Toivon voimia ja kestävyyttä Matti Vanhaselle, kun hän joutuu seuraavien neljän kuukauden aikana jatkuviin hyökkäyksiin tilaamansa globalisaatioraportin johdosta.
Työelämän joustojen lisääminen ja irtisanomisten helpottaminen on nimittäin pakko saada aikaan, jotta kansallinen kankeus ei estäisi suomalaisia yrityksiä nopeasti reagoimasta globalisoituvan maailman suhdannemuutoksiin.
Ei siis muuta kuin jämäkkä asenne Heinäluoman duunaripopulismia vastaan ja asia-argumentit peliin, Matti Vanhanen, sillä nehän kaikki löytyvät Vihriälän raportin perusteluista.
Jokainen kunnon keskustalainen tajuaa ihan varmasti sen, ettei ihmisiä pidä estää siirtymästä kannattamattomista yrityksistä kannattavien palvelukseen.
Jokainen keskustalainen ymmärtää, että yhteiskunta kärsii ensimmäisenä, jos yritysten maksamat verotulot ja osingoista maksettavat poääomaverot tyrehtyvät varsinkin, jos samaan aikaan kasvavat yritykset eivät saa työvoimaa.
Jokainen keskustalainen ymmärtää senkin, että työehdoista pitää sopia yritystasolla tai ammattiyhdistyksen ja työnantajaliiton kesken, kun keskusliittojen sopimukset ovat aina pelkkiä ylätason kompromisseja, pelkkiä keskimääräsiä yleistyksiä, joista on hyvin vähän hyötyä kenellekään tavalliselle kansalaiselle.
Kannustusta Matti Vanhaselle
37
770
Vastaukset
- Kannustusta Matille
... go Matti go, ja hankaa sillä nysälläs vähän laitoja ja klittaakin, niin tuloo ... go Matti go ...
- Tilaama?
MTV3:n uutisissa raportti oli hallituksen tilaama. Puna-yle taas laittoikin raportin raportin Vanhasen tilaamaksi.
Tornit kumoon!Valtioneuvoston kanslian tiedotteessa kerrotaan raportin valmistuneen pääministerin antaman selvitystehtävän pohjalta. Nyt taisi mennä värityskirja uusiksi.
http://www.vnk.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=178130- Jaba_43
Mielipidepankki kirjoitti:
Valtioneuvoston kanslian tiedotteessa kerrotaan raportin valmistuneen pääministerin antaman selvitystehtävän pohjalta. Nyt taisi mennä värityskirja uusiksi.
http://www.vnk.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=178130Raportin todellisella tilaajalla ei ole merkitystä, jos poliittiset vastustajat saavat julkisuuteen mielikuvan, että tämä on "Vanhasen tilaama raportti palkansaajan etujen heikentämiseksi".
Faktat peittyvät politiikassa aina mielikuvien alle. - Korvapuusti Mosin-Nagantilla
Jaba_43 kirjoitti:
Raportin todellisella tilaajalla ei ole merkitystä, jos poliittiset vastustajat saavat julkisuuteen mielikuvan, että tämä on "Vanhasen tilaama raportti palkansaajan etujen heikentämiseksi".
Faktat peittyvät politiikassa aina mielikuvien alle.Ja punikithan tämän terrorin lajin taitavat, sirolaopiston kavatteja. Aamu telkkarissa oli heti klo 6 yksi selittämässä heinä-luoman surkeaa menestystä pääministeri gallupissa. Oli valittu väärät vastaajat...
- Jaba_43
Korvapuusti Mosin-Nagantilla kirjoitti:
Ja punikithan tämän terrorin lajin taitavat, sirolaopiston kavatteja. Aamu telkkarissa oli heti klo 6 yksi selittämässä heinä-luoman surkeaa menestystä pääministeri gallupissa. Oli valittu väärät vastaajat...
Koleeerinen Heinäluoma ei koskaan saa SDP:n kannatusta nousemaan, koska hän ei vetoa liikkuviin äänestäjiin.
SDP:N vannoutuneet kannattajat toki taputtavat Eerolle, joka on kova poika ja sanoo suoraan miten asiat ovat. Jaba_43 kirjoitti:
Koleeerinen Heinäluoma ei koskaan saa SDP:n kannatusta nousemaan, koska hän ei vetoa liikkuviin äänestäjiin.
SDP:N vannoutuneet kannattajat toki taputtavat Eerolle, joka on kova poika ja sanoo suoraan miten asiat ovat.Minusta on rehellisuus on poliitikollekin hyvä ominaisuus. Ei liikkuviin kannattajiin kannata vedota sellaisella, mitä ei voida tai haluta kuitenkaan pitää. Kepuhan on tällaista vetoamista kyllä harrastanut ja vipuun ovat ihmiset menneetkin. Kepu on saanut siitä kannettavakseen iskulauseen "Kepu pettää aina". En ole mikään suuri Heinäluoma -fani, mutta tässä suhteessa hän on pitänyt päänsä kylmänä, mikä on hyvä. Puolueen maineen tulee säilyä pitemmälläkin aikavälillä eli äänestäjiä pettävät puolueet ovat erikseen.
Näitä uusliberalistisia ehdotuksia on syytä pitää kyllä esillä. Ihmisten on hyvä tietää, mitä ne merkitsevät ja saada tietoa niin eduista kuin haitoista. Taloususkovaisten raportit tuovat harvoin esille haittoja. Otan esille yhden. Vaaditaan koko aijan suurempaa joustavuutta työmarkkinoille. Tällä on varmaan jostakin näkökulmasta omat etunsa ja ymmärrän kyllä ne sellaista näkökulmista. Joustavuuden kääntöpuoli eli ihmisten epävarmuuden lisääntyminen kuitenkin yleensä jää näissä raporteissa pimentoon. Ei ole halua ja kykyä kartoittaa kaikkia seuraamuksia. Epävarmuuden lisääntyminen puolestaan heijastuu takaisin talouteen. Kun ihmisten epävarmuus työpaikan säilymisestä lisääntyy, se vaikuttaa nopeasti esim. kotitalouksien halukkuuteen investoida asuntoihin. Tämä puolestaan vähentää rakennusteollisuuden kysyntää ja rakennusalan työllisyyttä.- Jaba_43
Mielipidepankki kirjoitti:
Minusta on rehellisuus on poliitikollekin hyvä ominaisuus. Ei liikkuviin kannattajiin kannata vedota sellaisella, mitä ei voida tai haluta kuitenkaan pitää. Kepuhan on tällaista vetoamista kyllä harrastanut ja vipuun ovat ihmiset menneetkin. Kepu on saanut siitä kannettavakseen iskulauseen "Kepu pettää aina". En ole mikään suuri Heinäluoma -fani, mutta tässä suhteessa hän on pitänyt päänsä kylmänä, mikä on hyvä. Puolueen maineen tulee säilyä pitemmälläkin aikavälillä eli äänestäjiä pettävät puolueet ovat erikseen.
Näitä uusliberalistisia ehdotuksia on syytä pitää kyllä esillä. Ihmisten on hyvä tietää, mitä ne merkitsevät ja saada tietoa niin eduista kuin haitoista. Taloususkovaisten raportit tuovat harvoin esille haittoja. Otan esille yhden. Vaaditaan koko aijan suurempaa joustavuutta työmarkkinoille. Tällä on varmaan jostakin näkökulmasta omat etunsa ja ymmärrän kyllä ne sellaista näkökulmista. Joustavuuden kääntöpuoli eli ihmisten epävarmuuden lisääntyminen kuitenkin yleensä jää näissä raporteissa pimentoon. Ei ole halua ja kykyä kartoittaa kaikkia seuraamuksia. Epävarmuuden lisääntyminen puolestaan heijastuu takaisin talouteen. Kun ihmisten epävarmuus työpaikan säilymisestä lisääntyy, se vaikuttaa nopeasti esim. kotitalouksien halukkuuteen investoida asuntoihin. Tämä puolestaan vähentää rakennusteollisuuden kysyntää ja rakennusalan työllisyyttä.Varmaa on ainoastaan se, että elleivät yritykset pysty toimimaan kannattavasti, ovat työpaikat taatusti epävarmoja.
Niinpä joustojen tavoite on taata, että epävarmaksi muuttuvan työpaikan työntekijät pääsevät joustavasti siirtymään kannattaviin ja kasvaviin yrityksiin ja kannattamattomiksi painuvat voivat nopeasti palauttaa kannattavuutensa.
On nimittäin pakko ottaa huomioon se vapaiden markkinoiden tosiasia, ettei kustannuksia voi siirtää hintoihin kuten suljetun talouden aikana voitiin tehdä ja maksattaa kustannuskasvut asiakkailla. - neutraalitarkkailija
Jaba_43 kirjoitti:
Varmaa on ainoastaan se, että elleivät yritykset pysty toimimaan kannattavasti, ovat työpaikat taatusti epävarmoja.
Niinpä joustojen tavoite on taata, että epävarmaksi muuttuvan työpaikan työntekijät pääsevät joustavasti siirtymään kannattaviin ja kasvaviin yrityksiin ja kannattamattomiksi painuvat voivat nopeasti palauttaa kannattavuutensa.
On nimittäin pakko ottaa huomioon se vapaiden markkinoiden tosiasia, ettei kustannuksia voi siirtää hintoihin kuten suljetun talouden aikana voitiin tehdä ja maksattaa kustannuskasvut asiakkailla.Olet maailmankuvaltasi toivottoman mustavalkoinen.
Valtaosa yrityksistämme toimii kannattavasti ja tuottavat lisäarvoa omistajilleen.
