Entistä useammin kuulee julkisissa tiedotusvälineissä väitteitä, joissa nainen määritellään sp:nsa johdosta miestä paremmaksi missä milloinkin: Parempia esimiehiä, parempia opiskelijoita, sosiaalisempia, kommunikointikykyisempiä jne. jne. Sallitaanko tämä sama sp:n paremmaksi julistaminen miehelle?
Yksi yhteinen nimittäjä näissä arvoissa kuitenkin ilmenee. Niiden toteamiseksi ei ole vaivauduttu luomaan (ei ole syntynyt) yksiselitteisiä mittareita. Heti kun niitä luodaan ja siten näytetään väitteet kiistatta toteen, olen valmis ne hyväksymään. Sopiiko sama Feministeille?
Miten mitataan kuka on hyvä yritysjohtaja?
Onko hyvä yritysjohtaja se, kenen johtama yritys tuottaa omistajilleen parhaan tuloksen (lyhyt/pitkä aikaväli???) vai se, joka saa huonosti menestyvän yrityksen (aika ja määrä) menestymään? Onko se huono johtaja, jonka johtama yritys ajautuu suoritustilaan? Entä ulkoiset tekijät? Onko hyvä johtaja sellainen joka valitsee valmiiksi menestyvän yrityksen johdettavakseen: Vähän haasteita ja paineita, juna kulkee tavallaan itsestään? Onko kyky ja halu ottaa riskejä huonon johtajan merkki? Entä ansioitaso? Mielestäni tuota ei ole aivan mutkatonta määritellä.
Ongelma on saman tyyppinen, kuin määriteltäessä sp:n tasa-arvon tilaa. Ensin olisi hyvä luoda KATTAVA mittaristo.
Uusi suunta, jossa sp:n erot saavat näkyä
31
1097
Vastaukset
- Tittelityy
Mikä uusi suunta? Aiemmin on pidetty aivan luontevana sitä, että miehet ovat parempia johtajia, suunnittelijoita, riskinottokykyisempiä, jne.. Tätä ajatusrakenelmaa on pyritty selittämään useilla tavoilla, biologialla, sosiaalipsykologialla ja jopa uskonnollisilla syillä. Mitään mittareita en ole nähnyt silloin kaivattaneen.
Nykyisin, kun on todettu naisten panoksen olevan aliarvoistetun, lienee varsin kohtuullista, että viimeistään nyt naisten kyvykkyyteen kiinitetään huomiota.
Feministeille kelpaa toki mittarit, joiden mukaan kilpailukykyä voitaisiin mitata. Mittareita toki jo on. Taloustieteilijät käyttävät jo näitä maailmanlaajuisesti. Näiden mittareiden mukaan esim. Suomen kilpailukykyyn vaikuttaa alentavasti naisten vähäinen osuus johtotehtävissä. Siksi Ollilakin oli huolestunut naisten vähäisestä osuudesta, kun hän EVAn ominaisuudessa ylisti naisten johtamistaitoja.
Tasa-arvo kehitys on vääjämätön ja on huomattava, että nyt korjataan ainoastaan aikoinaan syntyneitä vinoutumia. Naisten kykyjen huomaaminen on yllättävää kyllä vieläkin "uusi" asia Suomessa.
Sukupuoli ei yksittäisen johtajan kykyä kovinkaan suuresti määritä, mutta mikäli sukupuolijakauma on kovin yksipuolinen, niin silloin yksisilmäisyyden vaara on olemassa.
Kulutustottumuksia mitattaessa naisten osuus kuluttajina on varsin merkittävä, naisten päätöksenteot vaikuttavat huomattavasti kansantalouteen. Mikäli naisnäkökulmaa ei päättävissä elimissä ole huomioitu, jokainen ymmärtää, ettei se ole kilpailuetu -päinvastoin.- firmanne
Just juu. Ja USA:n kilpailukyky johtuu siitä, että naiset johtavat. Ja Venäjälle menevät mersu- ja maastoautokuljetukset ovat sikäläisten naisjohtajien tilauksia...
Ja Suomen feministien Jumala on Kirsti Paakkanen. - Tittelityy
firmanne kirjoitti:
Just juu. Ja USA:n kilpailukyky johtuu siitä, että naiset johtavat. Ja Venäjälle menevät mersu- ja maastoautokuljetukset ovat sikäläisten naisjohtajien tilauksia...
Ja Suomen feministien Jumala on Kirsti Paakkanen.Mikä ihmeen USA.n kilpailukyky? Amerikan osuus maailmankaupasta perustuu enimäkseen luonnonvarojen hyväksikäytöön, samoin on tietenkin Venäjän laita.
Maailmankaupaa ei käydä autoilla, niiden osuus on varsin pieni. Tuottavuustekijät ovat lähinnä muita kulutushyödykkeitä.
Suomessa esim. Nokia on vasta nyt havainnut sen, että lähes puolet kännyköiden mahdollistista osatajista on naisia. Tekniikkavetoinen ja kolho suunnittelu on havaittu. Pyrkimys on nyt "feminiisempään suunniteluun. Korjaus on vain tapahtunut hieman liian myöhään. Naisille soveltuvien puhelinten teknisissä ratkaisuissa täytyisi myös ottaa käyttäjät huomioon, pelkkä ulkonäön "meikkaaminen" ei riitä. Matkapuhelimissa saatu etumatka on siis menetetty, kilpailijat ovat osittain onnistuneet paremmin. Syynä on lähinnä johtajien ja suunnittelijoiden heterogeenisempi rakenne. Esimerkkejä on toki muitakin, Nokian otin siksi, koska jokainen talouslehtia seuraava tämän jo tietääkin.
Kirsti Paakkanen on hyvä johtaja. Ei kuitenkaan pidä unohtaa sitä, että Marimekon luoja on Armi Ratia, hänen kuoleman jälkeen ei kauaakaan mennyt, kuin miesjohtajat olivat lähes hänen innovaatisen perintönsä tuhonneet. - j.pukkila
..kaksinaismoraalia tässäkin evan julistuksessa, nythän moni firma on tuntenut nahoissaan naisasian vaikutuksen..
..siksipä peruskapitalistillakin alkavat puntit tutista ja kieli laulaa, kun ahterin alla kuumottaa..
..toisekseen väestö ikääntyy ja edes kohtuullisen tasoisesta työvoimasta ja johtajuudesta alkaa olla suoranainen puute..
..eipä ihme, että kapitalistille lurahtaa, tai peräti pahempaakin, hätä käteen, mikä merkitsee jälleen lusikan ottamista kauniiseen, tai no, käteen kumminkin..
..toki kysymys saattaa olla vinoutumien oikaisemisestakin, mutta historiallinen kapitalistin mahdollisen psyyken ja persoonallisuuden analyysi ei hevillä tue ajatusta minkään vinoutuman oikaisemisesta.. - P.e.p.e.
"Aiemmin on pidetty aivan luontevana sitä, että miehet ovat parempia johtajia, suunnittelijoita, riskinottokykyisempiä, jne.."
