Nyt äidit käsi sydämelle; onko kukaan koskaan sortunut siihen että jos esim. tutti tippunut maahan niin olette sen suussanne puhdistaneet jos ei ole ollut muutakaan?
Onko tosiaan niin että tässä Suomen maassa kaikki ovat niin virheettömiä kuin annetaan ymmärtää? Itse myönnän "syyllistyneeni" tällaiseen ("tutin pesuun") ja jos se tekee minusta vastuuttoman ja huonon äidin niin...:(
terv. Hammashoitolassa juuri vieraillut
Onko tosiaan niin että tässä Suomen maassa kaikki ovat niin virheettömiä kuin annetaan ymmärtää? Itse myönnän "syyllistyneeni" tällaiseen ("tutin pesuun") ja jos se tekee minusta vastuuttoman ja huonon äidin niin...:(
terv. Hammashoitolassa juuri vieraillut
Vastaukset 7
Vanhimmat
Reikiä aiheuttavia bakteereja ei vastasyntyneen suussa ole eikä niitä sinne muuten tule kuin tartuntona joltain toiselta. Asia on siis todella panostuksen arvoinen.
Jos omissa hampaissasi ei ole reikiä, niin suussasi ei todennäköisesti myöskään ole pahoja bakteereja (ainakaan runsaasti) eivätkä lapsesi hampaat tällöin ole kovin suuressa vaarassa, vaikka tutin joskus omassa suussasi puhdistaisit.
Esikoiseni ei koskaan saanut sylkeäni suuhunsa (minä olenkin sellainen bakteerimiljönääri) eikä ole yhtään reikää hampaissa (lapsi pian 9v.). Olen siitä iloinen, sillä itselläni oli tuossa iässä jo melkoinen määrä reikiä joka vuosi.
Hommahan menee niin, että suun bakteerit tarttuvat ihmiseltä toiselle. Näin tarttuvat myös ne reikiä aiheuttavat bakteerit. Itsestään niitä ei lapselle ilmaannu. Mitä pidempään pystyt pitämään lapsen suun puhtaana reikiytymistä aiheuttavista bakuista sen parempi. Parasta olisi jos niitä ei saisi koskaan!
Olet ollut ajattelematon puhdistaessasi tuttia omassa suussasi. Lapsen kannalta se on tullut näin toimien "likaisemmaksi". Nyt on myöhäistä vähätellä tekoa.
3,5 kk tyttömme ei syö tuttia, joten en pääse tuttia "pesemään".
Mutta olemme päättäneet mieheni kanssa, ettemme suukota tyttöä suulle, jos vaikka pystyisimme näin estämään karieksen leviämisen tytön suuhun: minulla ei ole koskaan ollut yhtään reikää ja miehellä taas on joka vuosi 2-3 reikää.
No, olethan kuitenkin sitten pitämässä kädestä kiinni, jos reikiä lapsellesi tulee :-)
En ole ainakaan vielä "sortunut" moiseen tutin pesuun, enkä ole käyttänyt lapsen lusikkaa omassa suussani, enkä ole pusutellut lasta suulle, mutta kop kop, lähellä on ollut monta kertaa. (Vauva 8kk) Todennäköisesti jokus tulee vahingossa näin tehtyä. Ja minua ärsyttää jos vieraat pusuttelevat lapsen suuta tai käsiä, kun emme me itsekkään. Mutta niinhän se on, että yli 90%:sti lapsi saa kariestartunnan äidiltään. Et siis varmasti ole vastuuton tai huono. ;)
Itselläni on paikkoja suussa, joten karies bakteerin omistan. Esikoisen kohdalla mielestäni tein kaikkeni, ettei hän olis bakteeria saanut, mutta toisin kävin.
En puhdiatanut tuttia suussani, en suukotellut suulle, en käyttänyt lapsen lusikaa omassa suussani. Maistoin aina puhtaalla lusikalla lapsen ruokaa oliko se kuumaa. Ksylitolpurukumi oli minulla aina ruokailun jälkeen suussani ja muulloinkin.
Mutta bakteerin hän sai kuitenkin, joko minulta, isältään tai jostain muualta. Kyllä harmitti kun sylkituloksen testi tuli kotiin.
No asiaa ei kannata murehtia, vaan sitten on oltava huolellinen hampaiden hoidossa. Pesemme hampaat aamuin illoin. Poikani ottaa aina 2 ksylitolpurkkaa ruokailun jälkeen ja käytämme myös hammaslankainta iltahammaspesun yhteydessä. Toivottavasti hän ei saa koskaan reikiä!
Tuttia ei kyllä paljon käytettykään meillä, mutta en ole sitä putsannut suussani, enkä muitakan "kiellettyjä" juttuja tehnyt. en siis jäähdytä ruokaa puhaltamalla, en laita vauvan lusikkaa suuhuni, en suukottele suulle jne.
Mutta sen olen todennut, että on käytännössä mahdotonta välttää sylkeni joutumista kasvavan ja aktiiviseksi tulevan vauvan suuhun jotain muuta kautta. Hän kun itse tunkee kätensä suuhuni, ennen kuin ehdin väistää (äidin hampaat on niiiin mielenkiintoiset tutkittavat), ja sitten se kätönen vilahtaa jo omaan suuhun... Ja syöttäessä täytyy lauleskella ja pärisytellä, että saa suun auki, niin kyllä siinä mahtaa joskus joku pisara sylkeä lentää...
Olen vain ajatellut, että kaiken teen mikä vallassani on, ettei karies-bakteeria saisi, mutta lopputulos on sitten mitä on, eikä siitä kannata alkaa itseään syyttelemään.
No, meillä ei tuttia syödä eikä ko. pesutartunta ole mahdollista, mut 11kk poikani RAKASTAA kielisuudelmia ja on aina kieltä tunkemassa niin äidin kuin isän suuhun. Kyllä ne syljet on tainnu vaihtua moneen kertaan, vaikka kuinka yrittäisi ennakoida tilannetta. :)
Minusta on huvittavaa, että kun tämä karies-asia on opetettu äideille, siitä vaahdotaan kuin se olisi joku hyvän äitiyden mitta. Ollaa suukottamatta, ettei tule kariesta? Metsää ei nähdä puilta, samantien voisi tarkistaa kaikki muutkin kasvatusmetodit suurennuslasin kanssa, toimitaanko jokaisessa käänteessä hygieenisesti tai muuten "lapsen edun mukaisesti"? Itketetään sängyssä "unikouluna"? Jätetään hoitoon? Lopetetaan imetykset? Kuka vetää rajan mihinkin...Kaksinaamaisuus ärsyttää... Ehkä joku ymmärtää tunteen. :)