Kysymys on siitä miten kakku jaetaan. Kuinka suuri tuottoprosentti on riittävä ja missä määrin yhteiskuntavastuuta olisi jaettava niin yhteiskunnan infrastruktuurin ylläpitämiseen kuin myös hyvinvointipalveluihin.
Kaikkien tavoite on toimiva talous. Ei kysymys ole joko tai. On kyettävä arvottamaan myös työntekijöiden arvo ja yhteiskunnallisen vakauden merkitys yritysten toimintaympäristön ja -edellytysten turvaamiseksi, niin että kaikki hyötyvät työntekijöiden aikaansaamista työn hedelmistä. - Jaba_43
neutraalitarkkailija kirjoitti:
Olet maailmankuvaltasi toivottoman mustavalkoinen.
Valtaosa yrityksistämme toimii kannattavasti ja tuottavat lisäarvoa omistajilleen.
Kysymys on siitä miten kakku jaetaan. Kuinka suuri tuottoprosentti on riittävä ja missä määrin yhteiskuntavastuuta olisi jaettava niin yhteiskunnan infrastruktuurin ylläpitämiseen kuin myös hyvinvointipalveluihin.
Kaikkien tavoite on toimiva talous. Ei kysymys ole joko tai. On kyettävä arvottamaan myös työntekijöiden arvo ja yhteiskunnallisen vakauden merkitys yritysten toimintaympäristön ja -edellytysten turvaamiseksi, niin että kaikki hyötyvät työntekijöiden aikaansaamista työn hedelmistä.Kyse on ainoastaan reagointiherkkyydestä. Pienenivät myyntitulot mistä syystä tahansa, on kustannuksia päästävä pienentämään vastaavasti. Tappiolle painuva yritys ei maksa veroja eikä jaa osinkojakaan pääomatuloina verotettavaksi, kun myös sen kaikki muutkin työpaikat vaarantuvat, jos tappiollisuus jatkuu.
Kakkuja ei voi jakaa ennen kuin ne on leivottu. - neutraalitarkkailija
Jaba_43 kirjoitti:
Kyse on ainoastaan reagointiherkkyydestä. Pienenivät myyntitulot mistä syystä tahansa, on kustannuksia päästävä pienentämään vastaavasti. Tappiolle painuva yritys ei maksa veroja eikä jaa osinkojakaan pääomatuloina verotettavaksi, kun myös sen kaikki muutkin työpaikat vaarantuvat, jos tappiollisuus jatkuu.
Kakkuja ei voi jakaa ennen kuin ne on leivottu.Kysymys ei ole siitä etteikö suomalaiset yritykset kykenisi sitä kakkua leipomaan.
Esität perustelemattomia yleistyksiä Voisitko esim. spesifioida missä määrin yrityksemme tuottavat tappiota ja missä määrin tarvetta kevennyksiin on.
Silloin kun tahdotaan purkaa toimivia hyvinvointijärjestelmiä olisi älyllisesti rehellistä esittää edes jonkin laista data perusteista evidenssiä esim. vaikkapa yritysten tappiollisuudesta tai kilpailukyvyn ongelmista.
On kuitenkin syytä muistaa, että Suomi on yksi maailman kilpailukykyisimmistä valtioista.
Kerrotko hieman tarkemmin tuosta käyttämästäsi reagointiherkkyyden käsitteestä. Kuinka herkästi mielestäsi työntekijöistä olisi päästävä eroon. Riittääkö siihen tuotto-odotusten alentuminen vain kenties tappiollinen tulos? - Jaba_43
neutraalitarkkailija kirjoitti:
Kysymys ei ole siitä etteikö suomalaiset yritykset kykenisi sitä kakkua leipomaan.
Esität perustelemattomia yleistyksiä Voisitko esim. spesifioida missä määrin yrityksemme tuottavat tappiota ja missä määrin tarvetta kevennyksiin on.
Silloin kun tahdotaan purkaa toimivia hyvinvointijärjestelmiä olisi älyllisesti rehellistä esittää edes jonkin laista data perusteista evidenssiä esim. vaikkapa yritysten tappiollisuudesta tai kilpailukyvyn ongelmista.
On kuitenkin syytä muistaa, että Suomi on yksi maailman kilpailukykyisimmistä valtioista.
Kerrotko hieman tarkemmin tuosta käyttämästäsi reagointiherkkyyden käsitteestä. Kuinka herkästi mielestäsi työntekijöistä olisi päästävä eroon. Riittääkö siihen tuotto-odotusten alentuminen vain kenties tappiollinen tulos?...tilastokeskuksesta, jos se sinua kiinnostaa, sillä jokainen yritys on ainutkertainen tapaus omassa tappiollisuudessaan tai voitollisuudessaan.
Reagointiherkyyden mittarit ovat eri toimialoilla erilaisia, joillain se nähdään tilauskannasta, toisilla myyntituloista, joillan toimialoilla aika lailla etukäteen toisilla vasta kun se on jo tapahtunut.
Reagointiherkkyyttä on myös uuden työvoiman palkkaaminen, kun kasvua on näkyvissä, mitä irtisanomisten jäykkyys hidastaa, kun ei viitsitä palkata siksi, että jos kasvua ei toteudukaan, niin kädessä on vain kasvaneet palkkakustannukset. - neutraalitarkkailija
Jaba_43 kirjoitti:
...tilastokeskuksesta, jos se sinua kiinnostaa, sillä jokainen yritys on ainutkertainen tapaus omassa tappiollisuudessaan tai voitollisuudessaan.
Reagointiherkyyden mittarit ovat eri toimialoilla erilaisia, joillain se nähdään tilauskannasta, toisilla myyntituloista, joillan toimialoilla aika lailla etukäteen toisilla vasta kun se on jo tapahtunut.
Reagointiherkkyyttä on myös uuden työvoiman palkkaaminen, kun kasvua on näkyvissä, mitä irtisanomisten jäykkyys hidastaa, kun ei viitsitä palkata siksi, että jos kasvua ei toteudukaan, niin kädessä on vain kasvaneet palkkakustannukset.missään ei sitten ilmeisesti reagointiherkkyyden mittarina ole oletettu tuottoaste tai tarkemmin sanottua sen saavuttamattomuus, tai et ainakaan sitä tunnusta.
Kysymys on siitä että esim. 15 prosentin tuottoaste ei ole tyydyttävä, niin laitetaan väkeä pihalle, jotta tuottoaste saavutetaan. Tässä puhutaan jo ahneudesta. En jaksa jatkaa tätä lässyttämistä tämän enempäää. - Jaba_43
neutraalitarkkailija kirjoitti:
missään ei sitten ilmeisesti reagointiherkkyyden mittarina ole oletettu tuottoaste tai tarkemmin sanottua sen saavuttamattomuus, tai et ainakaan sitä tunnusta.
Kysymys on siitä että esim. 15 prosentin tuottoaste ei ole tyydyttävä, niin laitetaan väkeä pihalle, jotta tuottoaste saavutetaan. Tässä puhutaan jo ahneudesta. En jaksa jatkaa tätä lässyttämistä tämän enempäää.Tuottoasteesta en tiedä, mutta myyntitulojen laskuun pitäisi voida reagoida kuuja vähentämällä, ettei katetuotto ja tuottoaste painu liian alas.
Yrityksen tuottoasteen kannalta vtarpeellista väkeä ei koskaan panna pihalle, koska se ei nosta tuottoastetta.
Toinen asia on, että kasvavaan kysyntään (lisääntyvien myyntitulojen mahdollisuuteen) pitäisi myös pystyä vastaamaan palkkaamalla lisäväkeä mieluummin ajoissa eikä vasta sitten, kun kasvun mahdollisuus on vuoren varmaa.
Asiat näyttävät talousteoriassa menevän aina vähän noin kuin kuvailet. Se miten asiat sitten käytännössä menevät, on toinen juttu. Otan esimerkin.
Lamavuosien jälkeen tehtiin toinen toisensa perään maltillisia työehtosopimuksia. Palkankorotuksista pidättäydyttiin, kun sekä työantajapuoli, hallitus että talousteoreetikot eli ne, jotka ovat yleensä näiden globalisaatiraporttien tekijöinä, olivat sitä mieltä, että sillä tavoin on mahdollista luoda uusia työpaikkoja. Palkkamaltin siis piti kääntyä uusiksi työpaikoiksi ja työttömyyden puolittua.
Miten sitten kävikään. Uusia työpaikkoja ei alkanutkaan syntyä sihen tahtiin kuin uumoiltiin. Pitkäaikaistyöttömyys alkoi muuttua pysyväksi pitkäaikaistyöttömyydeksi, josta haluttiin sitten päästä eroon heikentämällä vielä työttömyysturvaa. Sen seurauksena leipäjonot vain pitenivät, mutta pitkäaikaistyöttömyydestä ei päästy eroon.
Ja miten kävi muuten? Suuryrityksissä kirjanpitäjänä pitkän työuran tehnyt Ritva Pitkänen alkoi tutkimaan asiaa tarkemmin. Hän perehtyi kirjanpitäjän tarkkuudella pörssiyhtiöiden tuloksiin ja taseisiin, ne kun ovat julkisia. Ja mitä löytyi? Tuottavuus oli noussut kohisten noin viiden vuoden periodilla, minkä selvitys kattoi. Muistaakseni about 70 %. Palkat olivat samaan aikaan nousseet jonkun prosentin. Investoinnit eivät olleet merkittävästi lisääntyneet. Mihin työn tuottavuus sitten oli mennyt? Pitkänen löysi selityksen yhtiöin kirjanpitotiedoista. Enin osa tuottavuuden lisääntymisestä olikin mennyt osinkoina sijoittajille tai siirretty ulkomaille investointeihin tai muuten.