Ja nyt feministit käyttävät samaa konstia, vaikka sitä toisaalta kovasti arvostelevat. Onko nyt niin, että sp:lla on todellisia käytännön eroavaisuuksia kuten: "Nainen on parempi johtaja" jne?
"Näiden mittareiden mukaan esim. Suomen kilpailukykyyn vaikuttaa alentavasti naisten vähäinen osuus johtotehtävissä."
Mitä tarkoitat? Suomihan on rankattu vuosi toisensa jälkeen maailman kilpailukykyisempien maiden joukkoon (koskahan mittari on viimeksi tarkistettu?). Jenkit ovat tainneet mennä yleensä Suomen ohitse. Ovatko Jenkit hyödyntäneet Suomea voimallisemmin naisten johtajaresursseja eli siinäkö on syy?
Itse sanoisin lonkalta, että maailman kilpailukykyisimmät maat löytyvät tällä hetkellä Aasiasta. Miten ne ovat siihen päässeet?
Tuo kilpailukykyisyysmittari on mielestäni huono kuvaamaan sp:n tasa-arvoa tai naisten paremmuutta.
Lisäksi, ei "yritysjohtajat" suunnittele tuotteita. Tuotteita suunnitellaan asiakkaiden tarpeiden mukaan tai ainakin näin tekevät menestyvät yritykset. Onko naisjohtajien etu siinä, että he tuovat yritysten tuotesuunnitteluun naisnäkökulmaa? Eikö kuitenkin helpompaa ole seurata markkinoita ja kysynnän suuntautumista.
Jos nyt ei vaatteita tai kosmetiikkaa ymv. lasketa, onko mielestäsi sp:lle suunniteltava erilaisia tuotteita, esim. kännykät ym. elektroniikka tai vaikkapa autot? Mitä erityistä kännyköissä pitäisi ottaa huomioon, jotta ne palvelisivat tasapuolisemmin molempia sp:a? - P.e.p.e.
P.e.p.e. kirjoitti:
"Aiemmin on pidetty aivan luontevana sitä, että miehet ovat parempia johtajia, suunnittelijoita, riskinottokykyisempiä, jne.."
Ja nyt feministit käyttävät samaa konstia, vaikka sitä toisaalta kovasti arvostelevat. Onko nyt niin, että sp:lla on todellisia käytännön eroavaisuuksia kuten: "Nainen on parempi johtaja" jne?
"Näiden mittareiden mukaan esim. Suomen kilpailukykyyn vaikuttaa alentavasti naisten vähäinen osuus johtotehtävissä."
Mitä tarkoitat? Suomihan on rankattu vuosi toisensa jälkeen maailman kilpailukykyisempien maiden joukkoon (koskahan mittari on viimeksi tarkistettu?). Jenkit ovat tainneet mennä yleensä Suomen ohitse. Ovatko Jenkit hyödyntäneet Suomea voimallisemmin naisten johtajaresursseja eli siinäkö on syy?
Itse sanoisin lonkalta, että maailman kilpailukykyisimmät maat löytyvät tällä hetkellä Aasiasta. Miten ne ovat siihen päässeet?
Tuo kilpailukykyisyysmittari on mielestäni huono kuvaamaan sp:n tasa-arvoa tai naisten paremmuutta.
Lisäksi, ei "yritysjohtajat" suunnittele tuotteita. Tuotteita suunnitellaan asiakkaiden tarpeiden mukaan tai ainakin näin tekevät menestyvät yritykset. Onko naisjohtajien etu siinä, että he tuovat yritysten tuotesuunnitteluun naisnäkökulmaa? Eikö kuitenkin helpompaa ole seurata markkinoita ja kysynnän suuntautumista.
Jos nyt ei vaatteita tai kosmetiikkaa ymv. lasketa, onko mielestäsi sp:lle suunniteltava erilaisia tuotteita, esim. kännykät ym. elektroniikka tai vaikkapa autot? Mitä erityistä kännyköissä pitäisi ottaa huomioon, jotta ne palvelisivat tasapuolisemmin molempia sp:a?Minkälaista naisnäkökulmaa kaipaa esim. kiven tai metallin työstöön työkaluja valmistava yritys?... etenkin jos mietitään tuotteita?
Onko nais- ja miesjohtajuus sidoksissa alaan ja tuotteisiin vai onko nainen alalla kuin alalla parempi johtaja? - Tittelityy
P.e.p.e. kirjoitti:
"Aiemmin on pidetty aivan luontevana sitä, että miehet ovat parempia johtajia, suunnittelijoita, riskinottokykyisempiä, jne.."
Ja nyt feministit käyttävät samaa konstia, vaikka sitä toisaalta kovasti arvostelevat. Onko nyt niin, että sp:lla on todellisia käytännön eroavaisuuksia kuten: "Nainen on parempi johtaja" jne?
"Näiden mittareiden mukaan esim. Suomen kilpailukykyyn vaikuttaa alentavasti naisten vähäinen osuus johtotehtävissä."
Mitä tarkoitat? Suomihan on rankattu vuosi toisensa jälkeen maailman kilpailukykyisempien maiden joukkoon (koskahan mittari on viimeksi tarkistettu?). Jenkit ovat tainneet mennä yleensä Suomen ohitse. Ovatko Jenkit hyödyntäneet Suomea voimallisemmin naisten johtajaresursseja eli siinäkö on syy?
Itse sanoisin lonkalta, että maailman kilpailukykyisimmät maat löytyvät tällä hetkellä Aasiasta. Miten ne ovat siihen päässeet?
Tuo kilpailukykyisyysmittari on mielestäni huono kuvaamaan sp:n tasa-arvoa tai naisten paremmuutta.
Lisäksi, ei "yritysjohtajat" suunnittele tuotteita. Tuotteita suunnitellaan asiakkaiden tarpeiden mukaan tai ainakin näin tekevät menestyvät yritykset. Onko naisjohtajien etu siinä, että he tuovat yritysten tuotesuunnitteluun naisnäkökulmaa? Eikö kuitenkin helpompaa ole seurata markkinoita ja kysynnän suuntautumista.
Jos nyt ei vaatteita tai kosmetiikkaa ymv. lasketa, onko mielestäsi sp:lle suunniteltava erilaisia tuotteita, esim. kännykät ym. elektroniikka tai vaikkapa autot? Mitä erityistä kännyköissä pitäisi ottaa huomioon, jotta ne palvelisivat tasapuolisemmin molempia sp:a?Suomen kilpailukyky on toki korkealla, mutta esim. kilpailukykyä mittaavien kansainvälisten (GATT/WTO).luokitusten mukaan kilpailukykyämme laskee nimenomaan naisten puute johtotehtävissä. Luottoisuusluokitukseen vaikuttaa myös kilpailukyky. Koska talousasiantuntiat pitävät kilpailukyvyn edellytyksenä heterogeenistä johtajistoa, niin Suomen on pakko viimeinkin ryhdistäytyä, myös tässä asiassa.
Jenkkien kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä on suuret sisämarkkinat ja luonnonvarojen sumelematon hyödyntäminen. Tosin Jenkeissä on myös naisjohtajuuteen kiinnitetty huomiota, Suomi on siinä suhteessa takapajula.
