Joululahjoja

se on totta!

Yleensä olen aloittanut sen lahjojen hankinnan siinä 22. tai 23. päivän tienoilla, tultuani joululomalle "etelän kauppakeskuksiin", yleensä on ollut kipakka pakkanen ja hanget korkeat (tai edes matalat) nietokset vastassa joten tunnelmaan on joten kuten päässyt.

Nyt kun kuulemma etelästä on viimeisetkin lumet haihtuneet, niin ei voi kyllä luottaa siihen että lahjanostogeeni herää henkiin viimeisinä päivinä!

Lahjat on nyt hankittu miehen veljen kakaroille. Olen myös päättänyt mitä ostan äidille jolla on sekä suuri syntymäpäivä että joulu tulossa, mutta en suinkaan ole vielä sitä ostanut tai edes katsonut, löytyykö minun luottokortille sopivaa tästä kylästä. Siis nyt on tallentava DVD-soitin kyseessä, joko kovalevyllä tai ilman, hyvistä kokemuksista otetaan mielellään vinkkejä vastaan...

Mutta jos kerran kastemadot ovat kansoittaneet kävelykadut niin ei siellä sitten voi ihmiset jouluruuhkissa liikkua, eli ehkä me perutaan joulu tänä vuonna?? Juhlitaan ensi vuonna sitten vaikka tuplasti??!

Ursa kirjoitti:

se on totta!

Yleensä olen aloittanut sen lahjojen hankinnan siinä 22. tai 23. päivän tienoilla, tultuani joululomalle "etelän kauppakeskuksiin", yleensä on ollut kipakka pakkanen ja hanget korkeat (tai edes matalat) nietokset vastassa joten tunnelmaan on joten kuten päässyt.

Nyt kun kuulemma etelästä on viimeisetkin lumet haihtuneet, niin ei voi kyllä luottaa siihen että lahjanostogeeni herää henkiin viimeisinä päivinä!

Lahjat on nyt hankittu miehen veljen kakaroille. Olen myös päättänyt mitä ostan äidille jolla on sekä suuri syntymäpäivä että joulu tulossa, mutta en suinkaan ole vielä sitä ostanut tai edes katsonut, löytyykö minun luottokortille sopivaa tästä kylästä. Siis nyt on tallentava DVD-soitin kyseessä, joko kovalevyllä tai ilman, hyvistä kokemuksista otetaan mielellään vinkkejä vastaan...

Mutta jos kerran kastemadot ovat kansoittaneet kävelykadut niin ei siellä sitten voi ihmiset jouluruuhkissa liikkua, eli ehkä me perutaan joulu tänä vuonna?? Juhlitaan ensi vuonna sitten vaikka tuplasti??!

Lue lisää

taas.
Meillä kans äiti täyttää joulunkieppeillä vuosia ja kun mittariin tulee 60 niin onhan se nyt sentään jotain se, eli tarttis joku hyvä juttu keksiä, mutta kun hankalaa on.
Mitä hankkia ihmiselle, jolla on jo kaikkea ja joka ei harrasta mitään erityisesti.
Sitten se on mokoma vielä aika paljon saman oloinen kun minäkin, eli taatusti ei lähde mihinkään teatteriin, tai konserttiin kökkimään, jos ei pakoteta, joten semmoisetkin voi unohtaa.
Se eroavuus meissä kyllä on, että minä tykkäisin jostain kylpylästä (kunhan siellä ei olis ruuhkaa), mutta äitiä ei saa veteen muuten kuin jos sattuu putoamaan sinne ja sittenkin pääsee kyllä vikkelästi ylös sieltä, joten ei käy lahjakortti sinnekään...
No kaipa sitä taas jotakin keksii, kun epäilen, että se joulu ei peruunnu, eikä edes siirry.