Että tämmöinen tarina siitä syntyi, kun joku alkoi penkomaan asiaa vähän syvällisemmin. Palkkamaltin talousteoreettinen liturgia piti siinä, että tuottavuus kasvoi. Mutta ei se riitä, että tuottavuus kasvaa. Pitää myös katsoa kenen hyväksi se kasvaa. Ja tähän puoleen ei ole juuri haluttu nytkään kiinittää huomiota. Palkkamalttia vuosi toisensa perään harrastanut työntekijä katsoi luonnollisesti tulleensa petetyksi, kun hänen palkankorotusvaransa meni osinkoihin ja ulkomaille kotimaisten investointien ja sitä kautta luotavien uusien työpaikkojen sijasta.- Jaba_43
Asiat näyttävät talousteoriassa menevän aina vähän noin kuin kuvailet. Se miten asiat sitten käytännössä menevät, on toinen juttu. Otan esimerkin.
---------------------
Historiaa on aina hyvä analysoida, mutta se riittää harvoin silloin, kun pitäisi etsiä keinoja selviytyä tulevaisuudessa. Mutta kommentoin kuitenkin, kun vaivauduit vastaamaan.
Lamavuosien jälkeen tehtiin toinen toisensa perään maltillisia työehtosopimuksia. Palkankorotuksista pidättäydyttiin, kun sekä työantajapuoli, hallitus että talousteoreetikot eli ne, jotka ovat yleensä näiden globalisaatiraporttien tekijöinä, olivat sitä mieltä, että sillä tavoin on mahdollista luoda uusia työpaikkoja. Palkkamaltin siis piti kääntyä uusiksi työpaikoiksi ja työttömyyden puolittua.
----------------------
Juuri noin toimittiin ja kokoomuksen vaatimuksesta otettiin vielä tuloveron alennukset mukaan, koska aivan älytön veroprogressio sai aikaan, että palkkoihin lisätty euro merkitsi yrityksille 2,7 euron myyntitulojen lisäystarvetta.
Miten sitten kävikään. Uusia työpaikkoja ei alkanutkaan syntyä sihen tahtiin kuin uumoiltiin.
-------------------
Oikean suuntaisista toimista huolimatta työpaikat eivät lisääntyneet aluksi, koska vientiteollisuus ei tarvinnut lisää työvoimaa siihen, että koneiden vajaa käyttöaste ajettiin täyteen vauhtiin. Palvelualat ovat elpyneet vasta 5-6 viimeisen vuoden aikana, mutta eivät tarpeeksi vieläkään.
Pitkäaikaistyöttömyys alkoi muuttua pysyväksi pitkäaikaistyöttömyydeksi, josta haluttiin sitten päästä eroon heikentämällä vielä työttömyysturvaa. Sen seurauksena leipäjonot vain pitenivät, mutta pitkäaikaistyöttömyydestä ei päästy eroon.
-------------------
Pitkäaikaistyöttömyyden syyt eivät ole 90-luvun lopun ja 2000-luvun alun talouspolitiikassa, vaan paljon syvemmällä. Konservatiivinen ay-liike on saanut aikaan, ettei työttömän tarvitse ottaa vastaan muuta kuin sellaista työtä, mitä hän on tehnyt aiemminkin. Siksi meillä on työttömiä rakennusmiehiä ja muuta ammattiväkeä ansiosidonnaista nauttimassa rakennetyöttöminä, kun samaan aikaan tuodaan reppuduunareita Virosta ja Puolasta.
Ja miten kävi muuten? Suuryrityksissä kirjanpitäjänä pitkän työuran tehnyt Ritva Pitkänen alkoi tutkimaan asiaa tarkemmin. Hän perehtyi kirjanpitäjän tarkkuudella pörssiyhtiöiden tuloksiin ja taseisiin, ne kun ovat julkisia. Ja mitä löytyi? Tuottavuus oli noussut kohisten noin viiden vuoden periodilla, minkä selvitys kattoi. Muistaakseni about 70 %. Palkat olivat samaan aikaan nousseet jonkun prosentin. Investoinnit eivät olleet merkittävästi lisääntyneet. Mihin työn tuottavuus sitten oli mennyt? Pitkänen löysi selityksen yhtiöin kirjanpitotiedoista. Enin osa tuottavuuden lisääntymisestä olikin mennyt osinkoina sijoittajille tai siirretty ulkomaille investointeihin tai muuten.
-------------------------
Noin toimii markkinatalous. Yhteisöveron tuotto ja pääomaveron tuotto olivat valtiolle mannaa tuolloin ja niillä rahoitettiin paljon työttömyys- ja sosiaalimenoja.
Että tämmöinen tarina siitä syntyi, kun joku alkoi penkomaan asiaa vähän syvällisemmin. Palkkamaltin talousteoreettinen liturgia piti siinä, että tuottavuus kasvoi. Mutta ei se riitä, että tuottavuus kasvaa. Pitää myös katsoa kenen hyväksi se kasvaa. Ja tähän puoleen ei ole juuri haluttu nytkään kiinittää huomiota.
----------------
Kaksi asiaa on hyvä pitää erillään: 1) miten tuottavuus, eli kakku kasvaa ja 2) miten kasvun tulokset, eli kakku jaetaan. Jälkimmäisestä asiasta kinaaminen ei saisi estää ykköskohdan toteuttamista.
Palkkamalttia vuosi toisensa perään harrastanut työntekijä katsoi luonnollisesti tulleensa petetyksi, kun hänen palkankorotusvaransa meni osinkoihin ja ulkomaille kotimaisten investointien ja sitä kautta luotavien uusien työpaikkojen sijasta.
-----------------
Oletat, että kansantaloudessa on joku tupo-neuvotteluissa sovittava palkankorotusvara. Ei sellaista ole markkiinataloudessa, kun yritykset toimivat enemmän tai vähemmän kilpailutilanteessa.
Se, että tuottavuus on kasvanut, kilpailussa on pärjätty ja osinkojakin on päästry jakamaan, osoittaa ainoastaan että talouspolitiikalla on luotu yrityksille menestymisen eväät.
Jos tästä menestyksestä ollaan katkeria ja kateellisia, niin puretaan tupo ja siirrytään liitto- ja yrityskohtaisiin neuvotteluihin. Vain siellä on mahdollista nostaa pöydälle se, mikä osa voitoista pitäisi tulla työntekijöille ja mikä osa omistajille.
Palkankorotusvara on yrityksissä, jos sitä on, jolloin tupo-pöydissä sovitut keskiarvot tietenkin saavat aikaan sen, ettei palkkoja makseta enempää kuin on keskitetysti sovittu.
Tuottavia työpaikkoja syntyisi palvelualoille, jos alv ei rasittaisi niitä aloja, joissa työvoimakustannusten suhteellinen osuus liiketoiminnan kuluista on suuri. Vastaavasti on paljon yrityskohtaisia eroja, mikä merkitsee, että yhden pitäisi irtisanoa pysyäkseen kannattavana ja toisen pitäisi saada työvoimaa kasvattaakseen yritystään kysynnän kasvun mukaan ja saadakseen lisää myyntituloja.
Jos työelämän jäykkyydet mm. irtisanomisten suhteen, saavat aikaan, että myyntitulojen laskuun ei voida reagoida riittävän nopeasti työvoimakuluja vähentämällä ja samaan aikaan kysynnän kasvuun ei uskalleta reagoida uutta työvoimaa palkkaamalla, ellei kasvu ole vuoren varmaa, niin kansantalous ja verottaja häviävät miljardeja euroja rahaa tämän ay-populismin vuoksi, jossa työntekijät ja omistajat pannaan keintekoisesti vastakkain. Jaba_43 kirjoitti:
Asiat näyttävät talousteoriassa menevän aina vähän noin kuin kuvailet. Se miten asiat sitten käytännössä menevät, on toinen juttu. Otan esimerkin.
---------------------
Historiaa on aina hyvä analysoida, mutta se riittää harvoin silloin, kun pitäisi etsiä keinoja selviytyä tulevaisuudessa. Mutta kommentoin kuitenkin, kun vaivauduit vastaamaan.
Lamavuosien jälkeen tehtiin toinen toisensa perään maltillisia työehtosopimuksia. Palkankorotuksista pidättäydyttiin, kun sekä työantajapuoli, hallitus että talousteoreetikot eli ne, jotka ovat yleensä näiden globalisaatiraporttien tekijöinä, olivat sitä mieltä, että sillä tavoin on mahdollista luoda uusia työpaikkoja. Palkkamaltin siis piti kääntyä uusiksi työpaikoiksi ja työttömyyden puolittua.
----------------------
Juuri noin toimittiin ja kokoomuksen vaatimuksesta otettiin vielä tuloveron alennukset mukaan, koska aivan älytön veroprogressio sai aikaan, että palkkoihin lisätty euro merkitsi yrityksille 2,7 euron myyntitulojen lisäystarvetta.
Miten sitten kävikään. Uusia työpaikkoja ei alkanutkaan syntyä sihen tahtiin kuin uumoiltiin.
-------------------
Oikean suuntaisista toimista huolimatta työpaikat eivät lisääntyneet aluksi, koska vientiteollisuus ei tarvinnut lisää työvoimaa siihen, että koneiden vajaa käyttöaste ajettiin täyteen vauhtiin. Palvelualat ovat elpyneet vasta 5-6 viimeisen vuoden aikana, mutta eivät tarpeeksi vieläkään.