Aasian talouteen vaikuttavia tekijöitä on useita, kehittyvät kansantaloudet ovat innovatiivisia ja työvoimakustannusten kurissa pitäminen on vielä mahdollista, lisäksi myös Aasiassa on suuret sisämarkkinat.
Yritysjohtajat tekevät linjauksia siitä, kuinka suunnittelua kehitetään. Mikäli, kuten Nokialle kävi, kehitystyö on kovin teknologiapainotteista. Kuluttajat voivat hylätä tuotteen. Nythän Nokia menestyy lähinnä halpapuhelinmarkkinoilla. Tekniset sovellutukset ovat varsin suurelta osin olleet hukkainvestointeja. Muistammehan esim. Virve hankkeen, jossa myös veromarkkoja paloi luokottomasti.
Markkinajohtajaksi ei päästä kulutusta tarkastelemalla. Uutta on pystyttävä luomaan. Matkapuhelinalalla esim. käyttäjäystävälliset ja kauniin puhelimet menestyvät. Nokialla ei ole nyt yhtään kilpailukykyistä kaupallista mallia. Linjanvedot ovat siis mennet täysin metsikköön. Insinööri vetoinen suunnitelu ei ole järkevää ja sen on toki Nokiakin huomannut, tosin varsin myöhään. Naisjohtajuus olisi voinut -kenties- hieman tätä tekniikkahumaa vähentää.
Elekroniikassa täytyisi ottaa huomioon käyttäjät, tämä on suunnittelioilta unohtunut. Tuotteen olisi oltava helposti käytettävissä perustoiminnoissaan, vaikka sitten teknisen kikkailun kustannuksella. Ulkonäköön olisi hyvä myös kiinnitää huomiota, samoin kokoon. Tekniikasta kiinnostuneet löytävät erikoisominaisuuden, vaikkeivat ne heti olisikaan käytettävissä. Mutta jos tavalliseen käyttöön ei puhelin sovellu esim. herkästi viottuvien osiensa vuoksi, käyttäjäkunta jää varsin vähäiseksi. Autoissa pätevät samat tekijät: helppokäyttöisyys, turvallisuus, muunneltavat sisätilat, ergonomia, myös sisätilojen huoliteltu ulkonäkö, siivouksen helppous, ylenmääräisten hallintalaitteiteisiin liittyvien vipujen karsinta jne... Nämä ovat nyt niitä tekijöitä joihin jo nyt kiinitetään huomiota. - P.e.p.e.
Tittelityy kirjoitti:
Suomen kilpailukyky on toki korkealla, mutta esim. kilpailukykyä mittaavien kansainvälisten (GATT/WTO).luokitusten mukaan kilpailukykyämme laskee nimenomaan naisten puute johtotehtävissä. Luottoisuusluokitukseen vaikuttaa myös kilpailukyky. Koska talousasiantuntiat pitävät kilpailukyvyn edellytyksenä heterogeenistä johtajistoa, niin Suomen on pakko viimeinkin ryhdistäytyä, myös tässä asiassa.
Jenkkien kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä on suuret sisämarkkinat ja luonnonvarojen sumelematon hyödyntäminen. Tosin Jenkeissä on myös naisjohtajuuteen kiinnitetty huomiota, Suomi on siinä suhteessa takapajula.
Aasian talouteen vaikuttavia tekijöitä on useita, kehittyvät kansantaloudet ovat innovatiivisia ja työvoimakustannusten kurissa pitäminen on vielä mahdollista, lisäksi myös Aasiassa on suuret sisämarkkinat.
Yritysjohtajat tekevät linjauksia siitä, kuinka suunnittelua kehitetään. Mikäli, kuten Nokialle kävi, kehitystyö on kovin teknologiapainotteista. Kuluttajat voivat hylätä tuotteen. Nythän Nokia menestyy lähinnä halpapuhelinmarkkinoilla. Tekniset sovellutukset ovat varsin suurelta osin olleet hukkainvestointeja. Muistammehan esim. Virve hankkeen, jossa myös veromarkkoja paloi luokottomasti.
Markkinajohtajaksi ei päästä kulutusta tarkastelemalla. Uutta on pystyttävä luomaan. Matkapuhelinalalla esim. käyttäjäystävälliset ja kauniin puhelimet menestyvät. Nokialla ei ole nyt yhtään kilpailukykyistä kaupallista mallia. Linjanvedot ovat siis mennet täysin metsikköön. Insinööri vetoinen suunnitelu ei ole järkevää ja sen on toki Nokiakin huomannut, tosin varsin myöhään. Naisjohtajuus olisi voinut -kenties- hieman tätä tekniikkahumaa vähentää.
Elekroniikassa täytyisi ottaa huomioon käyttäjät, tämä on suunnittelioilta unohtunut. Tuotteen olisi oltava helposti käytettävissä perustoiminnoissaan, vaikka sitten teknisen kikkailun kustannuksella. Ulkonäköön olisi hyvä myös kiinnitää huomiota, samoin kokoon. Tekniikasta kiinnostuneet löytävät erikoisominaisuuden, vaikkeivat ne heti olisikaan käytettävissä. Mutta jos tavalliseen käyttöön ei puhelin sovellu esim. herkästi viottuvien osiensa vuoksi, käyttäjäkunta jää varsin vähäiseksi. Autoissa pätevät samat tekijät: helppokäyttöisyys, turvallisuus, muunneltavat sisätilat, ergonomia, myös sisätilojen huoliteltu ulkonäkö, siivouksen helppous, ylenmääräisten hallintalaitteiteisiin liittyvien vipujen karsinta jne... Nämä ovat nyt niitä tekijöitä joihin jo nyt kiinitetään huomiota.Niin että Suomen kilpailukykyä heikentävä päälimmäinen ongelma on naisten vähäinen osuus yritysten johtajistossa (eli huono management) ja muilla mailla tällä ei ole niinkään merkitystä? Mielenkiintoista logiikkaa.
Kuitenkin, palaan nyt alkuperäiseen aiheeseen: Onko nainen sp:nsa johdosta parempi johtaja ja miten tätä voitaisiin luotettavasti mitata?
"Markkinajohtajaksi ei päästä kulutusta tarkastelemalla."
Nokia nyt sattuu kuitenkin olemaan maailman kännykkävalmistajistajien markkinajohtaja.
Miten naiset ovat tulleet esille nimenomaan innovaattoreina? Onko tästä jotain erityistä näyttöä? Suunnitteleeko naisjohtaja paremmin myyviä kännyköitä? - Tittelityy
P.e.p.e. kirjoitti:
Niin että Suomen kilpailukykyä heikentävä päälimmäinen ongelma on naisten vähäinen osuus yritysten johtajistossa (eli huono management) ja muilla mailla tällä ei ole niinkään merkitystä? Mielenkiintoista logiikkaa.
Kuitenkin, palaan nyt alkuperäiseen aiheeseen: Onko nainen sp:nsa johdosta parempi johtaja ja miten tätä voitaisiin luotettavasti mitata?