FAU kirjoitti:

taas.
Meillä kans äiti täyttää joulunkieppeillä vuosia ja kun mittariin tulee 60 niin onhan se nyt sentään jotain se, eli tarttis joku hyvä juttu keksiä, mutta kun hankalaa on.
Mitä hankkia ihmiselle, jolla on jo kaikkea ja joka ei harrasta mitään erityisesti.
Sitten se on mokoma vielä aika paljon saman oloinen kun minäkin, eli taatusti ei lähde mihinkään teatteriin, tai konserttiin kökkimään, jos ei pakoteta, joten semmoisetkin voi unohtaa.
Se eroavuus meissä kyllä on, että minä tykkäisin jostain kylpylästä (kunhan siellä ei olis ruuhkaa), mutta äitiä ei saa veteen muuten kuin jos sattuu putoamaan sinne ja sittenkin pääsee kyllä vikkelästi ylös sieltä, joten ei käy lahjakortti sinnekään...
No kaipa sitä taas jotakin keksii, kun epäilen, että se joulu ei peruunnu, eikä edes siirry.

Lue lisää

mittariin meilläkin, eli 60-vuotispäivää yritetään juhlistaa.

Todella vaikea on löytää tai keksiä mitään, ei tykätä mekään äidin kanssa erityisesti teattereista (poikkeuksena äidillä kesäteatterit) tai sen semmoisista, muuten taas terveys ja liikkumiskyky sanelevat ne ehdot. Tiedän että tärkein asia on kun me kaikkein läheisimmät olemme koossa ja vietetään mahdollisimman rauhallinen, mukava, kiireetön joulu. Olen menettänyt toivoni lahjankeksimiskyvyn suhteen. Mutta meillä ei ole lahjojen suhteen vaativa äiti ollenkaan, joten kyllä tästä selviydytään! :D

Ajattelin että kyselisin terapiaratsastuksen hintoja, kun se on niin kovasti mieleistä meidän äidille ja nyt tippuu kaiken kuntoutuksen määrä vuoden alusta asti, niin jos saisi vaikka muutamankin lisäkerran joskus keväällä kustannettua itse. Se on ihmeellistä millainen voima on hevosen kokoisella eläimellä, siitä säteilee parantavaa energiaa sekä ruumiille että varsinkin sielulle. :)

Ursa kirjoitti:

mittariin meilläkin, eli 60-vuotispäivää yritetään juhlistaa.

Todella vaikea on löytää tai keksiä mitään, ei tykätä mekään äidin kanssa erityisesti teattereista (poikkeuksena äidillä kesäteatterit) tai sen semmoisista, muuten taas terveys ja liikkumiskyky sanelevat ne ehdot. Tiedän että tärkein asia on kun me kaikkein läheisimmät olemme koossa ja vietetään mahdollisimman rauhallinen, mukava, kiireetön joulu. Olen menettänyt toivoni lahjankeksimiskyvyn suhteen. Mutta meillä ei ole lahjojen suhteen vaativa äiti ollenkaan, joten kyllä tästä selviydytään! :D

Ajattelin että kyselisin terapiaratsastuksen hintoja, kun se on niin kovasti mieleistä meidän äidille ja nyt tippuu kaiken kuntoutuksen määrä vuoden alusta asti, niin jos saisi vaikka muutamankin lisäkerran joskus keväällä kustannettua itse. Se on ihmeellistä millainen voima on hevosen kokoisella eläimellä, siitä säteilee parantavaa energiaa sekä ruumiille että varsinkin sielulle. :)