Pitkäaikaistyöttömyys alkoi muuttua pysyväksi pitkäaikaistyöttömyydeksi, josta haluttiin sitten päästä eroon heikentämällä vielä työttömyysturvaa. Sen seurauksena leipäjonot vain pitenivät, mutta pitkäaikaistyöttömyydestä ei päästy eroon.
-------------------
Pitkäaikaistyöttömyyden syyt eivät ole 90-luvun lopun ja 2000-luvun alun talouspolitiikassa, vaan paljon syvemmällä. Konservatiivinen ay-liike on saanut aikaan, ettei työttömän tarvitse ottaa vastaan muuta kuin sellaista työtä, mitä hän on tehnyt aiemminkin. Siksi meillä on työttömiä rakennusmiehiä ja muuta ammattiväkeä ansiosidonnaista nauttimassa rakennetyöttöminä, kun samaan aikaan tuodaan reppuduunareita Virosta ja Puolasta.
Ja miten kävi muuten? Suuryrityksissä kirjanpitäjänä pitkän työuran tehnyt Ritva Pitkänen alkoi tutkimaan asiaa tarkemmin. Hän perehtyi kirjanpitäjän tarkkuudella pörssiyhtiöiden tuloksiin ja taseisiin, ne kun ovat julkisia. Ja mitä löytyi? Tuottavuus oli noussut kohisten noin viiden vuoden periodilla, minkä selvitys kattoi. Muistaakseni about 70 %. Palkat olivat samaan aikaan nousseet jonkun prosentin. Investoinnit eivät olleet merkittävästi lisääntyneet. Mihin työn tuottavuus sitten oli mennyt? Pitkänen löysi selityksen yhtiöin kirjanpitotiedoista. Enin osa tuottavuuden lisääntymisestä olikin mennyt osinkoina sijoittajille tai siirretty ulkomaille investointeihin tai muuten.
-------------------------
Noin toimii markkinatalous. Yhteisöveron tuotto ja pääomaveron tuotto olivat valtiolle mannaa tuolloin ja niillä rahoitettiin paljon työttömyys- ja sosiaalimenoja.
Että tämmöinen tarina siitä syntyi, kun joku alkoi penkomaan asiaa vähän syvällisemmin. Palkkamaltin talousteoreettinen liturgia piti siinä, että tuottavuus kasvoi. Mutta ei se riitä, että tuottavuus kasvaa. Pitää myös katsoa kenen hyväksi se kasvaa. Ja tähän puoleen ei ole juuri haluttu nytkään kiinittää huomiota.
----------------
Kaksi asiaa on hyvä pitää erillään: 1) miten tuottavuus, eli kakku kasvaa ja 2) miten kasvun tulokset, eli kakku jaetaan. Jälkimmäisestä asiasta kinaaminen ei saisi estää ykköskohdan toteuttamista.
Palkkamalttia vuosi toisensa perään harrastanut työntekijä katsoi luonnollisesti tulleensa petetyksi, kun hänen palkankorotusvaransa meni osinkoihin ja ulkomaille kotimaisten investointien ja sitä kautta luotavien uusien työpaikkojen sijasta.
-----------------
Oletat, että kansantaloudessa on joku tupo-neuvotteluissa sovittava palkankorotusvara. Ei sellaista ole markkiinataloudessa, kun yritykset toimivat enemmän tai vähemmän kilpailutilanteessa.
Se, että tuottavuus on kasvanut, kilpailussa on pärjätty ja osinkojakin on päästry jakamaan, osoittaa ainoastaan että talouspolitiikalla on luotu yrityksille menestymisen eväät.
Jos tästä menestyksestä ollaan katkeria ja kateellisia, niin puretaan tupo ja siirrytään liitto- ja yrityskohtaisiin neuvotteluihin. Vain siellä on mahdollista nostaa pöydälle se, mikä osa voitoista pitäisi tulla työntekijöille ja mikä osa omistajille.
Palkankorotusvara on yrityksissä, jos sitä on, jolloin tupo-pöydissä sovitut keskiarvot tietenkin saavat aikaan sen, ettei palkkoja makseta enempää kuin on keskitetysti sovittu.
Tuottavia työpaikkoja syntyisi palvelualoille, jos alv ei rasittaisi niitä aloja, joissa työvoimakustannusten suhteellinen osuus liiketoiminnan kuluista on suuri. Vastaavasti on paljon yrityskohtaisia eroja, mikä merkitsee, että yhden pitäisi irtisanoa pysyäkseen kannattavana ja toisen pitäisi saada työvoimaa kasvattaakseen yritystään kysynnän kasvun mukaan ja saadakseen lisää myyntituloja.
Jos työelämän jäykkyydet mm. irtisanomisten suhteen, saavat aikaan, että myyntitulojen laskuun ei voida reagoida riittävän nopeasti työvoimakuluja vähentämällä ja samaan aikaan kysynnän kasvuun ei uskalleta reagoida uutta työvoimaa palkkaamalla, ellei kasvu ole vuoren varmaa, niin kansantalous ja verottaja häviävät miljardeja euroja rahaa tämän ay-populismin vuoksi, jossa työntekijät ja omistajat pannaan keintekoisesti vastakkain.Korostan nyt vielä sitä, että maltillisten työehtosopimusten palkkioksi luvattiin uusia työpaikkoja. Oli siis täysi syy olettaa, että työantajien, hallituksen ja taloususkovaisten lupaukset myös pidetään. Kotimaisten investointien sijaan tuottavuuden kasvu valuikin ihan toisiin käsiin. Sinä kuittaat tämän petoksen sillä, että näinhän se markkinatalous toimii. OK, huomattiin, että näin se toimii ja siihen kuuluu siis lupausten pettäminen. Tämän ay-liike on varmaankin pyrkinyt nyt sitten ottamaan paremmin huomioon.
Pidät erillään kaksi asiaa eli sen, miten kakku kasvaa ja miten tulokset jaetaan. Asia ei ole niin. Niitä ei voi pitää erillään. Maltillista tupolitiikka ja Niinistön intoa maksaa valtion velkaa arvosteltiin juuri tästä lähtökohdasta. Arvostelijoiden joukossa oli mm. Antti Tanskanen. Näiden arvostelijoiden mielestä malttamatot tösehtosopimukset ja vähempi velan poismaksun into olisivat tuoneet rahaa kotimaiseen kysynnän lisäämiseksi. Kotimainen kysyntä olisi pakottanut kotimaisiin investointehin ja kotimaisen työvoiman lisäämiseen. Kun teollisuus ei vastoin lupauksiaan investoinutkaan maltillisten tuposopimusten mukaan Suomeen, vaan jakoi rahat ulkomaille ja sijoittajille, ei syntynyt uusia työpaikkoja. Tanskasen, Jäntin ja muiden arvostelu osoittaa, että olisi hyvinkin ollut vaihtoehtoinen ja tuloksekkaampi lähestymistapa asioihin. Siinä lähestymistavassa ei olisi voitu erottaa kakun kasvattamista ja sen jakoa, vaan ne olisivat tukeneet toisiaan. Se olisi myös estänyt sen, että tuottavuuden lisästä valtaosa olisi mennyt sijoittajille ja ulkomaille.- vain velan
Mielipidepankki kirjoitti:
Korostan nyt vielä sitä, että maltillisten työehtosopimusten palkkioksi luvattiin uusia työpaikkoja. Oli siis täysi syy olettaa, että työantajien, hallituksen ja taloususkovaisten lupaukset myös pidetään. Kotimaisten investointien sijaan tuottavuuden kasvu valuikin ihan toisiin käsiin. Sinä kuittaat tämän petoksen sillä, että näinhän se markkinatalous toimii. OK, huomattiin, että näin se toimii ja siihen kuuluu siis lupausten pettäminen. Tämän ay-liike on varmaankin pyrkinyt nyt sitten ottamaan paremmin huomioon.
Pidät erillään kaksi asiaa eli sen, miten kakku kasvaa ja miten tulokset jaetaan. Asia ei ole niin. Niitä ei voi pitää erillään. Maltillista tupolitiikka ja Niinistön intoa maksaa valtion velkaa arvosteltiin juuri tästä lähtökohdasta. Arvostelijoiden joukossa oli mm. Antti Tanskanen. Näiden arvostelijoiden mielestä malttamatot tösehtosopimukset ja vähempi velan poismaksun into olisivat tuoneet rahaa kotimaiseen kysynnän lisäämiseksi. Kotimainen kysyntä olisi pakottanut kotimaisiin investointehin ja kotimaisen työvoiman lisäämiseen. Kun teollisuus ei vastoin lupauksiaan investoinutkaan maltillisten tuposopimusten mukaan Suomeen, vaan jakoi rahat ulkomaille ja sijoittajille, ei syntynyt uusia työpaikkoja. Tanskasen, Jäntin ja muiden arvostelu osoittaa, että olisi hyvinkin ollut vaihtoehtoinen ja tuloksekkaampi lähestymistapa asioihin. Siinä lähestymistavassa ei olisi voitu erottaa kakun kasvattamista ja sen jakoa, vaan ne olisivat tukeneet toisiaan. Se olisi myös estänyt sen, että tuottavuuden lisästä valtaosa olisi mennyt sijoittajille ja ulkomaille.maksuun.
Kyllähän jokainen ajatteleva ihminen ymmärtää, että valtion velan määrä huipussaan 1998 ollessaan 70 mrd euroa ( 70 000 000 000 euroa ) on niin valtava ja kestämätön summa vuosittaisine korkomenoineen, että sitä oli aivan pakko yrittää maksaa pois. Siinä tilanteessa valtiolla ei ollut yhtään varaa hoitaa suurempaa yllättävää taloudellista kriisiä romahtamatta. Korkomenot summasta olivat valtavat ja ne menevät joka vuosi pois kansantaloudesta siltä osin kun ne maksetaan ulkomaille. Viinanen ja Niinistö eivät olleet poliittisia pelureita vaan isänmaan sankareita.