"Markkinajohtajaksi ei päästä kulutusta tarkastelemalla."
Nokia nyt sattuu kuitenkin olemaan maailman kännykkävalmistajistajien markkinajohtaja.
Miten naiset ovat tulleet esille nimenomaan innovaattoreina? Onko tästä jotain erityistä näyttöä? Suunnitteleeko naisjohtaja paremmin myyviä kännyköitä?Meillä on selkeästi nyt ymmärtämisessä ongelma. Koska käsitääkseni sinulla ei ole tapana ymmärtää tahallasi väärin, yritän kirjoittaa selkeästi. Seuraa siis hieman toistoa.
Suomen kilpailukyky on muuten hyvin trimattu, kuten tietenkin täytyykin olla, luonnonvaroiltaan köyhähkössä ja väkiluvultaan vähäisessä maassa. Naisjohtajuudessa on korjaamista. Korjaamisen tarpeen ovat todenneen maailmanlaajuisen taloustutkimukseen perehtyneen asiantuntija, omia mittareitaan käyttäen. Tämä ei siis ole feministien keksintöä enää ollut pitkään aikaan. Jenkeissä on naisjohtajia merkittävästi enemmän, myös suhteellisesti laskien, kuin meillä. Aasian talous kilpailee hieman toisenlaisilla markinnoilla.
Nokia on markkinajohtaja vielä, tämä asiantila johtuu jo vuosia (Kairamon) aikoinaan tekemistä linjauksista. Ratkaisut olivat silloin rohkeita. Samojen jälkien seuraaminen ei kuitenkaan riitä, pidemällä aikavälillä. Tästähän Nokia on itsekin tiedottanut. Pyritään feminisempään suuntaan sielläkin.
Johtajat eivät suunnittele, he vetävät suunnitelulle linjoja. Naisjohtajilla voi olla uudenlaisia näkökulmia suunnitelun tueksi. Ainakin monipuolisempi johtajisto on arvoiltaankin vaihtelevampi. Näin ei liiaksi sokeuduta yhteen suuntaan. - uutta teknologiaa
Tittelityy kirjoitti:
Meillä on selkeästi nyt ymmärtämisessä ongelma. Koska käsitääkseni sinulla ei ole tapana ymmärtää tahallasi väärin, yritän kirjoittaa selkeästi. Seuraa siis hieman toistoa.
Suomen kilpailukyky on muuten hyvin trimattu, kuten tietenkin täytyykin olla, luonnonvaroiltaan köyhähkössä ja väkiluvultaan vähäisessä maassa. Naisjohtajuudessa on korjaamista. Korjaamisen tarpeen ovat todenneen maailmanlaajuisen taloustutkimukseen perehtyneen asiantuntija, omia mittareitaan käyttäen. Tämä ei siis ole feministien keksintöä enää ollut pitkään aikaan. Jenkeissä on naisjohtajia merkittävästi enemmän, myös suhteellisesti laskien, kuin meillä. Aasian talous kilpailee hieman toisenlaisilla markinnoilla.
Nokia on markkinajohtaja vielä, tämä asiantila johtuu jo vuosia (Kairamon) aikoinaan tekemistä linjauksista. Ratkaisut olivat silloin rohkeita. Samojen jälkien seuraaminen ei kuitenkaan riitä, pidemällä aikavälillä. Tästähän Nokia on itsekin tiedottanut. Pyritään feminisempään suuntaan sielläkin.
Johtajat eivät suunnittele, he vetävät suunnitelulle linjoja. Naisjohtajilla voi olla uudenlaisia näkökulmia suunnitelun tueksi. Ainakin monipuolisempi johtajisto on arvoiltaankin vaihtelevampi. Näin ei liiaksi sokeuduta yhteen suuntaan.Niin, kyllähän naisjohtajilla voi olla uusia näkökulmia. Tai sitten taas ei. Ne uudet näkökulmat kännykkäänkin kun on jo kilpailijoiden toimesta kehitetty.
Jos naiset kykenisivät kehittämään jotain ihan uutta joko linjanvedossa tai tuotekehityksessä, ei tällaista eipäs-juupas keskustelua tarvitsisi käydä. Tittelityy kirjoitti:
Meillä on selkeästi nyt ymmärtämisessä ongelma. Koska käsitääkseni sinulla ei ole tapana ymmärtää tahallasi väärin, yritän kirjoittaa selkeästi. Seuraa siis hieman toistoa.
Suomen kilpailukyky on muuten hyvin trimattu, kuten tietenkin täytyykin olla, luonnonvaroiltaan köyhähkössä ja väkiluvultaan vähäisessä maassa. Naisjohtajuudessa on korjaamista. Korjaamisen tarpeen ovat todenneen maailmanlaajuisen taloustutkimukseen perehtyneen asiantuntija, omia mittareitaan käyttäen. Tämä ei siis ole feministien keksintöä enää ollut pitkään aikaan. Jenkeissä on naisjohtajia merkittävästi enemmän, myös suhteellisesti laskien, kuin meillä. Aasian talous kilpailee hieman toisenlaisilla markinnoilla.
Nokia on markkinajohtaja vielä, tämä asiantila johtuu jo vuosia (Kairamon) aikoinaan tekemistä linjauksista. Ratkaisut olivat silloin rohkeita. Samojen jälkien seuraaminen ei kuitenkaan riitä, pidemällä aikavälillä. Tästähän Nokia on itsekin tiedottanut. Pyritään feminisempään suuntaan sielläkin.
Johtajat eivät suunnittele, he vetävät suunnitelulle linjoja. Naisjohtajilla voi olla uudenlaisia näkökulmia suunnitelun tueksi. Ainakin monipuolisempi johtajisto on arvoiltaankin vaihtelevampi. Näin ei liiaksi sokeuduta yhteen suuntaan.minustä tässä nähdään vain johtamisen kapea ja ylin kärki, joita on vähän yrikyksen koko organisaatiosta.
mutta eikö naisjohtamista pitäisi tarkastella linjana alhaalta-ylös, ei vain huippupaikkoina.
Työnjohtajat, linja-ja osastonjohtajat j.n.e.
Ja näissä tehtävissä kyvykkäät pääsisivät kykyjensä mukaan nousemaan ylöspäin "herrahissiin"
silloinhan johtajailla olisi laajempaa näkemystä/ammatillista kompetenssia yrityksestään.
Näinhän Japanissa on pitkälti toimittu.
koskien yhtälailla miehiä kuin naisia.- Tittelityy
uutta teknologiaa kirjoitti:
Niin, kyllähän naisjohtajilla voi olla uusia näkökulmia. Tai sitten taas ei. Ne uudet näkökulmat kännykkäänkin kun on jo kilpailijoiden toimesta kehitetty.
Jos naiset kykenisivät kehittämään jotain ihan uutta joko linjanvedossa tai tuotekehityksessä, ei tällaista eipäs-juupas keskustelua tarvitsisi käydä.Kun kerran kilpailiat ovat jo asioita kehitelleen, silloin kannattaa tietenkin ryhtyä lepämään laakereilaan. Mitään uuttahan ei kannata enää yrittää, etenkin jos se vaatisi näkökulman muutosta. "Ennen meitä syntynyt, myös jälkehemme jää", eikö totta?