Lue lisää

ratsastus monelle joka ei itse pääse liikkumaan, niin ihan omaa luokkaansa kokemuksena.
Siinä tulee se liikkuminen ihan eri tavalla koettua, kun on elävä otus se liikuttaja, eikä mikään härveli. On paljon lähempänä kävelyä, kuin oikeen mikään muu ja parantaa tasapainoa ihan reippaasti.
Ratsastus on hyvää ja yllättävän monipuolista liikuntaa yleensäkin ihan kelle vaan, vaikkei minkään liikuntaterapian tarpeessa olisikaan.
Se on aika harhakäsitys monella, että siellä selässä vaan istutaan ja hevonen hoitaa liikkumisen.
Muutaman vähättelijän olen saanu aika hiljaseksi, kun olen hevosen selkään pistäny ja hiukan pyörittäny ja laittanu tekemäänkin siellä selässä jotain.
Se ei ihan leikkiä sitte oo ollukkaan tehdä yhteistyötä sen 500 kiloisen eläimen kanssa. Hiki on jokaiselle tullu, ennenkun alas ovat päässeet ja sen jälkeen ei oo kuulunu enää kommenttia, että siellä vaan istutaan.

Loppuun myönnettäköön, että kun on omia hevosia, niin laiskuus on iskeny ja liian harvoin tulee selkään kiivettyä.
Useimmiten nakkaan vaan kärryt perään ja siellä ei todellakaan tarvi muuta, kuin kyydissä istua ;))

FAU kirjoitti:

ratsastus monelle joka ei itse pääse liikkumaan, niin ihan omaa luokkaansa kokemuksena.
Siinä tulee se liikkuminen ihan eri tavalla koettua, kun on elävä otus se liikuttaja, eikä mikään härveli. On paljon lähempänä kävelyä, kuin oikeen mikään muu ja parantaa tasapainoa ihan reippaasti.
Ratsastus on hyvää ja yllättävän monipuolista liikuntaa yleensäkin ihan kelle vaan, vaikkei minkään liikuntaterapian tarpeessa olisikaan.
Se on aika harhakäsitys monella, että siellä selässä vaan istutaan ja hevonen hoitaa liikkumisen.
Muutaman vähättelijän olen saanu aika hiljaseksi, kun olen hevosen selkään pistäny ja hiukan pyörittäny ja laittanu tekemäänkin siellä selässä jotain.
Se ei ihan leikkiä sitte oo ollukkaan tehdä yhteistyötä sen 500 kiloisen eläimen kanssa. Hiki on jokaiselle tullu, ennenkun alas ovat päässeet ja sen jälkeen ei oo kuulunu enää kommenttia, että siellä vaan istutaan.

Loppuun myönnettäköön, että kun on omia hevosia, niin laiskuus on iskeny ja liian harvoin tulee selkään kiivettyä.
Useimmiten nakkaan vaan kärryt perään ja siellä ei todellakaan tarvi muuta, kuin kyydissä istua ;))

Lue lisää

ratsastus ihan omaa luokkaansa liikunnan lajina, kun "väline" on elävä olento. :)

Me olemme äidin kanssa molemmat olleet vähän hevoshulluja ihan pienestä asti, kävimme yhdessä ratsastamassa silloin vuosia sitten kun molemmat oli pirteitä ja terveitä ja se oli näin jälkeenpäin ajatellen ihan mahtava juttu, koska vähän meillä muuten on ollut mitään yhteisiä harrastuksia.

Mulla allergia lopetti hevostelun, silloin harvoin kun vielä käyn hevosen selässä, niin kyllä tuntuu sen jälkeen että taas on ihan uusia lihaksia löytynyt kehosta, joiden olemassaolon on unohtanut. :) Voisin tietysti käydä useammin ratsastamassa jos minulle tuotaisiin hevonen valmiiksi satuloituna ulos, kyllä minä silloin sen kestän ihan ok. Mutta kun yli puolet ihanuudesta on poissa jos ei voi harjata ja helliä ennen ja jälkeen, en malta milloinkaan olla halimatta lämmintä hevosen kaulaa. Yritän malttaa ihailla maailman hienointa eläintä kauempaa, mutta joskus aina sorrun ja sitten kärsin siitä loppupäivän ja joskus vielä seuraavankin, plus että jostain syystä sairastun tosi herkästi flunssaan tallivierailun jälkeen. :-S Mutta rakkaus hepoihin ei tietysti lopu katkaisijasta kääntämällä... Rapsuta sinä omiasi minunkin puolesta.