Sitä paitsi sitä velkaa on vieläkin 55 mrd euroa. Eli huolimatta pitkästä lähes yhtäjaksoisesta noususuhdanteesta lamasta alkaen ja valtavista valtion omaisuuden myyntituloista velkaa on maksettu yllättävän vähän pois. Mikä on ns. hyvinvoinnin kohtalo seuraavassa taantumassa tai lamassa. Se on loppu sitten. vain velan kirjoitti:
maksuun.
Kyllähän jokainen ajatteleva ihminen ymmärtää, että valtion velan määrä huipussaan 1998 ollessaan 70 mrd euroa ( 70 000 000 000 euroa ) on niin valtava ja kestämätön summa vuosittaisine korkomenoineen, että sitä oli aivan pakko yrittää maksaa pois. Siinä tilanteessa valtiolla ei ollut yhtään varaa hoitaa suurempaa yllättävää taloudellista kriisiä romahtamatta. Korkomenot summasta olivat valtavat ja ne menevät joka vuosi pois kansantaloudesta siltä osin kun ne maksetaan ulkomaille. Viinanen ja Niinistö eivät olleet poliittisia pelureita vaan isänmaan sankareita.
Sitä paitsi sitä velkaa on vieläkin 55 mrd euroa. Eli huolimatta pitkästä lähes yhtäjaksoisesta noususuhdanteesta lamasta alkaen ja valtavista valtion omaisuuden myyntituloista velkaa on maksettu yllättävän vähän pois. Mikä on ns. hyvinvoinnin kohtalo seuraavassa taantumassa tai lamassa. Se on loppu sitten.Tämä ulkomaisen velan maksuinto ei ollut pääpointtini. On kuitenkin muistettava, että tunnettu talousasiantuntija ja pankinjohtaja Antti Tanskanen oli se, joka jyrkimmin arvosteli velanmaksuintoa. Kyllä tällaisellä miehellä myös luulisi olevat laskutikut hyvässä öljyssä. Velanmaksun tarpeesta ei kai kellään ollut paljon vastaan sanomista, arvostelu johtui enemmän kiireestä maksaa sitä. Tanskasen pointti oli siinä, että hänen laskujensa mukaan olisi saavutettu suurempi kansantaloudellinen hyöty, jos rahaa olisi annettu kulutuskysynnän lisäämiseksi. Näin olisi syntynyt työpaikkoja ja julkinen valta olisi saanut verotuloja, joilla sitten maksaa tuota valtionvelkaa. Tässä oli siis kyse siitä, missä järjestyksessä asioita kannattaa hoitaa, että saavutettaisin paras mahdollinen hyöty.
- pääoman puolesta
Jatkossakin suomalaisten hyvinvoinnin voi taata vain vahva, kilpailukykyinen kansantalous ja sen kasvu.
Yrityspääoma edistää parhaiten työllisyyttä ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusperustaa. Siksi Suomen pitää olla vastakin hyvä paikka tuotannon ja palvelujen sijoittua, palkansaajien elää ja tehdä työtä sekä omistajan yrittää ja omistaa.
Uudistuksia tarvitaan pääoman puolesta kirjoitti:
Jatkossakin suomalaisten hyvinvoinnin voi taata vain vahva, kilpailukykyinen kansantalous ja sen kasvu.
Yrityspääoma edistää parhaiten työllisyyttä ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusperustaa. Siksi Suomen pitää olla vastakin hyvä paikka tuotannon ja palvelujen sijoittua, palkansaajien elää ja tehdä työtä sekä omistajan yrittää ja omistaa.
Uudistuksia tarvitaanPääomia tarvitaan, se on selvä. Pääoman karkaamisia ulkomaille ja rahatalouden pelinappuloiksi ei tarvita, se on mielestäni myös selvä. Kun pääomien avulla investoidaan kotimaahan ja luodaan uusia työpaikkoja, asia on ihan ok. Tällaiseen pitäisi vaan sitoutua paljon nykyistä enemmän.
Eli uudistuksia kyllä tarvitaan.- Jaba_43
Mielipidepankki kirjoitti:
Korostan nyt vielä sitä, että maltillisten työehtosopimusten palkkioksi luvattiin uusia työpaikkoja. Oli siis täysi syy olettaa, että työantajien, hallituksen ja taloususkovaisten lupaukset myös pidetään. Kotimaisten investointien sijaan tuottavuuden kasvu valuikin ihan toisiin käsiin. Sinä kuittaat tämän petoksen sillä, että näinhän se markkinatalous toimii. OK, huomattiin, että näin se toimii ja siihen kuuluu siis lupausten pettäminen. Tämän ay-liike on varmaankin pyrkinyt nyt sitten ottamaan paremmin huomioon.
Pidät erillään kaksi asiaa eli sen, miten kakku kasvaa ja miten tulokset jaetaan. Asia ei ole niin. Niitä ei voi pitää erillään. Maltillista tupolitiikka ja Niinistön intoa maksaa valtion velkaa arvosteltiin juuri tästä lähtökohdasta. Arvostelijoiden joukossa oli mm. Antti Tanskanen. Näiden arvostelijoiden mielestä malttamatot tösehtosopimukset ja vähempi velan poismaksun into olisivat tuoneet rahaa kotimaiseen kysynnän lisäämiseksi. Kotimainen kysyntä olisi pakottanut kotimaisiin investointehin ja kotimaisen työvoiman lisäämiseen. Kun teollisuus ei vastoin lupauksiaan investoinutkaan maltillisten tuposopimusten mukaan Suomeen, vaan jakoi rahat ulkomaille ja sijoittajille, ei syntynyt uusia työpaikkoja. Tanskasen, Jäntin ja muiden arvostelu osoittaa, että olisi hyvinkin ollut vaihtoehtoinen ja tuloksekkaampi lähestymistapa asioihin. Siinä lähestymistavassa ei olisi voitu erottaa kakun kasvattamista ja sen jakoa, vaan ne olisivat tukeneet toisiaan. Se olisi myös estänyt sen, että tuottavuuden lisästä valtaosa olisi mennyt sijoittajille ja ulkomaille.Ahon hallitus ja Lipposen 1. hallitus tekivät sen virheen, että kaikki laskettiin viennin varaan. Talous lähtikin huimaan kasvuun ei niinkään talouspolitiikan kuin halvan USD:n ja vahvan Euron ansiosta. Vienti toi talouskasvua, mutta ei työpaikkoja, koska lisää kapasiteettia eri tarvittu Suomessa, vaan siellä, missä markkiinat olivat.
Joka tapauksessa Lipposen 1 ja 2 hallitukset saivat aikaan 350 000 uutta työpaikkaa, kun Lipposen 2:n aikana ryhdyttiin jo sellaisiinkin toimiin, jotka alkoivat elvyttää kotimaista kysyntää. Tätä on Vanhanen jatkanut demareiden vetämänä kokoomuksen reseptin mukaan ja uusia työpaikkoja on syntynyt edelleen lisää.
Nyt on kuitenkin paikka katsoa tulevaisuuteen, missä mielessä Vihriälän raportin leimaaminen uuslibertaristiseksi köyhien kyykyttämiseksi on pahinta ay-populismia mitä kuvitella saattaa.
Vain kannattavat yritykset voivat kasvattaa kansantalouden kakkua ja turvata työpaikkojenkin kasvun. Kasvavan kakun jakamisesta on myös mukavampi kinata kuin pienenevän kakun jakamisesta. Niinpä keskitettyjen tupojen aika alkaa olla ohi, koska se on suljetun talouden jäänne, kun markkinataloudessa on pakko räätälöidä kakkujen jakamiset selvemmin yritystasolla.
Tässä syitä, miksi Vihriälän raportin joustovaatimukset ja irtisanomisten helpottamiset on otettava vakavasti, sillä jos työvoima ei joustavammin liiku taantuvista yrityksistä kasvuyrityksiin, niin kakku ei kasva niin paljoa kuin sen olisi toivottavaa kasvaa. - Jaba_43
Mielipidepankki kirjoitti:
Tämä ulkomaisen velan maksuinto ei ollut pääpointtini. On kuitenkin muistettava, että tunnettu talousasiantuntija ja pankinjohtaja Antti Tanskanen oli se, joka jyrkimmin arvosteli velanmaksuintoa. Kyllä tällaisellä miehellä myös luulisi olevat laskutikut hyvässä öljyssä. Velanmaksun tarpeesta ei kai kellään ollut paljon vastaan sanomista, arvostelu johtui enemmän kiireestä maksaa sitä. Tanskasen pointti oli siinä, että hänen laskujensa mukaan olisi saavutettu suurempi kansantaloudellinen hyöty, jos rahaa olisi annettu kulutuskysynnän lisäämiseksi. Näin olisi syntynyt työpaikkoja ja julkinen valta olisi saanut verotuloja, joilla sitten maksaa tuota valtionvelkaa. Tässä oli siis kyse siitä, missä järjestyksessä asioita kannattaa hoitaa, että saavutettaisin paras mahdollinen hyöty.
Jos velanmaksua olisi siirretty vain sen verran, että tuloverojen alentamiseen "maltillisten tupojen" yhteydessä olisi ryhdytty aiemmin, olisi kotimarkkinat saatu kasvuun aikaisemmin kuin 6-7 vuotta sitten ja päästy nopeammin siihen tilanteeseen, jossa nyt ollaan, kun veronalennukset yhdistettyinä pienehköihin palkankorotuksiin ovat lisänneet ostovoimaa ja kysyntää siten, että valtio saa ennätykselliset verotuotot sekä budjettimenoihinsa, että velan maksuun ja korkoihin.