Naiset ovat pystyneet muualla tuotteistamaan ja kehittämään uutta, täällä eivät juurikaan. Yrityskulttuurimme on miesvoittoista ja naisten mahdollisuuksia ei haluta nähdä. Maailmalla tämä ongelma on havaittu jo aikoja sitten, nyt vasta meillä. Hitaasti on kiiruhdettu. - P.e.p.e.
Tittelityy kirjoitti:
Meillä on selkeästi nyt ymmärtämisessä ongelma. Koska käsitääkseni sinulla ei ole tapana ymmärtää tahallasi väärin, yritän kirjoittaa selkeästi. Seuraa siis hieman toistoa.
Suomen kilpailukyky on muuten hyvin trimattu, kuten tietenkin täytyykin olla, luonnonvaroiltaan köyhähkössä ja väkiluvultaan vähäisessä maassa. Naisjohtajuudessa on korjaamista. Korjaamisen tarpeen ovat todenneen maailmanlaajuisen taloustutkimukseen perehtyneen asiantuntija, omia mittareitaan käyttäen. Tämä ei siis ole feministien keksintöä enää ollut pitkään aikaan. Jenkeissä on naisjohtajia merkittävästi enemmän, myös suhteellisesti laskien, kuin meillä. Aasian talous kilpailee hieman toisenlaisilla markinnoilla.
Nokia on markkinajohtaja vielä, tämä asiantila johtuu jo vuosia (Kairamon) aikoinaan tekemistä linjauksista. Ratkaisut olivat silloin rohkeita. Samojen jälkien seuraaminen ei kuitenkaan riitä, pidemällä aikavälillä. Tästähän Nokia on itsekin tiedottanut. Pyritään feminisempään suuntaan sielläkin.
Johtajat eivät suunnittele, he vetävät suunnitelulle linjoja. Naisjohtajilla voi olla uudenlaisia näkökulmia suunnitelun tueksi. Ainakin monipuolisempi johtajisto on arvoiltaankin vaihtelevampi. Näin ei liiaksi sokeuduta yhteen suuntaan."Naisjohtajuudessa on korjaamista. Korjaamisen tarpeen ovat todenneen maailmanlaajuisen taloustutkimukseen perehtyneen asiantuntija, omia mittareitaan käyttäen."
Lainaus: http://72.14.221.104/search?q=cache:9J9A9RuFF0kJ:www.tuta.hut.fi/studies/Courses_and_schedules/Isib/TU-91.1001/lasnaoloharjoitukset/kilpailukyky.pdf suomen kilpailukyky WEF&hl=fi&gl=fi&ct=clnk&cd=3
Suomi arvioidaan World Economic Forumin (WEF) tuoreessa raportissa maailman toiseksi kilpailukyisimmäksi maaksi. Ykkössijan vei Sveitsi.
Eikö ole aika erikoista, että he arvioivat Suomen ongelmaksi naisjohtajien vähäisen määrän vaikka se ei korreloi sijoituksen kanssa? Olisi mielenkiintoista tietää mitä mittareita arviota tehdessä on käytetty. Valitettavasti varsinainen WEF:n raportti ei suostunut äsken avautumaan.
Nokiasta/johtajuudesta pari sanaa. Itse en usko yrityksen menestyksen sinänsä korreloivan johtajien sp:n ja siitä juontuvan kyvykkyyden suhteen. Suomessa ja länsimaissa on pyritty sp:n tasa-arvoon ja sen siivittämänä haetaan lähinnä imagohyötyä. Naisjohtajien määrä johtajistossa lisääntyy sitä mukaan kun sopivien/halukkaiden naisjohtajien määrä kasvaa. Tuovatko naisjohtajat sitten muuta lisäarvoa esim. Nokialle? Vaikea sanoa. Toimiiko eri sp:sta koostuva johtajisto paremmin kuin vain toisesta sp:sta koostuva johtajisto? Ainakaan tämä viimeviikkoinen pohjoismainen johtoryhmätutkimus ei sitä oletusta tukenut. Tärkeimmäksi tekijäksi nousi johtoryhmän jäsenten taidot sp:sta riippumatta.
Ja kauniiksi lopuksi toistan ydinkysymyksen - Vaikuttaako sukupuoli mielestäsi johtamistaitoihin? - Tittelityy
P.e.p.e. kirjoitti:
"Naisjohtajuudessa on korjaamista. Korjaamisen tarpeen ovat todenneen maailmanlaajuisen taloustutkimukseen perehtyneen asiantuntija, omia mittareitaan käyttäen."
Lainaus: http://72.14.221.104/search?q=cache:9J9A9RuFF0kJ:www.tuta.hut.fi/studies/Courses_and_schedules/Isib/TU-91.1001/lasnaoloharjoitukset/kilpailukyky.pdf suomen kilpailukyky WEF&hl=fi&gl=fi&ct=clnk&cd=3
Suomi arvioidaan World Economic Forumin (WEF) tuoreessa raportissa maailman toiseksi kilpailukyisimmäksi maaksi. Ykkössijan vei Sveitsi.
Eikö ole aika erikoista, että he arvioivat Suomen ongelmaksi naisjohtajien vähäisen määrän vaikka se ei korreloi sijoituksen kanssa? Olisi mielenkiintoista tietää mitä mittareita arviota tehdessä on käytetty. Valitettavasti varsinainen WEF:n raportti ei suostunut äsken avautumaan.
Nokiasta/johtajuudesta pari sanaa. Itse en usko yrityksen menestyksen sinänsä korreloivan johtajien sp:n ja siitä juontuvan kyvykkyyden suhteen. Suomessa ja länsimaissa on pyritty sp:n tasa-arvoon ja sen siivittämänä haetaan lähinnä imagohyötyä. Naisjohtajien määrä johtajistossa lisääntyy sitä mukaan kun sopivien/halukkaiden naisjohtajien määrä kasvaa. Tuovatko naisjohtajat sitten muuta lisäarvoa esim. Nokialle? Vaikea sanoa. Toimiiko eri sp:sta koostuva johtajisto paremmin kuin vain toisesta sp:sta koostuva johtajisto? Ainakaan tämä viimeviikkoinen pohjoismainen johtoryhmätutkimus ei sitä oletusta tukenut. Tärkeimmäksi tekijäksi nousi johtoryhmän jäsenten taidot sp:sta riippumatta.
Ja kauniiksi lopuksi toistan ydinkysymyksen - Vaikuttaako sukupuoli mielestäsi johtamistaitoihin?Ei, johtajan sukupuoli ei vaikuta johtamistaitoihin yksittäistapauksissa. Asian luonne muuttuu, mikäli johtajat ovat kovin homogeenisia, silloin se vaikuttaa yrityskulttuuriin. Mikäli koko maan johtajatilanne on selkeästi ainoastaan yhtä sukupuolta suosiva, sillä on vaikutusta jopa merkittävästi koko maahan. Yksittäisten johtajien johtamistaidoissa on yksillöllisiä eroja enemmän, kun sukupuolesta johtuvia, tämähän on aivan selvää. Yksilölliset erot ovat kaikissa laajemmissa tutkimuksissa suuremmat, kuin sukupuolesta johtuvat.
