siitä kun raivaa vesakkoa raivaussahalla ja jättää pitkähköt kannot. Seuraavana vuonna kanto on kuin varrellinen saunavihta. Mennään vuosi eteenpäin, ja nyt poikki juuresta. Olen tässä ihmetellyt sitä, miksi joinakin vuosina uudelleen leikatut eivät verso enää. Mutta toisina vuosin versoja tulee jonkinverran. Olisikohan leikkuuajolla merkitystä?
Onko jollain
kokemusta
142548
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Jos raivaa sillon ku lehti on suurimmillaan, joskus juhannuksen aikoihin, niin vesoo kaikista vähiten. Koska juuriin ei jää ravinteita vesoomista varten. Ja jos taas lehdettömään aikaan katkasee, niin juurissa on ravinteita lähteä vesomaan.
Naapurin isäntä veteli keväthangilla pitkään kantoon ja kertoi ettei se pahemmin vesonut. Oli irvokkaan näköstä muttei enää se taimikko raivuria tarvinnut.
Paras raivuuaika on tosiaan täyden vihreän lehden aikaan, minä raivaisin heinäkuussa. Perimätieto jatkaa että kun työn ajoittaa taivaallisen kuun alakuulle ja sen jälkeen muutama poutapäivä niin ei veso !?
Kun rounduppia vetelee pensselillä kaadettuun kantoon niin ei sen jälkeen rönsyile.
Minä laiskana miehenä tein saman. Hankiaisella kävellen vedin vesakkoa nurin ison alan. Kantoa jäi silloin 1,5 m. Ei yksikään tainnut veroa. Viimekesänä potkin kannot nurin kun olivat sen verran jo lahonneet. Rumaa on, mutta mitäpä se metsässä haittaa kun ne kuitenkin sinne lahoaa ajan myötä.
...vesakolle, jossa ei sitten jää eläviä oksia kantoon. Vesomistakin pahempi ongelma on kun katkaistu vesakko vain pensastuu. Jos pitää poistaa kuustakin, niin katkaisu aina ehdottomasti alimman elävän oksan alta.
....sopiva aika raivata.
Puhutaan tosiaankin oikeasta kuun asennosta. En väitä etteikö vanha kansa tietäisi, mutta kokeellista näyttöä asiasta ei ole ssatu.
Juhannuksen jälkeen on hyvä aika ja usein vielä poutajakso päälle. Ei voi olla vaikuttamatta vesomiseen.
Asiaa on oikein tutkittukin ja todettu ettei kesällä raivatussa ollut yhtään vähempää vesoja. Toisaalta kesällä raivatun alueen vesat olivat 2 vuoden kuluttua pituudessaan vain murtosa, muuna aikana raivattujen alojen vesoista. Eli tulos oli kumminkin hyvä.
Jos havutaimikko on pientä ja vesakko sankka, on lehdettömänä aikana raivaus huomattavasti helpompaa.
Näihin pitää lisätä se ettei sitä "oikeaa" raivausaikaa ole kovin pitkästi kesällä ja mo:lla monta muutakin menoa. Tullaan siihen johtopäätökseen, että aina on oikea aika raivata. Pääasia että se tehdään.
mieli lisätä ..kaikki lehtipuut pois viimeistään siinä vaiheessa kun ne raivaussahalla vielä hyvin kaatuu
motomies...
.. vähän lisää niin se motomiestä varten tehtävä raivaus ei nyt liittynyt itse ongelmaan .. vesomiseen
kommentoida , tajusin taimikonhoidosta oli kysymys
ja siinä vaiheessa nimenomaan lehtipuut pois, kun ne vielä raivaussahalla hyvin kaatuu, mieluummin siihen aikaan kuusta, ettei vesakkoa enää sille kuviolle tule....
pidä kasvaa myös lehtipuuta.
kovin aneemisia olisi metsät sinun opeilla.
"sillä silmällä " autolla ajellessa nykyisiä metsiä ...minusta siellä lehtipuuta jonkin verran...aika kaukana aneeemisista kunnon havupuu taimikoista....
Eikös motomiehiä riso eniten nuo aliskasvukuuset. Vie näkyvyyden ja terät lentelee päältä. Kyllä tietty lehtipuusekoitus sopii joka metsään. Metsäkin pysyy terveempänä ja kaunihimpi katsella.
lentele.....narraavat vaan tekemään turhia raivauksia moton eessä...automaattinen ketjunkiristys ja irrallinen vetopyörä ketjulle,mihin se ketju lentää...ne pensaskoivut sitten erijuttu ..ja siks lehtipuut kaikki pois havupuu taimikoista...jo raivaussahalla
nyt kyllä oon jännittäny koska liito-orava lentää....
niin minäkin. Ja fiksuimmat motomiehetkin tekevät niin.