ei todellakaan ole harvinaista ja opettajat tietävät kyllä, että joka vuosi tulee näitä lapsia luokalle. Vain nuori opettaja, joka ei ehkä muista omia kouluaikojaan, voi ajatella toisin.Itse luin ennen kouluikää ja moni muukin luokallani. Saimme omat lukukirjat. Samoin oman aikaisin lukeneen lapseni luokalla, kun toiset tavasivat, he saivat hakea koulun kirjastosta kirjat luettavaksi, joita sai lukea myös muilla tunneilla, jos edistyi nopeasti. Turha siis huolehtia, lapsesi luokalla on 90% varmuudella muitakin lukevia ja laskevia lapsia.
Jännä juttu tuosta lasten
lukemista laskemisesta yms.
14886
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kolmasosa ekaluokkalaisista oli oppinut lukemaan jo eskarissa, osa heistä jo aiemmin.
Opettaja jakoi oppilaat kahteen ryhmään, joista toisessa äidinkielentunnit aloitettiin ihan alkeista ja toisessa harjoiteltiin sitten vähän eri juttuja.
Jotkut vanhemmat vaan luulevat lapsiensa olevan jotenkin erityisen fiksuja, jos osaavat lukea ennen koulua.
osasin lukea sujuvasti ennen kouluun menoa, mutta sitten olikin vaikeaa oppia tavaamaan!
Sen sijaan yksikään lapsistani (neljä kipaletta) ei ole osannut enkä pidä minään.
Sitähän varten kouluun mennään että opitaan asioita.
Teen suomen kielen gradua ja sitä varten piti ottaa selville, kuinka moni lapsista on osannut lukea ennen kouluun menoaan. Vastaus oli, että keskimäärin joka toinen. Eräässä luokassa, jossa kävin keräämässä aineistoa, jopa kaksi kolmasosaa olivat aikaisia lukijoita.
Tilanne on hieman muuttunut omilta kouluajoiltani. Itse menin ekaluokalle 1990. Luokassani oli 18 oppilasta ja olin ainoa, joka osasi lukea. Rinnakkaisluokassakin oli vain yksi lukija. En kokenut lukutaitoa mitenkään häiritsevänä asiana, päinvastoin. Minua meinattiin laittaa vuotta aikaisemmin kouluun kuin muita, mutta onneksi menin kuitenkin vasta 7-vuotiaana.
Meidän luokassamme neljäsosa luki ennen kouluikää, minä mukaan lukien. Myös veljeni luki, samoin moni hänen luokallaan. Eli lienet ollut poikkeus.
poikani meni ekaluokalle 3 vuotta sitten, hänen luokassaan oli 12 oppilasta ja vain 1 tyttö osasi lukea, poikakin tosin oppi aika lailla heti koulun alettua, mutta silti. lisäksi luokassa oli 2 poikaa, joista toinen ei osannut edes jouluna ja toinen jäi kertaamaan ykköstä.
tyttöni on nyt ekalla ja hänen luokassaan on 9 oppilasta. vain hän ja eräs toinen tyttö osasi entuudestaan. lisäksi 1 poika ei ole oppinut vieläkään ja parilla muullakin pojalla on ongelmia.
joten en usko, että puolet osaa.
Sinun lapsesi luokka ei ole ainoa koululuokka maailmassa. Joissain osaa reilusti yli puolet, toisissa taas harva. Tässä on varmaan aluekohtaisiakin eroja. Omalla luokallani 70-luvulla tosiaan 7 osasi vajaasta kolmestakymmenestä. Siihen aikaan sanottiin kyllä, että harvinaisen paljon oli lukutaitoisia sillä luokalla. Kyllä itse kun keskustelen vanhempien kanssa, niin melko monella on ekaluokalle menossa oleva lapsi, joka lukee. Yhtenäänhän tälläkin palstalla päivitellään, että miten lapsi viihtyy kun osaa lukea ;) joten eiköhän niitä senkin perusteella aika paljon ole.
