Asia jäi askarruttamaan

kouluhuolia

Tämän päivän Hesarissa oli artikkeli vammaisten lasten intgroimisesta tavallisiin luokkiin. (Ei siis niinku joskus vuonna nolla, jolloin lapsi heitettiin tavalliseen luokkaan ilman lisätukia, vaan luokassa oli oppitunnilla lisäksi kolme avustajaa, parikymmentä lasta, joista neljä kehitysvammaista).
Näin oli artikkelin mukaan alettu toimia Espoossa.

Mitä mieltä opettajat olette siitä? Tuntuisiko se paremmalta ratkaisulta kuin erilliset erityisluokat?

Missä tapauksessa voisitte puoltaa tällaisia luokkajärjestelyjä?

Mitä mieltä te palstaa lukevat vanhemmat olisitte asiasta?

18

1557

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • pulassa ilman avustajaa

      Tervetuloa vammaiselle lapselle omieni luokkaan vaan periaatteessa. Mutta ainakaan meidän kaupungissa ei palkata avustajaa, niin että omillaan lapsi saa sitten pärjätä kai tai ope tukee ja työntää rullatuolia ja käyttää kuulo-tms välineitä. ja opetuksestahan kaikki aika on pois, jota opettaja käyttää erityislapsen tukemiseen. Tai sitten jättämään erityislapsen oman onnensa nojaan. Se ei ainakaan helpota erityislapsen sopeutumista.Omilta kouluajoilta muistan erittäin yksinäisen ja yksin ja ilman tukea jätettyjä lapsia, en toivoisi tähän aikaan kenellekään lapselle sellaista kohtaloa. Ei tee hyvää ja sopeutumattomien ongelmat tulevat pitemmän päälle kalliiksi, mutta kukapa sellaista haluaisi etukäteen ajatellakaan. eivät ainakaan rahapussin vartijat.

    • olla lähialueen lasten kans...

      koulussa ja ryhmässä jos se mitenkään on mahdollista. Tietenkin se tarkoittaa sitä, että koulussa resurssit pitää olla hoitaa näitä erityistarpeita vaativia lapsia. Luokkakoon pitää olla aika pieni ja avustaja palveluita kohtuullisesti. Miksi lapsi, jonka muutenkin vaikeampaa saada ystäviä esim. erillaisuuden vuoksi, pitäisi eristää oman alueen, naapurien lapsista. Tietenkin pitää muistaa, että jotkut lapset tarvitsevat ihan omat ryhmänsä erityisopetuksessa, kaikkia oppilaita ei tule integroida, mutta ne jotka siitä hyötyvät niin tulisi.

      • samaa mieltä

        Kyllä, vammaiset joutuvat kuitenkin samassa yhteiskunnassa elämään kuin lapsenne aikuisenakin ja useat lapset tulevat aikuistuttuaan vammaisuutta työssäänkin kohtaan vaikkapa asiakkaina. Jos resursseja on, niin ehdottomasti samaan, eristäminen ei palvele ketään.

        Täytyy jokaisen muistaa, että kuka tahansa lapsi voi vammautua vaikkapa onnettomuudessa. Kannattaisikin miettiä, että jos oma lapsi joutuu onnettomuuteen sairastuu tms. niin oletko valmis siihen, että lastasi kohdellaan samoin kuin sinä haluat muita vammaisia kohdeltavan? "Ei se meille satu", niin on sadat tai tuhannet vanhemmat ajatelleet, jolle se on sattunut.


      • Helinä-keiju3
        samaa mieltä kirjoitti:

        Kyllä, vammaiset joutuvat kuitenkin samassa yhteiskunnassa elämään kuin lapsenne aikuisenakin ja useat lapset tulevat aikuistuttuaan vammaisuutta työssäänkin kohtaan vaikkapa asiakkaina. Jos resursseja on, niin ehdottomasti samaan, eristäminen ei palvele ketään.

        Täytyy jokaisen muistaa, että kuka tahansa lapsi voi vammautua vaikkapa onnettomuudessa. Kannattaisikin miettiä, että jos oma lapsi joutuu onnettomuuteen sairastuu tms. niin oletko valmis siihen, että lastasi kohdellaan samoin kuin sinä haluat muita vammaisia kohdeltavan? "Ei se meille satu", niin on sadat tai tuhannet vanhemmat ajatelleet, jolle se on sattunut.