- Tittelityy
epikuros kirjoitti:
minustä tässä nähdään vain johtamisen kapea ja ylin kärki, joita on vähän yrikyksen koko organisaatiosta.
mutta eikö naisjohtamista pitäisi tarkastella linjana alhaalta-ylös, ei vain huippupaikkoina.
Työnjohtajat, linja-ja osastonjohtajat j.n.e.
Ja näissä tehtävissä kyvykkäät pääsisivät kykyjensä mukaan nousemaan ylöspäin "herrahissiin"
silloinhan johtajailla olisi laajempaa näkemystä/ammatillista kompetenssia yrityksestään.
Näinhän Japanissa on pitkälti toimittu.
koskien yhtälailla miehiä kuin naisia.Suomessa on vielä ylikorostunut koulutuksen kunnioitus ja siitä johtuva hierarkinen johtamisjärjestelmä, tämä on kilpailukyvylla vielä suurempi ongelma. Parhaita kykyjä ei hyödynnetä ja arvoasteikko on luovuutta tärkeämpää.
Tämä on yllätävä tilanne, koska naisten koulutustason voisi ajatella auttavan nyt etenemisessä, ilman näitä (hieman kiusalliseksi käyviä) ohjailuita. Naisjohtajuuden korostaminen vaikuttaa jopa naurettavalta, etenkin Ollilan ohjeistuksena. Vaikka hän sen tekikin muussa asemassaan, kuin yritysjohtajana. - s_uunnittelija
Tittelityy kirjoitti:
Meillä on selkeästi nyt ymmärtämisessä ongelma. Koska käsitääkseni sinulla ei ole tapana ymmärtää tahallasi väärin, yritän kirjoittaa selkeästi. Seuraa siis hieman toistoa.
Suomen kilpailukyky on muuten hyvin trimattu, kuten tietenkin täytyykin olla, luonnonvaroiltaan köyhähkössä ja väkiluvultaan vähäisessä maassa. Naisjohtajuudessa on korjaamista. Korjaamisen tarpeen ovat todenneen maailmanlaajuisen taloustutkimukseen perehtyneen asiantuntija, omia mittareitaan käyttäen. Tämä ei siis ole feministien keksintöä enää ollut pitkään aikaan. Jenkeissä on naisjohtajia merkittävästi enemmän, myös suhteellisesti laskien, kuin meillä. Aasian talous kilpailee hieman toisenlaisilla markinnoilla.
Nokia on markkinajohtaja vielä, tämä asiantila johtuu jo vuosia (Kairamon) aikoinaan tekemistä linjauksista. Ratkaisut olivat silloin rohkeita. Samojen jälkien seuraaminen ei kuitenkaan riitä, pidemällä aikavälillä. Tästähän Nokia on itsekin tiedottanut. Pyritään feminisempään suuntaan sielläkin.
Johtajat eivät suunnittele, he vetävät suunnitelulle linjoja. Naisjohtajilla voi olla uudenlaisia näkökulmia suunnitelun tueksi. Ainakin monipuolisempi johtajisto on arvoiltaankin vaihtelevampi. Näin ei liiaksi sokeuduta yhteen suuntaan.Olen Tittelityyn kanssa melko paljon samaa mieltä lähinnä siinä, että uusia näkökulmia on aika harvoin liikaa, oli se sitten naisnäkökulmaa tai muuta. Varsinkin Suomessa tekniikka on mielestäni jo liian pitkään ollut liian insinöörivetoista. (vaikka itsellänikin on tuota insinööritaustaa)
Työssäni joudun melko paljon käytettävyyden kanssa tekemisiin(en kuitenkaan muotoilun) Käyttäjän tarpeiden huomioonottaminen kyllä mielestäni tiedostetaan melko hyvin. Aina on tietenkin parantamisen varaa. Käytettävyystutkimuskin pohjautuu aika vahvasti humanistisiin, kognitiivisiin tieteisiin. Vielä ei ole kuitenkaan tullut naistutkimusta tässä kontekstissa vastaan. Käytettävyyden parissa ainakin omassa työympäristössäni työskentelee myös paljon naisia, jotka tuovat oman kontribuutionsa soppaan ehkä hieman erilaisen elinpiirinsä ja taustansa takia, ei niinkään välttämättä sukupuolen. Miksei sama sitten johdossa.
Käytettävyyden toteuttamisessa ongelmana on, että kuluttajat ostavat esimerkiksi kännyköitä hinnan ja niihin upotettujen ominaisuuksien perusteella. Eli, enemmän halvemmalla meiningillä. Tutkimusten mukaan 80% asiakkaista ei kuitenkaan koskaan käytä kuin 20% ominaisuuksista. Tuo 20% joukko on sitten huomattavan vaihteleva. Kuitenkin nuo loput ominaisuudet sitten haittaavat aina käytettävyyttä. Tämä yhtälö on suunnittelijalle melko haastava, koska tuotevalikoimaa ei haluta loputtomasti laajentaakkaan. - P.e.p.e.
Tittelityy kirjoitti:
Ei, johtajan sukupuoli ei vaikuta johtamistaitoihin yksittäistapauksissa. Asian luonne muuttuu, mikäli johtajat ovat kovin homogeenisia, silloin se vaikuttaa yrityskulttuuriin. Mikäli koko maan johtajatilanne on selkeästi ainoastaan yhtä sukupuolta suosiva, sillä on vaikutusta jopa merkittävästi koko maahan. Yksittäisten johtajien johtamistaidoissa on yksillöllisiä eroja enemmän, kun sukupuolesta johtuvia, tämähän on aivan selvää. Yksilölliset erot ovat kaikissa laajemmissa tutkimuksissa suuremmat, kuin sukupuolesta johtuvat.
Eli oletko sitä mieltä kuten minäkin, että keskimäärin naisjohtaja on yhtä hyvä tai yhtä huono kuin miesjohtaja?
En tosin osaa sanoa, tuoko eri sp:sta koostuva johtajisto jotain erityistä etua yritykselle yleisellä tasolla tarkasteltaessa. Kysymys on pikemminkin pyrkimyksestä sp:n tasa-arvoon. Miksi sitä tarvitsisi sen enempää selitellä? - Tittelityy
P.e.p.e. kirjoitti:
Eli oletko sitä mieltä kuten minäkin, että keskimäärin naisjohtaja on yhtä hyvä tai yhtä huono kuin miesjohtaja?