- Jaba_43
Mielipidepankki kirjoitti:
Pääomia tarvitaan, se on selvä. Pääoman karkaamisia ulkomaille ja rahatalouden pelinappuloiksi ei tarvita, se on mielestäni myös selvä. Kun pääomien avulla investoidaan kotimaahan ja luodaan uusia työpaikkoja, asia on ihan ok. Tällaiseen pitäisi vaan sitoutua paljon nykyistä enemmän.
Eli uudistuksia kyllä tarvitaan.Kun teollista tuotantoa on siirretty ulkomaille, on syynä ollut ennen muuta siirtää tuotanto lähemmäksi asiakkaita, sinne missä kasvava kulutuskin on.
Se, että tämä vähentää teollisia työpaikkoja Suomessa on seuraus siitä, että toimitaan kansainvälisellä tasolla kilpailukykyisesti, mille ei ole olemassa mitään vaihtoehtoa.
Tuotannon jatkaminen Suomessa ja "sitoutuminen" olisivat ennen pitkää johtaneet siihen, että suomalaiset yritykset olisivat pudonneet kilpailusta ja teolliset työpaikat olisivat loppuneet yhä kiihtyvällä vauhdilla.
Työmarkkinoiden joustoja tarvitaan nyt myös siihen, että investoiminen työvoimavaltaisiin aloihin saataisi vauhdikkaammin liikkeelle.
Ellei työvoima liiku helpommin kuin nyt, eivät investoinnitkaan tuota ja silloin ne jäävät saamatta. - Yksi kylähullu
Tutustuin aikanaan tuohon Pitkäsen selvitykseen. Tulkitset sitä omalla tavallasi. Pitkäsen viiteryhmä on myös hyvä pitää mielessä tuloksia tarkastaltessa
Selvityshän paneutui taseista kerättyihin tietoihin yritysten voittojen käytöstä.
Yritysten voitoista joiden yhteenlaskettu suuruusluokka oli 60 mrd euroa noin viidenosa meni suoriin veroihin. Siis tännt kotimaahan kasvattamaan sitä kakkua jota täälläkin kilvan jaetaa. Jäljelle jääneestä noin 45 miljardista muistaakseni noin 30 miljardia sijoittettiin uuteen liiketoimintaan, suurelta osin ulkomaille, se on totta. Loppu meni sitten omistajille osinkoina. Se jäi mieleen että tyo osinkojen osuus oli likipitäen sama kuin verojen, ja kuten tiedämme omistajat ovat nykyisin pääosin eläkesäätiöitä, siitäkin siis osa palautuu meille itsekullekin.
Ulkomaille sijoitukset poikivat niin hyvin, että yritysten rahoituskulut kääntyivät nettorahoitustuotoiksi. Ei hasumpia sijoituksia siis.
Sen muistan myös ettei Pitkänen tarkastellut esim oman pääoman muutoksia kuten ei myöskään kirjanpitolain muutoksen vaikutusta. Ymmärtänet miksi. No, sehän olisi selittänyt muutaman "tilastoharhan" jotka nyt saatiin selitettyä tarkoituksenmukaisemmin.
Asetat koko ajan yritysten menestymisen, siirtymisen kasvuhakuisesta velkavetoisesta liiketoiminnasta kannattavuushakuiseen vahvan taseen toimintaan, työntekijöiden etujen vastaiseksi. Julkisen talouden kannalta kannattavien yritysten maksamat verot ovat olleet merkityksellisiä. Sosiaaliturva ja sen vaatima veropohja on siis tukevoitunut. Sen tulisi kuitenkin muodostaa yhdessä joustavampien työmarkkinoiden kanssa kannustinrakenne joka edesauttaa työpaikkojen syntymistä ja työhön osallistumista. Nyt tuossa järjestelmässä on jarruja jotka eivät houkuta yrityksiä investoimasta kotimaahan ja lisäämään työpaikkoja vaan saavat ne sijoittamaan muualle maailmaan. Silti vahvat yritykset ovat edelleenkin paras tae työpaikkojen säilymisestä kotimaassa, sillä heikot yritykset tekevät vielä radikaalimpia ratkaisuja.
Kehottaisin sinua opiskelemaan hiukan paremmin näitä talousoppeja, saisimme keskustelua ilmaan heitettyjen väitteidesi sijaan - Jaba_43
Yksi kylähullu kirjoitti:
Tutustuin aikanaan tuohon Pitkäsen selvitykseen. Tulkitset sitä omalla tavallasi. Pitkäsen viiteryhmä on myös hyvä pitää mielessä tuloksia tarkastaltessa
Selvityshän paneutui taseista kerättyihin tietoihin yritysten voittojen käytöstä.
Yritysten voitoista joiden yhteenlaskettu suuruusluokka oli 60 mrd euroa noin viidenosa meni suoriin veroihin. Siis tännt kotimaahan kasvattamaan sitä kakkua jota täälläkin kilvan jaetaa. Jäljelle jääneestä noin 45 miljardista muistaakseni noin 30 miljardia sijoittettiin uuteen liiketoimintaan, suurelta osin ulkomaille, se on totta. Loppu meni sitten omistajille osinkoina. Se jäi mieleen että tyo osinkojen osuus oli likipitäen sama kuin verojen, ja kuten tiedämme omistajat ovat nykyisin pääosin eläkesäätiöitä, siitäkin siis osa palautuu meille itsekullekin.
Ulkomaille sijoitukset poikivat niin hyvin, että yritysten rahoituskulut kääntyivät nettorahoitustuotoiksi. Ei hasumpia sijoituksia siis.
Sen muistan myös ettei Pitkänen tarkastellut esim oman pääoman muutoksia kuten ei myöskään kirjanpitolain muutoksen vaikutusta. Ymmärtänet miksi. No, sehän olisi selittänyt muutaman "tilastoharhan" jotka nyt saatiin selitettyä tarkoituksenmukaisemmin.
Asetat koko ajan yritysten menestymisen, siirtymisen kasvuhakuisesta velkavetoisesta liiketoiminnasta kannattavuushakuiseen vahvan taseen toimintaan, työntekijöiden etujen vastaiseksi. Julkisen talouden kannalta kannattavien yritysten maksamat verot ovat olleet merkityksellisiä. Sosiaaliturva ja sen vaatima veropohja on siis tukevoitunut. Sen tulisi kuitenkin muodostaa yhdessä joustavampien työmarkkinoiden kanssa kannustinrakenne joka edesauttaa työpaikkojen syntymistä ja työhön osallistumista. Nyt tuossa järjestelmässä on jarruja jotka eivät houkuta yrityksiä investoimasta kotimaahan ja lisäämään työpaikkoja vaan saavat ne sijoittamaan muualle maailmaan. Silti vahvat yritykset ovat edelleenkin paras tae työpaikkojen säilymisestä kotimaassa, sillä heikot yritykset tekevät vielä radikaalimpia ratkaisuja.
Kehottaisin sinua opiskelemaan hiukan paremmin näitä talousoppeja, saisimme keskustelua ilmaan heitettyjen väitteidesi sijaanteolliset työpaikat eivät koskaan tule lisääntymään Suomessa, koska maailmantalous kasvaa aivan muissa maanosissa kuin Euroopassa. Teollinen tuotanto on kustannustehokkainta siellä, missä asiakkaatkin ovat, usein myös raaka-aineet ja työvoima, joten kilpailukykyistä, kannattavaa teollista tuotantoa ei ole mahdollista kasvattaa Suomeen muuta kuin pienimuotoisessa, markkina-aukkoja tilkitsevässä kotimarkkinateollisuudessa.
Investointien ja uusien työpaikkojen tulisi siis syntyä palvelualoille, koska palveluja ei voi tehdä varastoon. Tässä meillä olisi paljon mahdollisuuksia, jos olemme luovia ja innovatiivisia kehittämään sellaisia palvelukonsepteja, joita voi myös viedä perustamalla tytäryrityksiä EU:iin ja kaummaksikin, ja tekemällä vaikkapa franchising-sopimuksia vientimaiuden palveluyrittäjien kanssa.
Voisimme vaikka ottaa leikkimieliseksi esimerkiksi Suomen niin kehutun peruskoulutuksen ja terveyspalvelut, joiden liikeideat voisi tuotteistaa ja viedä muualle maailmaan, jos ne kerran ovat niin erinomaisia kuin sanomme ja jos siellä on niille kysyntää. - Yksi kylähullu
Jaba_43 kirjoitti:
teolliset työpaikat eivät koskaan tule lisääntymään Suomessa, koska maailmantalous kasvaa aivan muissa maanosissa kuin Euroopassa. Teollinen tuotanto on kustannustehokkainta siellä, missä asiakkaatkin ovat, usein myös raaka-aineet ja työvoima, joten kilpailukykyistä, kannattavaa teollista tuotantoa ei ole mahdollista kasvattaa Suomeen muuta kuin pienimuotoisessa, markkina-aukkoja tilkitsevässä kotimarkkinateollisuudessa.
Investointien ja uusien työpaikkojen tulisi siis syntyä palvelualoille, koska palveluja ei voi tehdä varastoon. Tässä meillä olisi paljon mahdollisuuksia, jos olemme luovia ja innovatiivisia kehittämään sellaisia palvelukonsepteja, joita voi myös viedä perustamalla tytäryrityksiä EU:iin ja kaummaksikin, ja tekemällä vaikkapa franchising-sopimuksia vientimaiuden palveluyrittäjien kanssa.