        Lapset sopeutuvat, jos vaan aikuiset eivät tee asiasta ongelmaa. Meillä oli suuressa koulussamme sokea oppilas, ja jos meinattiin myöhästyä tunnilta, niin kyllä joku aina hänet kaappasi mukaan eikä jättänyt käytävälle etsiskelemään luokkaa. Muistan vieläkin kuinka ylpeä olin, kun hän tunsi minut vaikken ollut suutani avannut, askelten tai jonkun muun perusteella. Se oli hämmästyttävää ja iloitsin siitä ihmeestä mitä hän itse piti ihan luonnollisena.


    • totta mooses

      että erilaisuuden näkemisestä erilaisuuden hyväksyminen kasvaa. Myös vammaiset voivat hyötyä terveiden lasten mallista. Resurssit vaan pitäis olla riittävät ja jotenkin katsottu sekin puoli, että minkälaiset lapset hyötyy.
      Erityisluokillahan on kai nykyään paljon esim. adhd lapsia, ei siis varsinaisesti vammaisia. Hyötyisivätkö hekin siirtymisestä tavalliseen luokkaan?
      Kyselen, kun siskon tyttöllä adhd ja koulun aloitus edessä. Sisko sanoo tekevänsä niinku asiantuntijat suosittelee, mutta voihan tässä yhteydessä kysäistä mielipiteitä opettajilta.
      Opettaisitko mielummin down-lasta vai adhd lasta?
      (Saa sanoa suoraan, minä en loukkaannu)

      • lapsen elämän

        Minä en omaa adhd-lastani erityiskouluun laittaisi periaatteestakaan.
        Kyllä yhteiskunnan on muututtava joustavammaksi erilaisten ihmisten suhteen eikä asiaa aja yhtään se,että vanhemmat suostuvat laittamaan apsensa erityiskouluihinErityiskoulut ovat leimaavia vaikka sinänsä hyviä ovatkin.
        Kaikkien lasten pitäisi voida käydä samaa koulua ja saada siinä sivussa apua omiin ongelmiinsa.
        Ei niin, että enemmän tai vähemmän vammaiset ja erilaiset lapset laitetaan kouluun joka mielletään huonompien kouluksi.


      • -----------------------------
        lapsen elämän kirjoitti:

        Minä en omaa adhd-lastani erityiskouluun laittaisi periaatteestakaan.
        Kyllä yhteiskunnan on muututtava joustavammaksi erilaisten ihmisten suhteen eikä asiaa aja yhtään se,että vanhemmat suostuvat laittamaan apsensa erityiskouluihinErityiskoulut ovat leimaavia vaikka sinänsä hyviä ovatkin.
        Kaikkien lasten pitäisi voida käydä samaa koulua ja saada siinä sivussa apua omiin ongelmiinsa.
        Ei niin, että enemmän tai vähemmän vammaiset ja erilaiset lapset laitetaan kouluun joka mielletään huonompien kouluksi.

        että opettajia ei ehkä normaalikoulutuksessa juurikaan opeteta lasten neurologisista sairauksista tai sairauksista yleensäkkään ja tästä syystä erityisluokka on parempi.

        Tietenkin parasta olisi jos resurssit voisi viedä lasten mukana normaaliluokkaan eli kokeneet erityisopettajat ja avustajat joka luokkaan ja sekaan erilaiset lapset ja "tavalliset" lapset.


      • aina väärinpäin
        lapsen elämän kirjoitti:

        Minä en omaa adhd-lastani erityiskouluun laittaisi periaatteestakaan.
        Kyllä yhteiskunnan on muututtava joustavammaksi erilaisten ihmisten suhteen eikä asiaa aja yhtään se,että vanhemmat suostuvat laittamaan apsensa erityiskouluihinErityiskoulut ovat leimaavia vaikka sinänsä hyviä ovatkin.
        Kaikkien lasten pitäisi voida käydä samaa koulua ja saada siinä sivussa apua omiin ongelmiinsa.
        Ei niin, että enemmän tai vähemmän vammaiset ja erilaiset lapset laitetaan kouluun joka mielletään huonompien kouluksi.