En tosin osaa sanoa, tuoko eri sp:sta koostuva johtajisto jotain erityistä etua yritykselle yleisellä tasolla tarkasteltaessa. Kysymys on pikemminkin pyrkimyksestä sp:n tasa-arvoon. Miksi sitä tarvitsisi sen enempää selitellä?Kyllä, yksillölliset ominaisuuden ovat sukupuolta ratkaisevammat- myös johtajilla, mikäli kyseessä on yksittäinen johtaja. Mikäli tarkastellaan suurempia kokonaisuuksia (jopa yksittäisessä yrityksessä) niin silloin laaja-alaisuus on tarkeä ja samoin molempien sukupuolien edustus. Organisaatioon syntyy näin notkeutta ja myös luovuutta pystytään tukemaan. Yksinapainen johtamistapa sopii varsin harvoihin yrityksiin, nämä yritykset ovat silloin johtajansa luomuksia, esimerkkinä voisi olla vaikka Bonsse.
- Tittelityy
s_uunnittelija kirjoitti:
Olen Tittelityyn kanssa melko paljon samaa mieltä lähinnä siinä, että uusia näkökulmia on aika harvoin liikaa, oli se sitten naisnäkökulmaa tai muuta. Varsinkin Suomessa tekniikka on mielestäni jo liian pitkään ollut liian insinöörivetoista. (vaikka itsellänikin on tuota insinööritaustaa)
Työssäni joudun melko paljon käytettävyyden kanssa tekemisiin(en kuitenkaan muotoilun) Käyttäjän tarpeiden huomioonottaminen kyllä mielestäni tiedostetaan melko hyvin. Aina on tietenkin parantamisen varaa. Käytettävyystutkimuskin pohjautuu aika vahvasti humanistisiin, kognitiivisiin tieteisiin. Vielä ei ole kuitenkaan tullut naistutkimusta tässä kontekstissa vastaan. Käytettävyyden parissa ainakin omassa työympäristössäni työskentelee myös paljon naisia, jotka tuovat oman kontribuutionsa soppaan ehkä hieman erilaisen elinpiirinsä ja taustansa takia, ei niinkään välttämättä sukupuolen. Miksei sama sitten johdossa.
Käytettävyyden toteuttamisessa ongelmana on, että kuluttajat ostavat esimerkiksi kännyköitä hinnan ja niihin upotettujen ominaisuuksien perusteella. Eli, enemmän halvemmalla meiningillä. Tutkimusten mukaan 80% asiakkaista ei kuitenkaan koskaan käytä kuin 20% ominaisuuksista. Tuo 20% joukko on sitten huomattavan vaihteleva. Kuitenkin nuo loput ominaisuudet sitten haittaavat aina käytettävyyttä. Tämä yhtälö on suunnittelijalle melko haastava, koska tuotevalikoimaa ei haluta loputtomasti laajentaakkaan.En osaa sanoa onko naistutkimuksessa käytettävyyteen mitenkään puututtu.
Minä olen törmännyt lähinnä henkilöstöhallinnon puolella, selkeästi näkyvään eroon siinä miten/ketkä firmaa johtavat. Mikäli johtamistapa on jäykkä/yksipuolinen henkilöstön ongelmat ovat selvästi erityyppisiä, kuin vapaamman johtamistavan omaavilla yrityksillä. Samanlaisen taustaustan omaava johtoryhmä on varsin usein myös jäykkä johtamistavoiltaan, usein myös autoritäärinen. Tämä heijastuu henkilöstöön ja varmaankin se näkyy myös tuotantopuolella. Syntyy arkuutta puuttua asioihin ja myös vaikenemisen kulttuuri. Mikäli henkilöstön kesken sitten syntyy konfikteja, niiden purkaminen on hankalaa.
Johtajien monimuotoisuus on eduksi. Näin organisaatioon saadaan väljyyttä ja myös tehtävien jako käy helpommin. Voidaan valita, kuka vastaa luontevasti mistäkin. Henkilöstö voi myös jossain määrin valita, kenen kanssa on asioita purkaa, mikäli hankala tilanne on syntynyt. Sukupuoli on eräs vaihtelua antava tekijä.
Humanisteja en uskaltaisi vielä ehdottaa elekroniikka-alan yrityksiin, heidänkin aikansa joskus kyllä tulee. - mitä se on?
Tittelityy kirjoitti:
Kun kerran kilpailiat ovat jo asioita kehitelleen, silloin kannattaa tietenkin ryhtyä lepämään laakereilaan. Mitään uuttahan ei kannata enää yrittää, etenkin jos se vaatisi näkökulman muutosta. "Ennen meitä syntynyt, myös jälkehemme jää", eikö totta?
Naiset ovat pystyneet muualla tuotteistamaan ja kehittämään uutta, täällä eivät juurikaan. Yrityskulttuurimme on miesvoittoista ja naisten mahdollisuuksia ei haluta nähdä. Maailmalla tämä ongelma on havaittu jo aikoja sitten, nyt vasta meillä. Hitaasti on kiiruhdettu.No en kyllä sanonut, ettei uutta kannattaisi kehittää. Odotin vain jotain konkreettista ympäripyöreän "uuden näkökulman" asemesta.
Et kerro, mitä uutta naiset ovat onnistuneet kehittämään meillä tai muualla, mutta varma olet siitä, että se on parempaa. Ehkä on, ehkä ei. Tärkein ostopäätökseen vaikuttava tekijä on kuitenkin hinta.
Itselle tulee mieleen vain Volvon kokeilu naisten naisille suunnittelemasta automallista. Oli käsilaukkuripustinta ja pyöristettyjä kulmia pysäköinnin helpottamiseen. Ostajia vain ei löytynyt.
Millainen on naisen auto?
Millainen on naisen asunto?
Millainen on naisen kännykkä?
Millainen on naisen televisio? - jorojukka-kukka
mitä se on? kirjoitti:
No en kyllä sanonut, ettei uutta kannattaisi kehittää. Odotin vain jotain konkreettista ympäripyöreän "uuden näkökulman" asemesta.
Et kerro, mitä uutta naiset ovat onnistuneet kehittämään meillä tai muualla, mutta varma olet siitä, että se on parempaa. Ehkä on, ehkä ei. Tärkein ostopäätökseen vaikuttava tekijä on kuitenkin hinta.
Itselle tulee mieleen vain Volvon kokeilu naisten naisille suunnittelemasta automallista. Oli käsilaukkuripustinta ja pyöristettyjä kulmia pysäköinnin helpottamiseen. Ostajia vain ei löytynyt.
Millainen on naisen auto?
Millainen on naisen asunto?
Millainen on naisen kännykkä?
Millainen on naisen televisio?Siis huomaa, nainen johtajana, ei suunnittelijana. Nainen nimenomaan johtajana voi olla inhimillisempi ja kokonaisuuksia ymmärtävämpi. Nainen tuo johtajuuteen sitä kuuluisaa tunneälyä, jota valitettavan harvalla miehellä edes on.
- Ruosutar
että Ruotsin uusi porvarihallitus ei tule noudattamaan kiintiömallia vaan yksistään pätevyysmallia.
Ja tottahan on että päteviä naisia on aina ollut. En usko että naisten vähyys johtotehtävissä johtuisi sukupuolesta eikä biologiasta vaan joissakin perheissä kasvatetaa tytöt jo pienestä pitäen "johtotehtäviin". Näin on monen naisjohtajan laita ainakin Ruotsissa.
