Matkal jossai

Mie aatteli laittoo välil vähä tarinoo omist maalimmal sattuuneist tapahtumist, ko tääl tunt oleva ni synkän talven aiheuttam masennust liikhel. Tokkiinsa ei tää varmaa kaikkii miellyt, mut jättääp sit lukemat ja vaik kommentoimat, iha mit jokkaine parhaaks kattoos.

Näit o sit meitil jostaa kumma syyst sattuna enemmält, mut jos ny muutama täs näi aluuks.

Espanjas jos mie o ny jälkkepäi aik usseiki käynnä, sattus tämmöst. Mie siin iha yksiksee katuva käveliksi. Tokkiinsa siel ol palj muut porukkaa kans. Ni aiva yhtäkkiselt iha hirvei lauma immeisii läks siin rynttää koht. Mie siin vaik rauhaline mies oonk, ni alloin pikkaase hermostuu ja kääräsin hiat ylös. Huusin heil et tulkkaa vaa, mut pitäkä eres parin metri välit jot sovitta kaatuu eik kukkaa sit kuolo pystöö ko alan oikee tempassee. No siin sit kattelin sin kaaemmas ni härkkiihä hyö olik lähten karkkusee. Siel ol semmone tapa, iha älytöönt touhuu. No jotk siit ilmeisest tykkää.

Thaimaassee mie en o rohjen menn ko se ainoo kerra. Siel yhten ehtoon myö eukon kaa mentii semmossee ravintelii. Siel sit ehtoot istut kaikes rauhallisuuves ko siin koria naikkone tul jottai höpäjää. No mie siin sanakirjast koitin jottai selvittämää mit hää oikee meinaa. Selvis et hää ol jonk sort hieroj immeissii. No eukko siin sanomha et läks ihmees ko siul o olj nuo hartiat ni jummiis ja ko hää o oikkee ammaattilaane. Siit myö läkset sit kaik yhes, eukko mukkaaa kans. Peril hieroj san et kaik pois ja pettii makkoon. Eukko jäi sin taaemmas tuolii kahteloon. Aluks kaik men niink pit, mut sit hää alko hieroo tuolt vähä aremmast paikast. Ei siin mittää, kyl mie siit nautin, mut kattoin eukkoo vähä ihmeissää ja häl ol silmät tulos ulos pääst. Mie sannoin täl hierojal jot nyt myö otettaa pien aikalis, täytyy saada tuo eukko tuost takaas normaal tillaan, ko eihä hänt voi minnekkä pääst ko silmät ol ni pullollaa. No myö läksettii pois ja kyl se eukko siit token onneks parin päivän pääst. En mie sit et hyvä paik varmast poikamiehil, mut ei se miul oikkei sopinu. Toisaalt ei tämä hieroj oikkee ol miun makkuunka jos tarkkoi ollaa. Hä ol liia siro immeinen. Kyl sit täs iääs jo ymmärtää hyvän pääl. Se o kattos siihen mallii, et toiset levveilee autoil ja toiset taloil, mut mie voin ain sannoo et miun eukol onk tän kylän levvein perä. Siinä menee hiljaaseks hyö jok vähänkä asioost ymmärtä.

Voisin viel lait pienen tarinan ko oonha mie käyny myös itävallas ja oikeen laskettelee. Tokkiinsa se jäi viimoiseks kerraks isoos mäes, mut ompaha ainaki tullu kokkeiltuu. Siin mie läksin hissil ylöspäin ja matka sen ko jatk vaa. Oltii jo ni korkkeel et luulin jo auringon tuleva vastaa. Siin enne ko hyö tökkäsivät miun alas, ni koitin siin kysäst josko joku tietäis mit nää vehkeet kääntyys. Eihän hyö kukkaa suomee osan, luulivat vishi et vauhtii vaa pyysin. No matkaan vaa ja mie siin sit koitin jonk sorti muna assentoo ottaa. Eihä mie sit nähny mittää ko siin vauhis alas tultihi. Veet vaa silmist virtas ko koitin jottai opasteit siin kattel. Eiku alaspäi vaa ja vauhil. No siin käv sit nii, et rinnekki pääs jo loppuma ja mie jatkamaa jottai pyörätiet viel alemmas. Siinhä tultii jo johki kauphunkii enne ko vauhti lakkaama. Siin sit kattelee et mihis päi sit. Siin ol käyn sillee, et mie olj läks iha väärä suunta. Ja lasken iha väär kaupunk. Ei muut ko taksil takaas oikkeesee kauphunkii. Kyl siin taks kusk vähä ihmettelemä ko mie monot ja sukset mukan kyytiin tunkemaa. Sanoin sil vaa et elä sie poeka kysel mittää aja vaa, mie kävin vaa katteloos minkälaaset rinteet tuol toisel puolel ol.

Täytyys kattel jos sit illemmal jaksaas laittaa vähä lissää tarinoo. Oonha mie käynnä vaik mis ja vaik mit o keren sattun. Mut jok paikaas mie oon kyl ain pärjän vaik tuo kiel pää ei oikkee o mikkää häävi. Sen oon kyl huoman, et kyl ne suomee jok paikas ossaa. Niil pittää vaa ehk selittää vähä useemmi asiaas. Lontoot puhuta vaa vähä korkkeemmalt ko suomee ja italias huomasin et siel pittää vaa huutaa kovast.