        Nykyään vaan ei ole niitä kuuluisia resursseja hoitaa asiaa. Koulunkäyntiavustajia ei saada luokkaan integroidun oppilaan mukana, erityisopettajia on liian vähän jne. Onko sitten oikein, että "tavalliseen" luokkaan sijoitettu ADHD-lapsi tms. vie opettajan aikaa suhteettomasti muiden opetuksen kärsiessä? On myös totta, ettei opettajankoulutuksessa juuri perehdytä "erityislasten" opetukseen kuin pintaraapaisuna. Pitäisikö kaikkien opettajien hankkia vielä erityisopettajan pätevyys? Leimaamisesta vielä: kyllä ne erityisoppilaat huomataan, olivatpa he tavallisella luokalla tai eivät. Lapset voivat olla julmia!


      • Helinä-keiju3
        aina väärinpäin kirjoitti:

        Nykyään vaan ei ole niitä kuuluisia resursseja hoitaa asiaa. Koulunkäyntiavustajia ei saada luokkaan integroidun oppilaan mukana, erityisopettajia on liian vähän jne. Onko sitten oikein, että "tavalliseen" luokkaan sijoitettu ADHD-lapsi tms. vie opettajan aikaa suhteettomasti muiden opetuksen kärsiessä? On myös totta, ettei opettajankoulutuksessa juuri perehdytä "erityislasten" opetukseen kuin pintaraapaisuna. Pitäisikö kaikkien opettajien hankkia vielä erityisopettajan pätevyys? Leimaamisesta vielä: kyllä ne erityisoppilaat huomataan, olivatpa he tavallisella luokalla tai eivät. Lapset voivat olla julmia!

        Eiköhän sellaisiakin vammaisia lapsia ole, jotka eivät tarvitse avustajaa tai eritysiopettajaa, vammastaan huolimatta ainakaan tunnilla mukana. Pitää nyt kuitenkin muistaa, ettei koulu voi olla sairaala, vaan paikka jossa myös vammainen lapsi voisi hyödyntää ja kehittää lahjakkuuttaan siinä missä vammatonkin. Sinne mennään oppimaan. Me ainakin aikoinaan ihailimme sokeaa oppilasta koulussamme koska hän oli kaikissa lukuaineissa luokan paras. Kukaan ei häntä kiusannut.


      • on monenlaisia
        aina väärinpäin kirjoitti:

        Nykyään vaan ei ole niitä kuuluisia resursseja hoitaa asiaa. Koulunkäyntiavustajia ei saada luokkaan integroidun oppilaan mukana, erityisopettajia on liian vähän jne. Onko sitten oikein, että "tavalliseen" luokkaan sijoitettu ADHD-lapsi tms. vie opettajan aikaa suhteettomasti muiden opetuksen kärsiessä? On myös totta, ettei opettajankoulutuksessa juuri perehdytä "erityislasten" opetukseen kuin pintaraapaisuna. Pitäisikö kaikkien opettajien hankkia vielä erityisopettajan pätevyys? Leimaamisesta vielä: kyllä ne erityisoppilaat huomataan, olivatpa he tavallisella luokalla tai eivät. Lapset voivat olla julmia!

        On aika yksipuolista todeta, että ADHD-lapsi tms. Kyllä nuo intergoimiset mietitään tarkkaan ja kaikki vammaiset eivät ole tosiaankaan ADHD-lapsia.

        Down-lapset ja lievästi kehitysvammaiset eivät avustajansa kanssa häiritse muiden oppimista. Päinvastoin erilaiset oppijat rikastuttavat luokkayhteisöä ja antaat kokemusta elämästä: kaikilla ei ole samanlaiset kortit. Jokainen taapertaa kykyjensä mukaan, olematta vähempiarvoisempi.

        Jos lapsi on lahjakas, ei se lahjakkuus vähene mihinkään, jos luokasssa on integroituja lapsia. Sitä paitsi, kun on ns. tukilapsena luokassa, jossa on intergroitja lapsia, ryhmä on pienempi ja tuklapsi hyötyy tästä pienestä ryhmäkoosta.

        Minulla on ollut ilo tutustua tähän systeemiin ja minulla on pelkästää positiivisia kokemuksia.