Jostain ihmeen syystä monissa työläisperheissä ei jakseta uskoa että heidän tyttäristään voisi tulla johtavia henkilöitä. On jonkinlainen perinneajattelu vallalla että työläisperheen laspsesta tulee aina työläinen. Onhan sanontakin ettei omena putoa kauas puusta. - jorojukka-kukka
Maltillinen riskinotto, pitkäjänteisyys tavoitteiden saavuttamiseksi ja yleensäkin pitkäntähtäimen suunnittelua hyvän tuloksen aikaansaamiseksi. Sosiaalisten hyvien kontaktien tärkeys työpaikalla. Työntekijöiden arvostus. Ennakkoluulottomuus uusiin haasteisiin ja koko työorganisaation kuuleminen voivat olla naisten tuomaa lisää johtoportaaseen.
- x-ripa
Tuossa edellisvuosikymmenen alkupuolella meikäläisen työnantajalla oli kaksikin naispuolista johtajaa ja kumpaiseenkin verrattuna Iiro Viinastakin olisi voinut erehtyä pitämään palkansaajan parhaana kaverina. Siinä piti miespuolisten kollegojen ja omistajienkin toppuutella kaksikon saneerausintoa.
- jorojukka-kukka
x-ripa kirjoitti:
Tuossa edellisvuosikymmenen alkupuolella meikäläisen työnantajalla oli kaksikin naispuolista johtajaa ja kumpaiseenkin verrattuna Iiro Viinastakin olisi voinut erehtyä pitämään palkansaajan parhaana kaverina. Siinä piti miespuolisten kollegojen ja omistajienkin toppuutella kaksikon saneerausintoa.
Siitä Ollilakin puhui. Ei yksittäisistä johtajanaisista.
Myöskään työilmapiirin inhimillistäminen ei suoraan tarkoita sitä, että johtajasta tulee työntekijän kaveri, joka melkeimpä pöydän alta tuuppaa setelitukon käteen... Kyllä siinä firma äkkiä kaatuu, jos alkaa hyväntekijäksi tai antaa suojatyöpaikkoja. (Kevennys.) - elää
"Maltillinen riskinotto, pitkäjänteisyys tavoitteiden saavuttamiseksi ja yleensäkin pitkäntähtäimen suunnittelua hyvän tuloksen aikaansaamiseksi."
Kuin suoraan konsultin puheesta. Varmasti hienoja asioita, mutta miten ne ovat naisten ominaisuuksia?
"Sosiaalisten hyvien kontaktien tärkeys työpaikalla."
Miten naisjohtaja niitä järjestää? Työntekijät itse solmivat kontaktinsa keskenään. Järjestääkö naisjohtaja tutustumis- ja halauspäiviä?
"Työntekijöiden arvostus."
Hyviä työntekijöitä kuuluu arvostaa, huonoille on jopa annettava monoa. Mitä uutta nainen tuo tähän?
"Ennakkoluulottomuus uusiin haasteisiin ja koko työorganisaation kuuleminen."
Taas konsulttipuhetta. Johto suunnittelee, kuuntelee henkilöstöä ja tekee henkilöstön
mielipiteestä huolimatta oman päätöksensä.
Ihan totta hei. Nainen johtajana toimii täsmälleen samoin kuin mies, jos haluaa pysyä johtajana. - jorojukka-kukka
elää kirjoitti:
"Maltillinen riskinotto, pitkäjänteisyys tavoitteiden saavuttamiseksi ja yleensäkin pitkäntähtäimen suunnittelua hyvän tuloksen aikaansaamiseksi."
Kuin suoraan konsultin puheesta. Varmasti hienoja asioita, mutta miten ne ovat naisten ominaisuuksia?
"Sosiaalisten hyvien kontaktien tärkeys työpaikalla."
Miten naisjohtaja niitä järjestää? Työntekijät itse solmivat kontaktinsa keskenään. Järjestääkö naisjohtaja tutustumis- ja halauspäiviä?
"Työntekijöiden arvostus."
Hyviä työntekijöitä kuuluu arvostaa, huonoille on jopa annettava monoa. Mitä uutta nainen tuo tähän?
"Ennakkoluulottomuus uusiin haasteisiin ja koko työorganisaation kuuleminen."
Taas konsulttipuhetta. Johto suunnittelee, kuuntelee henkilöstöä ja tekee henkilöstön
mielipiteestä huolimatta oman päätöksensä.
Ihan totta hei. Nainen johtajana toimii täsmälleen samoin kuin mies, jos haluaa pysyä johtajana.Olisiko se nyt tosiaan niin, että lapsenuskoa tarvitaan, koska Jorma Ollila uskoo naisiin esimiehinä ja hänen johtamansa yritys nousi aika mahtavaksi suomalaisyritykseksi. Pitänee miettiä, sillä Jeesuskin sanoi jo yli pari tuhatta vuotta sitten, että lasten kaltaisten on Taivasten Valtakunta.
- niin monia asioita
jorojukka-kukka kirjoitti:
Olisiko se nyt tosiaan niin, että lapsenuskoa tarvitaan, koska Jorma Ollila uskoo naisiin esimiehinä ja hänen johtamansa yritys nousi aika mahtavaksi suomalaisyritykseksi. Pitänee miettiä, sillä Jeesuskin sanoi jo yli pari tuhatta vuotta sitten, että lasten kaltaisten on Taivasten Valtakunta.
Jorma uskoo naisiin esimiehinä ja käyttää miehiä esimiehinä. Huomaatko, että yhdellä lausunnolla Jore on saanut sinustakin vankkumattoman ihailijan?
- jorojukka-kukka
niin monia asioita kirjoitti:
Jorma uskoo naisiin esimiehinä ja käyttää miehiä esimiehinä. Huomaatko, että yhdellä lausunnolla Jore on saanut sinustakin vankkumattoman ihailijan?
Sari Baldauf. Mies?
- Marie Curie
jorojukka-kukka kirjoitti:
Sari Baldauf. Mies?
Niin, kaikkihan hänet tuntevat. On siirtynyt muihin tehtäviin. Oliko muita?
- x-ripa
jorojukka-kukka kirjoitti:
Siitä Ollilakin puhui. Ei yksittäisistä johtajanaisista.
Myöskään työilmapiirin inhimillistäminen ei suoraan tarkoita sitä, että johtajasta tulee työntekijän kaveri, joka melkeimpä pöydän alta tuuppaa setelitukon käteen... Kyllä siinä firma äkkiä kaatuu, jos alkaa hyväntekijäksi tai antaa suojatyöpaikkoja. (Kevennys.)Kaksi on osa kaavaa.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset
"Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-27399112Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta
Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir3737816Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/84070681605454William ja Sonja Aiello ERO
Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!542305Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."
Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun62071Se siitä sitten
Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy821705Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"
Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan191651Ihastumisesta kertominen
Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi921388Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon
Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.4351318Stefusika räkättää
kun on viikon ollut kuivilla ja poliisi puhalluttaa just silloin. Muutoin olis jääny kiinni. Ja sekös sikamiestä hirnuttaa. Ällö ukko ja vielä ällömmä801190