Voisimme vaikka ottaa leikkimieliseksi esimerkiksi Suomen niin kehutun peruskoulutuksen ja terveyspalvelut, joiden liikeideat voisi tuotteistaa ja viedä muualle maailmaan, jos ne kerran ovat niin erinomaisia kuin sanomme ja jos siellä on niille kysyntää.Työelämän jarruja ovat vanhan "savupiipputeollisuuden" työntekijöiden näkökulmasta kehittyneet työsopimuskäytännöt. Ne eivät tue uusien toimialojen työpaikkojen syntymistä jäykkyydessään, ne on luotu turvaamaan töissä olevien etuja, ei kannustamaan uusiin työmahdollisuuksiin.
Innovatioilla voimme toki edelleen löytää uutta teollistakin tuotantoa, eihän tässä ole kuin reilu vuosikymmen kun kännykkäbisnes pelasti maamme talouden, mutta palveluissa on työllistävää potentiaalia, se on totta.
Palveluihin lasketaan matkailukin. Kasvihuoneilmiö saattaa kääntyä Suomen voitoksi kun Alpeilta lumi kaikkoaa ja hiihdon harrastajat ja muut talvimatkailijat joutuvat hakemaan uusia kohteita. Suomen Lappi pysynee lumisena ja tarjoaa vaihtoehdon. Syntyvät työpaikat joutuvat kuitenkin sopeutumaan kausivaihteluihin, tai sitten ne jäävät syntymättä. MPP:mainen SAK oppeihin perustuva ajattelu on yksi suurimppia esteitä näiden työpaikkojen syntyyn, valitettavasti. Yksi kylähullu kirjoitti:
Tutustuin aikanaan tuohon Pitkäsen selvitykseen. Tulkitset sitä omalla tavallasi. Pitkäsen viiteryhmä on myös hyvä pitää mielessä tuloksia tarkastaltessa
Selvityshän paneutui taseista kerättyihin tietoihin yritysten voittojen käytöstä.
Yritysten voitoista joiden yhteenlaskettu suuruusluokka oli 60 mrd euroa noin viidenosa meni suoriin veroihin. Siis tännt kotimaahan kasvattamaan sitä kakkua jota täälläkin kilvan jaetaa. Jäljelle jääneestä noin 45 miljardista muistaakseni noin 30 miljardia sijoittettiin uuteen liiketoimintaan, suurelta osin ulkomaille, se on totta. Loppu meni sitten omistajille osinkoina. Se jäi mieleen että tyo osinkojen osuus oli likipitäen sama kuin verojen, ja kuten tiedämme omistajat ovat nykyisin pääosin eläkesäätiöitä, siitäkin siis osa palautuu meille itsekullekin.
Ulkomaille sijoitukset poikivat niin hyvin, että yritysten rahoituskulut kääntyivät nettorahoitustuotoiksi. Ei hasumpia sijoituksia siis.
Sen muistan myös ettei Pitkänen tarkastellut esim oman pääoman muutoksia kuten ei myöskään kirjanpitolain muutoksen vaikutusta. Ymmärtänet miksi. No, sehän olisi selittänyt muutaman "tilastoharhan" jotka nyt saatiin selitettyä tarkoituksenmukaisemmin.
Asetat koko ajan yritysten menestymisen, siirtymisen kasvuhakuisesta velkavetoisesta liiketoiminnasta kannattavuushakuiseen vahvan taseen toimintaan, työntekijöiden etujen vastaiseksi. Julkisen talouden kannalta kannattavien yritysten maksamat verot ovat olleet merkityksellisiä. Sosiaaliturva ja sen vaatima veropohja on siis tukevoitunut. Sen tulisi kuitenkin muodostaa yhdessä joustavampien työmarkkinoiden kanssa kannustinrakenne joka edesauttaa työpaikkojen syntymistä ja työhön osallistumista. Nyt tuossa järjestelmässä on jarruja jotka eivät houkuta yrityksiä investoimasta kotimaahan ja lisäämään työpaikkoja vaan saavat ne sijoittamaan muualle maailmaan. Silti vahvat yritykset ovat edelleenkin paras tae työpaikkojen säilymisestä kotimaassa, sillä heikot yritykset tekevät vielä radikaalimpia ratkaisuja.
Kehottaisin sinua opiskelemaan hiukan paremmin näitä talousoppeja, saisimme keskustelua ilmaan heitettyjen väitteidesi sijaanEn ymmärrä sitä, miksi piti sitten valehdella, että maltillinen palkkamaltti kääntyy kotimaisiksi investoinneiksi ja työllisyydeksi. Miksei työntekijäjäsrjestöille kerrottu, että yritysten tarkoitus on siirtää varoja ulkomaille ja sitä kautta vankentaa taseitaan. Ei sitä niin markkinoitu ja sen vuoksi selityksesi kuulostaa juuri siltä - jälkijättöiseltä selitykseltä.
Kyllä tässä asiassa eräät talousoppineet kuten Markus Jäntti suositti voimakkaasti sitä, että on järkevää lisätä kysyntää. Jäntin mukaan telausteoreetikkojen enemmistö maailmalla oli ylipäätään tälalisen kysyntäteoreettisen mallin puolella eli se nähtiin tuloksekkaimmaksi. Kysyntämalli olisi tarkoittanut kotimaisen kysynnän eli mm. niiden palvelujen kysännän lisääntymistä, jotka olisivat poikineet työpaikkoja ja vähentäneet valtion menoja.
Toteutettu palkkamaltti poiki odotettua ja luvattua selvästi vähemmän uusia työpaikkoja. Toisaalta mahdolinen verolisäys ei millään lailla näkynyt sosiaalimenojen kasvuna, pöinvastoin. Tuottavuuden lisä valui lopulta jonnekin muualla, mutta ei työntekijöille eikä työttömien hyväksi.
Edustat myös taloususkoa. Se on ollut kovasti nimenomaan uskoa siinä suhteessa, että syntyisi - ei väärin ilmaistu - että tulisi myös jaettua. Jaettavaa kyllä syntyy, mutta jakajien osuudet leviävät erilleen toisistaan.- Jaba_43
Mielipidepankki kirjoitti:
En ymmärrä sitä, miksi piti sitten valehdella, että maltillinen palkkamaltti kääntyy kotimaisiksi investoinneiksi ja työllisyydeksi. Miksei työntekijäjäsrjestöille kerrottu, että yritysten tarkoitus on siirtää varoja ulkomaille ja sitä kautta vankentaa taseitaan. Ei sitä niin markkinoitu ja sen vuoksi selityksesi kuulostaa juuri siltä - jälkijättöiseltä selitykseltä.
Kyllä tässä asiassa eräät talousoppineet kuten Markus Jäntti suositti voimakkaasti sitä, että on järkevää lisätä kysyntää. Jäntin mukaan telausteoreetikkojen enemmistö maailmalla oli ylipäätään tälalisen kysyntäteoreettisen mallin puolella eli se nähtiin tuloksekkaimmaksi. Kysyntämalli olisi tarkoittanut kotimaisen kysynnän eli mm. niiden palvelujen kysännän lisääntymistä, jotka olisivat poikineet työpaikkoja ja vähentäneet valtion menoja.
Toteutettu palkkamaltti poiki odotettua ja luvattua selvästi vähemmän uusia työpaikkoja. Toisaalta mahdolinen verolisäys ei millään lailla näkynyt sosiaalimenojen kasvuna, pöinvastoin. Tuottavuuden lisä valui lopulta jonnekin muualla, mutta ei työntekijöille eikä työttömien hyväksi.
Edustat myös taloususkoa. Se on ollut kovasti nimenomaan uskoa siinä suhteessa, että syntyisi - ei väärin ilmaistu - että tulisi myös jaettua. Jaettavaa kyllä syntyy, mutta jakajien osuudet leviävät erilleen toisistaan.Puhut aikakaudesta, jolloin keskitetyt tupot sovittiin savupiipputeollisuuden ehdoilla, mistä seurasi, että palkankorotusten vaikutus oli työvaltaisilla palvelualoilla ja pk-yrityksissä muistaakseni 2-3 %-yksikköä suurempi työvoimakustannuksiin kuin automatisoiduilla teollisuusaloilla.
Tämä hillitsi erittäin paljon palvelualojen työpaikkojen syntyä, koska verokiila nosti palvelujen hintoja ostovoimaa nopeammin. Muistelen, että jossain vuoden 2000 tienoilla tehty eurooppalainen vertailu kertoi Suomen palveluhintojen nousun olleen selvästi nopeampaa kuin EU-maissa keskimäärin.
Ostovoiman lisäys ilman verokiilan kasvua olisi vaatinut tuloverojen alentamista heti laman jälkeen, mutta sitä vastustivat eniten oppositio (kepu etunenässä ja demareiden vasen laita Tuomiojan johdolla. Ihalainenkin pasrkui koko SAK:n arvovallalla, että palkankorotukset kuuluvat yritysten, ei veronmaksajan maksettaviksi. Niinistökään ei aluksi uskonut palkkaveron alennusten dynaamisiin vaikutuksiin.
Vasta Lipposen 2. hallituksen aikana veropolitiikka liitettiin selkeästi tupoihin, mikä tapahtui kotimaan kysynnän kasvun kannalta valitettavan myöhään, kun sen vaikutukset näkyvät vasta nyt. Onneksi demarit saivat kepun jatkamaan Lipposen/Niinistön veronalennuslinjaa. Tällehän Niinistökin antoi viime talvena tunnustusta, kun veronalennusten dynaamiset vaikutukset olivat kääntäneet bkt:n kasvuun, kasvattaneet palkansaajien ostovoimaa, valtion verotuloja ja pelivaraa sosiaaliturvaan, ja samaan aikaan menojen tarve väheni, kun työttömyys alkoi kääntyä laskuun ja uusia työpaikkoja syntyä.