        En epäröisi hetkeäkään laittaa lapseani tällaiseen luokkaan.


    • laöfsdkj

      Jos opettaja on itse motivoitunut ottamaan luokkaansa erillaisia oppijoita, ja kokee heidät lähinnä oman ammattitaidon haasteina on lähtökohdat hyvät. Tietenkin erillaisen oppijan kohdalla tarvitaan moniammatillista yhteistyötä ja koko homma ei saa kaatua open harteille. Luokassa tulee olla tarvittavat avustajaresurssit ja mahdollisuus eriyttämiseen tunnin aikana. Mutta jos opettajalle joka ei koe mielekkääksi tämmöistä järjestelyä laitetaan tämmöinen luokka niin luulen ettei se palvele ketään...Mutta onneksi niitäkin opeja löytyy jotka haluavat tehdä töitä myös erityislasten kanssa. Open asenne heijastuu myös muihin oppilaisiin, miten ope suhtautuu erillaisuuteen.

    • fiksun pojan äippä

      Tää on nyt tätä, että viedään fiksuilta lapsilta ne viimesetkin mahdollisuudet edetä nopeasti ja kehittyä, kun luokkaan tungetaan vielä kaikki adhd ja kehitysvamma ongelmat. Lahjakkaat turhautuvat suotta, kun aina hyysätään heikkolahjaisia. En kannata integraatiota.

      • se tarkoita

        Ei vammaisuus tarkoita automaattisesti oppimisvaikeuksia. Itsellä aspergerlapsi, joka paljon ikäisiään oppivampi, lukenut 3-vuotiaasta ja matikka itsestään selvää. Mutta tarvitsi ensimmäiset vuodet pienluokan itsensä takia, sillä ns. normaalit lapsit pitivät niin valtavaa meteliä, ettei pystynyt aistiyliherkkänä olemaan.


      • tarvittavat resurssit

        Toimiva integraatio edellyttää tarvittavia resursseja, jolloin tunneilla voidaan jakaa pienryhmiin. Se että jossain aineessa tai aineissa tarvitsee lisätukea, eisulje pois sitä, että joissain aineessa saattaa olla jopa keskitasoa parempi. Ainahan luokassa on tilanne, että oppilaat osaavat eritavalla asioita. Toisia harmittaa matikassa kun ei edetä nopeammin, toisia harmittaa liikkatunnilla ryhmäpeleissä ne kömpelöt jotka ei saa tehdyksi maaleja tms. Mutta elämässähän täytyy pystyä joustamaan ja ottamaan kaikki huomioon.
        Onnistuneessa integraatiossa ei olla tilanteessa jossa yksi ope opettaa luokkaa, jossa on kaikenlaisia oppilaita, ja sitten mennään hitaimman mukaan.


