Ajatelkaa ennen kuin eroatte

Kun oli nuori, niin toivoin, että vanhempani olisivat eronneet. Ei se ole ollut helppoa katsoa kulissiavioliittoakaan.

Eiköhän sen ideologian alttarille ole jo uhrattu ihan tarpeeksi...

Kunhan vähän tuosta vartut ja vanhenet, opit ymmärtämään, miksi aikuisten maailmassa asioita tehdään, niin kuin tehdään!

Hieman Watt Vainiota lainaillen... "Sillä suoraansanottuna suurinpiirtein - sellaista elämä on..."

kysytä, haluaako hän isäksi. Pakottamalla ei miestä ei sitoutumaan isyyteen.

Jos ihmiset toteuttaisivat ohjeesi:

"Älkää hankkiko lapsia, jos ette ole varmoja, että pysytte ikuisesti yhdessä!!!"

...se kuolisi seuraavan sukupolven aikana.

Uusioperheen elämää ei voi olla, jos lapset eivät hyväksy uutta puolisoa ja kumppani lapsia ja lapset toisiaan. On asioita, jotka ovat missionmahdottomuus, jos kaikki palat eivät loksahda paikoilleen, joten mitään repivää ristiriitaa ei ole.

Ihminen elää vain yhden ainoan elämän ja sekö pitäisi ihan väkisin elää mahdottomaksi muuttuneessa parisuhteessa?

Ei ihminsen kuulu elää yhdessä ainoassa suhteessa koko elämäänsä nimittäin muutoin ei kukaan eroaisi lopulta jos toisin asia olisi.

Omakohtaisesti voin sanoa, että kyllä kannatti erota yli 12v. suhteesta, jolle asetettiin yhdessä "talven mittainen" mietintä aika.
Tuon ajanmyötä kehityimme ihmisinä ja päätimme erota pysyvästi.

Vaikutat henkilöltä jota ärsyttää hyvin monet asiat ja varsinkin tuntemattomien asiat, kuten joidenkin lehtien henkilöt.
Neuvoja jaetaan mielellään toisille, koska omaelämä on todella hyvin ja halutaan "auttaa" tyhmiä kun tekevät mitensattuu...
Asetat arvailuja niitä maalaten toisten elämään, entäs jos....?

Mistä moinen tarve toisia neuvomaan oikeasti? Kokeileppa sinäkin joskus piristyä tässä ainoassa elämässä :)

eivätpä ihmiset tiedä etukäteen mihinkä itsensä laittavat, kyllä soppa on valmis kun kuvioihin rupeaa tulemaan nämä keskenään huonosti toimeentulevat entiset ja nykyiset kakarat ja vielä työelämä vie siinä sivussa mehut ja jos sattuu vielä hankala ex-ukko tai -muija että hohhoijaa ja on entistä ja nykyistä anoppia ja appea. että harkitkaapa ihmiset, mihin kelkkaan hyppäätte.....menee nuoralla tanssimiseks elämä silloin....

Aina ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ero. Et voi yleistää, että haetaan aina vapautta ja uutta rakastumista. Meillä oli tarina se, että minun ja lasteni isän ajatusmaailmat kehittyivät niin eri suuntiin, että me emme enää eläneet yhdessä vaan samassa taloudessa erikseen. Luuletko, että lapset olisivat saaneet meiltä hyvää parisuhteen mallia? Mieheni löysi uuden rakkauden meidän vielä yhdessä asuessamme. Olemme kaikki väleissä tänä päivänä. Minä tiesin, että niin tulee käymään jossain vaiheessa. Se tarjosi meille ratkaisun, joka oli tehtävä.

Nyt olen löytänyt uuden kumppanin. Hän on ensin puolueettomalla maaperällä tutustunut lapsiini. Olemme edenneet hitaasti ja nyt asumme yhdessä. Hän kasvattaa lapsiani yhdessä kanssani. Hän on väleissä lasteni isän kanssa. Lapset ovat isäpuoleensa hyvin kiintyneitä. Miksi halusin kertoa tämän? Siksi että myös sinä voit oppia ajattelemaan, että on monenlaisia elämänkohtaloita. Lopeta yleistys. Tässä tapauksessa myös lapset ovat voittajia.

Ihan pikku toivomus sulle: Toivon, että sun elämä kulkee vain suunniteltuja latuja. Jos ei, voit oppia ehkä suvaitsevaisuutta. Muuten ehkä et.

....niitä lapsia tuli hankittua. Olen siis tuomittu elämään elämäni loppuun asti aviossa. No ok, eletään sitten.
Ihan kiva säkä kyllä kävi, kun ei tuo mies ole sortunut alkoholiin ja hakkaa kännissä...silloin se vois olla aika rankkaa....olla yhdessä ikuisesti...
En ole avioerojen kannattaja, mutta uskon että suurin osa ihmisistä osaa ajatella ja pohtii asioita etenkin lasten edun mukaisesti.
Itse elin uusioperheessä nuoruuteni ja koin saavani tarvitsemaani vanhemmutta myös tältä uudelta perheenjäseneltä. Oman biologisen vanhempani kyvyt eivät siihen riittäneet...ei ennen tuota eroa eikä sen jälkeen.
Olin erittäin tyytyväinen ja onnellinen vanhempieni erosta ja olen yhä!