Sääli, ettei palkkamalttia kytketty palkkojen verotuksen alentamiseen tarpeeksi aikaisin.
Kannattaa siis ensin pyrkiä kakun kasvattamiseen ja vasta sitten sen jakamiseen. - Jaba_43
Yksi kylähullu kirjoitti:
Työelämän jarruja ovat vanhan "savupiipputeollisuuden" työntekijöiden näkökulmasta kehittyneet työsopimuskäytännöt. Ne eivät tue uusien toimialojen työpaikkojen syntymistä jäykkyydessään, ne on luotu turvaamaan töissä olevien etuja, ei kannustamaan uusiin työmahdollisuuksiin.
Innovatioilla voimme toki edelleen löytää uutta teollistakin tuotantoa, eihän tässä ole kuin reilu vuosikymmen kun kännykkäbisnes pelasti maamme talouden, mutta palveluissa on työllistävää potentiaalia, se on totta.
Palveluihin lasketaan matkailukin. Kasvihuoneilmiö saattaa kääntyä Suomen voitoksi kun Alpeilta lumi kaikkoaa ja hiihdon harrastajat ja muut talvimatkailijat joutuvat hakemaan uusia kohteita. Suomen Lappi pysynee lumisena ja tarjoaa vaihtoehdon. Syntyvät työpaikat joutuvat kuitenkin sopeutumaan kausivaihteluihin, tai sitten ne jäävät syntymättä. MPP:mainen SAK oppeihin perustuva ajattelu on yksi suurimppia esteitä näiden työpaikkojen syntyyn, valitettavasti.Tupot on kautta aikojen sovittu SAK:n vahvojen liittojen ja vastaavien työnantajapuolen teollisuusliittojen ehdoilla, mikä on merkinnyt työvaltaisille palvelualoille useiden prosenttiyksikköjen verran suurempia työvoimakustannusten lisäyksiä.
Palvelualojen työpaikkojen kasvua on jarruttanut myös ay-bossien asenne osa-aikaisten työpaikkojen lisääntymistä vastaan. Palvelualoillahan ei päästä ostovoimaa vastaavaan hintatasoon, jos henkilöstöä on pakko pitää kokoaikaisesti töissä silloinkin kun asiakkaita liikkuu vähän.
Niinpä olemme itsepalvelu-Suomessa rakennetyöttömyyden armoilla kasvattamassa pahoinvointia, koska työn teettäminen on tehty kankeaksi työnantajalle ja kalliiksi asiakkaille. - Yksi kylähullu
Mielipidepankki kirjoitti:
En ymmärrä sitä, miksi piti sitten valehdella, että maltillinen palkkamaltti kääntyy kotimaisiksi investoinneiksi ja työllisyydeksi. Miksei työntekijäjäsrjestöille kerrottu, että yritysten tarkoitus on siirtää varoja ulkomaille ja sitä kautta vankentaa taseitaan. Ei sitä niin markkinoitu ja sen vuoksi selityksesi kuulostaa juuri siltä - jälkijättöiseltä selitykseltä.
Kyllä tässä asiassa eräät talousoppineet kuten Markus Jäntti suositti voimakkaasti sitä, että on järkevää lisätä kysyntää. Jäntin mukaan telausteoreetikkojen enemmistö maailmalla oli ylipäätään tälalisen kysyntäteoreettisen mallin puolella eli se nähtiin tuloksekkaimmaksi. Kysyntämalli olisi tarkoittanut kotimaisen kysynnän eli mm. niiden palvelujen kysännän lisääntymistä, jotka olisivat poikineet työpaikkoja ja vähentäneet valtion menoja.
Toteutettu palkkamaltti poiki odotettua ja luvattua selvästi vähemmän uusia työpaikkoja. Toisaalta mahdolinen verolisäys ei millään lailla näkynyt sosiaalimenojen kasvuna, pöinvastoin. Tuottavuuden lisä valui lopulta jonnekin muualla, mutta ei työntekijöille eikä työttömien hyväksi.
Edustat myös taloususkoa. Se on ollut kovasti nimenomaan uskoa siinä suhteessa, että syntyisi - ei väärin ilmaistu - että tulisi myös jaettua. Jaettavaa kyllä syntyy, mutta jakajien osuudet leviävät erilleen toisistaan.Siinä olet oikeassa ja on totta että kysyntää olisi pitänyt lisätä - verotusta keventämällä. Kuten Jaba totesi, oppositiossa ollut kepu ja vasemmisto demarit SAK:n tukemana vastustivat kysynnän lisäämistä tuota kautta eikä muukaan poliittinen johto uskaltanut siihen tarttua ajoissa.
Mitä tulee taas tuohon käyttämääsi selvitykseen yritysten kasvaneiden tulosten käytöstä siinä on niin monta tarkoitushakuista perusvirhettä, että sen todistevoima on kyseenalainen. Siinähän on ensinnäkin tutkittu vain teollisia työpaikkoja. Palvelut, jotka jo tuolloin kasvattavivat työvoimaansa, ovat selvityksen ulkopuolella. Lisäksi siinä näkyy ns Nokia ilmiö, yhden suuren yrityksen voitot (tuolloin jo vuositasolla 5-6 mrd) ja sijoitukset ulkomaille painottavat tilastoja eivätkä kerro koko teollisuutemme toiminnasta.
Selvitys ei myöskään huomioi pääomarakenteen muutosta, siis yritysten velkaantumisasteen pienenemistä. Onhan selvää että kun yritystä ei paina raskaat korko- ja muut rahoituskulut sen tuloksentekokyky on parempaa. Jos pääomaa sijoittanut omistaja saa osan parantuneesta tuloksesta rahoittajan (siis sen inhoamasi rahamaailman edustajan) sijaan ei asiassa pitäisi olla mitään ihmeteltävää. Kateutta senkin edestä.
- neutraalitarkkailija
Järkyttävää jargonia, josta paistaa läpi ettei edes todella ymmärrä mitä sanoo tai ainakin se, että motiivit ovat likaiset, joita ei kehtaa ääneen lausua.
"Työelämän joustojen lisääminen ja irtisanomisten helpottaminen on nimittäin pakko saada aikaan, jotta kansallinen kankeus ei estäisi suomalaisia yrityksiä nopeasti reagoimasta globalisoituvan maailman suhdannemuutoksiin."
"Jokainen keskustalainen ymmärtää senkin, että työehdoista pitää sopia yritystasolla"
Meinaatko todellakin sitä, että työntekijät jätettäisiin junttimaisten ja sivistymättömien pk. yritysjohtajien armoille. Ei hyvää päivää. Kyllä keskusliitot takaavat kuitenkin sivistyneen ja humaanimman tavan sopia asioista. Ei viidakon lakeja voida työelämäkysymyksiin soveltaa.- Jaba_43
Varmaan ymmärrät, että raha tulee palkanmaksuun ainoastaan yritysten asiakkailta. Yritys siis ei ole työn antaja, vaan työn antaa aina asiakas ostaessaan ja maksaessaan yritysten tuotteista ja palveluista.
Työelämän pelinsääntöjen pääsuuntaviivat on tietenkin hyvä valmistella edelleen keskitetysti, mutta mitä yksityiskohtaisempaan palkkojen ja muiden työehtojen sopimisiin mennään, niin ne siirtyvät takuulla tupopöydästä liittotasolle ja yrityksiin.
Tuhoamme oman hyvinvointimme perustan, jos taantuvat alat pakoitetaan sellaisiin keskimääräisiin palkankorotuksiin, joita ne eivät pysty siirtämään hintoihinsa, kun kasvavat alat selviävät maksukykyynsä nähden suhteellisesti pienemmillä palkankorotuksilla, vaikka niillä olisi varaa maksaa parempia palkkoja.
Yrityskohtaisen sopimisen pelivaraa on kasvatettava, ja se on täysin mahdollista, koska yritykset kilpailevat parhaasta työvoimasta sillon jos työmarkkinatkin saadaan toimimaan. Tällaisilla markkinoilla junttimaiset ja sivistymättömät jäävät ilman työntekijöitä ja kuolevat pois.
- jämäkkänä
Tänään hyvä tyyppi?
- Jaba_43
Minusta olisi parempi, jos vellihousu jämäköityisi eikä antaisi aina ay-mafialle periksi.
- koko Suomen
marketit, bensakaupat ja ravintolat, sekä hankkii poliikkojen avulla parhaat liikepaikat ja Jäbä taputtaa käsiään "vapaalle" S-ryhmän yritystoiminnalle. Tässä sosialisoinnissa vasta pienyrittäjää kyykytetään. Mitä sanoo työkansanedustaja Niinistö tästä menosta.
- Jaba_43
Olettaisin Niinistön kannattavan vapaata markkinataloutta enemmän kuin hallitsevaa markkina-asemaansa linnoittavalta S-ryhmältä vaalirahoituksensa saava keskusta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset
"Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-27399112Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta
Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir3737816Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/84070681605454William ja Sonja Aiello ERO
Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!542305Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."
Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun62071Se siitä sitten
Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy821705Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"
Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan191651Ihastumisesta kertominen
Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi921388Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon
Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.4351318Stefusika räkättää
kun on viikon ollut kuivilla ja poliisi puhalluttaa just silloin. Muutoin olis jääny kiinni. Ja sekös sikamiestä hirnuttaa. Ällö ukko ja vielä ällömmä801190