    • as-lapsen äiti

      Mielestäni lapsen koulumuoto pitäisi päättää ensisijaisesti lapsen tarpeiden pohjalta. Tällä tarkoitan siis sitä että lapselta ei tulisi vaatia enempää kuin mihin hän pystyy. Ajatelkaa lasta joka kokee epäonnistumista tai huonommuutta jatkuvasti ilman että itse pystyy siihen vaikuttamaan. Lahjakaskin lapsi voi tulla väärinymmärretyksi, emme me kaikki opi samalla tavalla, emmekä kykene esim. keskittymään samanlaisissa tilanteissa. Miksi vaatia lapselta liikaa?
      Tämän päivän resurssit normaaliopetuksen puitteissa ovat ikävä kyllä liian pienet, jotta monet erityisongelmista kärsivät lapset saisivat tarvitsemansa tuen koulutiellään. Jossittelu auttaa asiaa: Jos olisi vähemmän oppilaita luokilla, jos olisi enemmän tilaa ryhmien jakoon, jos opettajilla olisi laajempi koulutus, enemmän aikaa yksittäiselle oppilaalle ja kaikilla tahtoa ja voimavaroja opettaa lapsia yksilöinä, heidän tarvitsemallaan tavalla, jos luokkaan/oppilaille pystyttäisiin takaamaan hänen tarvitsemansa työrauha (siis kaikille oppilaille!) ja jos avustajia saataisiin riittävästi, niin mikä ettei integrointi ns.normaaliluokkiin olisi mahdollista. Mutta aika paljon pitää tapahtua, ennenkuin nykyinen koululaitos pystyy integroimaan kaikki erityistukea tarvitsevat lapset "tavallisten" joukoon.
      Oma lapseni käy erityiskoulua, erityisluokkaa ja saa sen erityisen tuen jonka hän tarvitsee pärjätäkseen ja oppiakseen sekä löytääkseen oppimisen ilon. Hän on lahjakas lapsi ja oppii nopeasti. Hän vain tarvitsee ympärilleen oppimisrauhan jota normaali koulu ei pysty tarjoamaan, sekä hieman erilaiset opetusmenetelmät. Olen kiitollinen ja tyytyväinen siihen että hänellä on työlleen antautuva, ammattitaitoinen opettaja ja avustajat jotka osaavat ja jaksavat lapseni kanssa työskennellä. Siihen ei moni pystyisi. Lapseni on koulustaan ylpeä ja viihtyy siellä. Toki toivon hänen jonakin päivänä selviävän ns."tavallisten lasten" luokassa, mutta minä en häntä siihen työnnä elleivät hänen voimavaransa siihen riitä.
      Itse integrointia vastaan minulla ei ole mitään, lapsen tilanne ja resurssit hoitaa luokkaa kokonaisuutena ratkaisevat.

      Sille vanhemmalle joka oli huolissaan oman terveen lapsensa hyvinvoinnista ja oppimisesta voin sanoa että suosittelen tutustumaan tutkimuksiin sellaisista lapsista jotka ovat tällaisissa ryhmissä (integroitu koululuokka tai päiväkotiryhmä) olleet. Usienmiten positiiviset vaikutukset voittavat negatiiviset, edellyttäen että nuo aiemmin mainitsemani resurssit henkilökunnan ym. suhteen ovat kunnossa ja että "tukilapsi" itse on tasapainoinen ja terve.

    • tiettyyn rajaan asti

      mutta siinä vaiheessa kun ns. normaalien lasten koulunkäynti alkaa häiriintyä erityislapsesta, tulee miettiä muita vaihtoehtoja.

      nuoremman tyttöni luokalla on vammainen erityislapsi, tyttö ja hän toimii luokassa avustajan kanssa kuten kuka tahansa muukin. tyttöni pitää tätä tyttöä kaverinaan (ihan kaikki eivät pidä) ja tyttö onkin usein meillä leikkimässä tai minun heillä. mukava tyttö, vähän kömpelö ja ylipainoinen ja jolla on vaikeuksia oppia asioita.

      sitten taas vanhemman tyttöni luokalla on ekaluokasta asti ollut erityislapsi, poika, joka ei mielestäni tavalliseen kouluun kuulu millään lailla. ovat nyt neljännellä ja poika on ollut muitten mukana ilman avustajaa tähän asti. hänen diagnoosiaan en tiedä, mutta hän todella häiritsee muita. poika kiroilee estottomasti, haistattelee opettajille, mitkään jälki-istunnot ja varoitukset eivät auta. poika haukkuu muita ja kukaan ei uskalla sanoa hänelle mitään kun hän on "erityislapsi" ja alkaa heti itkeä, jos joku jotain sanoo vastaa tai tönäisee kiukuspäissään. hän myös välillä riisuu itsensä ja esittelee takapuoltaan. syksyllä koulun alettua, hän oli ahdistellut ekaluokkalaisia tyttöjä halailemalla ja koskettelemalla.

      ja poika vaan on koulussa. koska vanhemmat eivät halua, että poika erottuu muista, eivät hae eivätkä halua avustajaa. opettaja on kuulemma voimaton. jos vanhemmat eivät hae siirtoa erityiskouluun, ei voi opettajakaan sitä tehdä. tytölläni onkin opettajat vaihtuneet tiheään, kun kukaan ei ilmeisesti jaksa tätä poikaa. mitä mieltä olette?

