Eli ongelma se, että mies silloin tällöin reissussa. Haaveilemani opiskelupaikka 200 km:n päässä, suora junayhteys kyllä kotipaikkakunnalta ja jos ei ihan klo 8 tarvitse olla, niin päiväseltäänkin käynnit onnistuvat, bussejakin kulkee.
Mutta nuo murkut saattaisivat joskus olla keskenään, onko rankkaa? Toinen aloittamassa lukion, toinen vielä yläasteella. Itse vähän yli 40. Työtön, joten tämäkään ei ole mistään kotoisin ja kotikunnassa ei sopivaa koulua löydy.
Mutta nuo murkut saattaisivat joskus olla keskenään, onko rankkaa? Toinen aloittamassa lukion, toinen vielä yläasteella. Itse vähän yli 40. Työtön, joten tämäkään ei ole mistään kotoisin ja kotikunnassa ei sopivaa koulua löydy.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olen murrosikäisten äiti ja opiskelen muutaman kymmenen kilometrin päässä kotoa. Opiskelu ei ole mitään lomaa vaan vaatii kunnon panostuksen. Työt ei lopu välttämättä koulupäivään vaan tehtäviä riittää kotiinkin. Sinulla menee matkoihin niin paljon aikaa, etten sinuna lähtisi noin kauas. Entä kustannukset? Itse käyn ammattikorkeaa enkä saa matkatukia.
Lapsesi tarvitsevat panostasi vaikka ovatkin jo nk isoja, he elävät hyvin haastavaa ja tärkeää aikaa, en jättäisi heitä keskenään ainakaan kovin paljon. Entä kotityöt, miten aiot jaksaa kaiken?
Voisitko harkita opiskelumuotoa, jossa tehtäviä tehdään etänä aika paljon ja vain silloin tällöin käydään koululla.
Muutama vuosi eteenpäin ja tilanteesi on jo lastesi kannalta parempi ja ehkä miehesikin pystyy järjestämään työnsä niin, että reissut jos ei lopu, niin ainakin vähenee.
Opiskelin jo amk-tutkinnon, kun lapset olivat pieniä, päiväopiskeluna. Oli mielestäni helppo, mutta täällä kaupan puolen tradenomeille ei ole töitä, varsinkaan tämän ikäiselle. "lukupäätä" siis löytyy, todistukset tulleet aina hyvät vähällä työllä. Nyt olisi haaveena yliopistotutkinto sivuavalta mutta kuitenkin hiukan eri alalta, eli vähän suurempaa panosta jo varmaan vaatii. Ainakin tuossa tradetutkinnossa jäi päiväsaikaan runsaasti aikaa lukea koulun kirjastolla joissain jaksoissa oppituntien välissä, jotkut toiset sitten taas olivat aika tiukkoja.
Tiedän, ettei matkakorvausta saa, mutta nyt olen tilanteessa, etten saa mistään mitään, koska puolison tulot ylittävät reippaasti työmarkkinatukirajat ja töitä tuskin löytyy, kun kokemus puuttuu ja entiselle väärin valitulle alalleni en palaa, en sovellu. Jos opintotuki riittää kustannuksiin, niin se käy. Minulla on lapsuudenkoti puolen tunnin ajomatkan päässä ko. yliopistosta.
Puolisoni tekee kotitöitä ja kaikki meillä osaavat laittaa ruokaa, joten niistä ei minun tarvitse huolehtia.
...sitten täällä kyselet, jos sinulla kaikki on niin hyvin. Tunnut tietävän itsekin mitä teet.
..kun kuitenkin edellinen tutkinto oli samalla paikkakunnalla. Kyllä nyt olen lähdössä, sillä vaihtoehtona on olla työttömänä nollatuloilla, mutta silti pelottaa. Rohkaisua paremminkin haen.
Eli isompi lukiossa, pienempi kasilla. Opiskelupaikkakunnalle 130 km. Yliopisto-opintoja. Kokopäiväisesti kaksivuorotyössä. Opiskelen vapaapäivinä/lomilla. Luennoilla ei läsnäolopakkoa. Paljon verkko-opintoja. Ikäni 44. Pärjätään. Lapset osaavat itse laittaa jotain ruokia, ellei ole valmista. Kännykät toimivat.
Opiskelijakortilla saat matkat puoleen hintaan sekä puoli-ilmaisen terveydenhuollon. Tsemppiä matkaan. Lukeminen kannattaa aina. Itse näen että jaksan paremminkin, kun mielekästä tekemistä (työ tylsää alisuorittamista).
Minäkin aloitin syksyllä 2005 opiskelut reilun 200 km:N päässä. Yliopistolla ei ole luentopakkoa, mutta pakollisiakin läsnäoloja on. Sinulla on mielestäni tosi hyvä tilanne, jos voit junalla matkustaa. Silloinhan voit lukea junassa.. niin ja tietysti kirjastossa (myös kotikuntasi kirjastossa, jos hiljaista paikkaa ei kotoa löydy).
Oletko kysellyt aikuiskoulutustukea?
Lastenhoidossa on iso apu, että miehesi voi tehdä töitä kotoa käsin. Meillä on myös koko perhe valjastettu opiskelun tueksi, se on tarpeen oli lapset sitten isoja tai pieniä.
Jos haluat vaihtaa ajatuksia privaatisti opiskelusta os: [email protected]. Kirjoittelen mielelläni samassa tilanteessa olevien kanssa.
Unohdin sanoa, meilläkin joskus murkku joutuu olemaan yksin iltaisin. Niin hoitorenkaaseen kuuluu myös tuttavaa ja naapuria.