lukemisella tarkoitan sujuvaa lukemista, en tavujen ja sanojen tankkaamista niin, että kun sanasta selvän saa, on jo sen merkitys unohtunut.
eli sillä periaatteella olisi poikanikin osannut lukea, mutta en tosiaan katsonut lukemiseksi sitä tankkaamista. sai kyllä sanasta selvän, mutta ei mielestäni lukenut sitä.
tyttö taas luki tankkaamatta, sitä kutsun lukemiseksi.
kyllähän joidenkin vanhempien mielestä heidän lapsensa osaa lukea, mutta se tosiaan on sitä tankkaamista, ei lukemista.
Muistan omasta kouluajastani, kaverini, joka osasi lukea jo ennen kouluun menoa. Osasiis lukea sanoja, mutta ei ymmärtänyt lukemaansa.
Muistan miten poika vielä kolmannella luokalla luki ääneen todella nopeasti, mutta vain sanan kerrallaan, eikä ymmärtänyt hölkäsen pöläystä lukemastaan.
Kaveri oli siis oppinut lukemaan jo ennen kouluun menoa, eikä hänen lukemisensa edistynyt kolmeen neljään vuoteen juuri lainkaan. Eikä se koulumenestys ollut jatkossakaan kaksisista. Niukin naukin pääsi peruskoulun läpi.
luin sujuvasti jo ennen koulun alkua, luin harry potter 1 ja 2 ennen kuin täytin 7.
Tosiaan koulussa oli tavaus sitten omituista, aina meinas unohtua
Ekaluokan keväällä en oppinut mitään, koska opin kaiken ekaluokan oppimäärästä jo syksyllä tai osasin ennestään. Tokaluokalla luin 135 sanaa ääneen minuutissa.
Mielestäni koulussa pitäsi panostaa enemmän siihen että lapset saisivat oppia omaan tahtiin. Jos joku osaa jo valmiiksi jotain, niin hänen pitäsi saada edetä nopeampaa, eikä samaan tahtiin hitaampien kanssa ja lukea viisikkoa ettei ihan pitkästyisi.
Vaatikaa siis kuntia hankkimaan jokaiselle oma ope tai ainakin avustaja!
Yks ope ei ehdi/pysty kaikkia kahtakymmentäviittä ohjaamaan yksilöllisesti vaikka haluaisikin.
Tietäähän sen jokainen, jolla on itsellään kotona vaikka pari-kolme lasta ohjattavana/hoidettavana...
Kyllä voi lukijan antaa lukea Viisikkoa tai muuta mikä häntä kiinnostaa. Tai antaa eri tasoisia tehtäviä, niitähän löytyy suoraan aapisten ja lukukirjojen opettajan oppaistakin.
Omalla ekaluokallani käymme aina uuden kirjaimen koko luokan kanssa yhdessä läpi, mutta lukijat saavat sitten tehdä hiljaista työtä. Ja hyvin tekevätkin.
Kirjoittamisessa perustehtävät ovat hyödyllisiä kaikille, koska käden motoriikka ei kulje samassa lukunopeuden kanssa!
Mitä hyötyä on opettajankoulutuksesta, jos ei edes viitsitä yrittää eriyttää?
... tätä nykyajattelua, että koulu on palvelulaitos, josta kukin voi tilata omalle kultanuppuselleen juuri (ja vain) sitä, mitä haluaa. ;)
Koulu on kunnan tuouttamaa PALVELUA kuntalaisille.
Ei olekkaan tarkoitus että kolussa tapahtuu juuri niin kuin oppilaat tai vanhemmat haluaa, vaan että koulussa opetettaan oppilaille myöhemmin opiskelussa ja elämässä tarvittavia taitoja.
Mitä enemmän oppilas oppii koulussa sitä parempaa palvelua on pystytty tuttamaan.
Se on resurssien haaskaamista, jos oppilaita istuteen luokassa tekemättä mitään, vain siksi että osa oppii hitaammin.