      • saamaton

        opettaja (ja rehtori)! Heidän tehtävänsä on pyytää koolle oppilashuoltotyöryhmä jossa ovat mukana vanhemmat, opettaja, koulupsykologi ja ratkaista asia. Ei tuollaisia opettajia olekaan jotka vaan kääntää selän tai ottaa loparit? Siis ei voi olla! Jos opettaja ei pärjää lapsen kanssa ja lapsi häiritsee muiden koulutyötä asia viedään koulun toimesta niin pitkälle että se ratkeaa. Pakko niiden vanhempienkin on jotain vastuuta ottaa. Toivottavasti opettaja jossain vaiheessa ryhdistäytyy ja tekee asialle jotain. Jo sen "ongelma"lapsenkin takia.

        Et varmaan pysty kovin paljoa vaikuttamaan asiaan, mikä on tietysti sääli oman lapsesi vuoksi, mutta ikävä tosiasia. Eikä opettajan pitäisi muille vanhemmille toisen lapsen asioista puhuakaan, joten ehkä asiaa on voitu jossain vaiheessa viedäkin eteenpäin, mutta kenties paikkaa "erityiskoulussa" ei ole vapaana?

        Tosin täytyy todeta että näitä ongelmalapsia löytyy ihan "normaalienkin" lasten joukosta tänä päivänä, eikä kaikille aina voida asettaa jotain diagnoosia. Toisilla kotiolot/vanhempien tapa hoitaa ja kasvattaa lapsiaan aiheuttaa lapselle pahaa oloa ja käytöshäiriöitä. Apua nämäkin lapset toki tarvitsevat, heitä vaan voi olla vaikeampi auttaa kun ei ole vanhempia joiden kanssa tehdä minkäänlaista yhteistyötä.


    • äitee +4

      riippuu aika paljon lapsen vammasta ja luokasta mihin hänet laitetaan. Ei ole kyse oikeastaan muusta kuin lapsen oikeudesta saada sellaista opetusta josta hän hyötyy ja jota hän pystyy seuraamaan ja samalal turvata toisten työrauha.

      Joku kirjoitti että erityisluokat leimaa. Niin leimaa mutta niin leima ase avustajakin ja se oppilas joka ei pysy mukana ja joka on erilainen. Leima ei juurikaan haittaa jos lapsella on asiat kunnossa. kiusaaminen koko perusluokan ajan vioittaa lasta taatusti pahemmin kuin kuuluminen erityisryhmään jossa kaikki muutkin ovat erityisiä. Vertaistuki on erityisluokassa lapsen kehitykselle apuna ja kuuluminen johonkin ryhmään on jokaisen identiteetin kehityksen kannalta suotavaa.

      Asiassa on puolensa. Aika hyvin pitää arvioida oppilaskohtaisesti asia aja toivottava että avustajat ovat ammattilaisia ja tehtävänsä tasalla.

      Vaatii muuten opeltakin paljon. Jollekkin kun voi yksi omalla opetussuunnitelmalla varustettu ns terve jo olla liiikaa niin mites tuossa tilanteessa?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Räppäri kuoli vankilassa

      Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "
      Maailman menoa
      119
      5089
    2. Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä

      Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella
      Ikävä
      30
      3628
    3. No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen

      Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol
      Ikävä
      45
      2460
    4. Missä näitte viimeksi?

      Missä näit kaivattua viimeksi ja oliko sähköä ilmassa?
      Ikävä
      50
      1578
    5. Harmittaako sinua yhtään?

      Tuntuuko pahalta ollenkaan?
      Ikävä
      41
      1560
    6. Jätä minut rauhaan

      En pidä sinusta. Lopeta seuraaminen. Älä tulkitse keskustelutaitoa tai ystävällisyyttä miksikään sellaiseksi mitä ne eiv
      Ikävä
      24
      1484
    7. Minulla ei ole ketään muita

      Enkä halua ketään muita kuin sinut.
      Ikävä
      21
      1307
    8. Puukotus yöllä

      Oli kaveri hermostunut ja antanut puukosta.
      Sotkamo
      14
      1282
    9. On varmaan turn off

      Mutta olen tosi kokematon.
      Ikävä
      27
      1188
    10. Olen oikeasti aika mukava

      Vaikka itse sanonkin. Tunnemyrsky sekoitti mieltä silloin ja annoin aika kahjon kuvan itsestäni.
      Ikävä
      22
      1107
    Aihe