paha ongelma

Kuulostaa hyvin tutulle... lähes kuin omasta elämästäni. Kerron teille omaa tarinaani, jos siitä olisi jotain apua.

Minulle kävi myös niin, etten saanut oikein kunnolla unta uuden työn ja päivärytmin vaihtumisen vuoksi. Viimein turvauduin nukahtamislääkkeisiin, koska minunkin työssäni täytyi olla hyvin skarppi. Ja tottakai halusinkin olla ja tehdä työni niin hyvin kuin vaan pystyin ja osasin.

No, ensin arki-iltaisin popsin silloin tällöin juuri näitä nukahtamislääkkeitä. Sitten työtahti kiristyi ja niitä tarvittiin jo joka arki-ilta. En kertakaikkiaan nukahtanut omin avuin vaan "odotin nukkumatin tuloa" rauhallisena koko yön. Työn määrä ja stressi vaan kasvoivat ja koska olin määräakainen, en osannut vetää stoppia tuolle asialle ajoissa vaan yritin tehdä töitä ylitunnollisena työntekijänä enemmän kuin oli mahdollista. Viimein ainoa keino oli syödä nukahtamislääkkeitä joka ilta. Uni tuli suhteellisen hyvin ja elämä meni eteenpäin. Ja vaikka työssä tulikin sitten välillä vähän helpotusta, olin jo kierteessä...

Elämäni pyöri täysin nukahtamisen, hyvien yöunien ja työn ympärillä kunnes jouduin toteamaan itselleni, että stressi ja työuupumus vaivaavat eivätkä nukahtamislääkkeetkään enää meinanneet tehota... Surkuhupaisaa, sillä muuten olin "elämäni kunnossa" eli elämä mallillaan, liikuin paljon, söin terveellisesti jne. ja olin periaatteessa työssä jota olisin voinut tehdä pienemmällä määrällä ja stressillä pidempäänkin.

Eräänä päivänä päätin kuitenkin katsoa peiliin ja myöntää itselleni, että näin ei voi jatkua. Elämä, joka perusterveellä ihmisellä rakentui nukahtamispillereiden varassa työskentelyyn ja työstä palautumiseen ei todellakaan ollut sitä, mitä omalta elämältäni haluaisin.

Päädyin siihen ratkaisuun, että asetin oman hyvinvointini etusijalle, vaikka työnteko minulle tärkeää sekin on. Olen hyvin määrätietoinen työelämässä, joten päätös ei ollut mitenkään helppo. Uskon kuitenkin, että omaa hyvinvointiani ajatellen ainoa "oikea" ratkaisu tässä tilanteessa.

Tähän kaikkeen on kulunut aikaa vuosi ja täytyy sanoa, etten koskaan olisi uskonut, että moisesta "pikkuvaivasta" tulee näinkin suuri.

Tällä hetkellä en syö nukahtamislääkkeitä ja nukun vaihtelevasti. Uniongelman hoito on vielä kesken, mutta olen "hyvissä käsissä" ja ongelma on ratkaistavissa, olen varma. Jos minulle joku olisi näyttänyt esim. 7kk aikaisemmin tätä hetkeä kristallipallosta, niin en olisi jatkanut nukahtamislääkkeiden syöntiä vaan tarttunut jo aikaisemmin työelämän muodostamiin ongelmiin. Todennäköisesti lopputulos ei olisi ollut tämä.

Neuvoni sinulle kuuluukin: keskustele asiasta teillä töissä. Onko työnantajasi tietoinen sinun työmäärästäsi? Puhu esimiehellesi avoimesti ja rehellisesti tilanteestasi ja jos muutosta ei tule, muista aina, että meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäämme.

Älä missään nimessä lähde syömään nukahtamislääkkeitä ratkaisuna tilanteeseesi, sillä sitä se ei ole. Luota minuun: se pahentaa vain tilannetta! Nukahtamislääkkeisiin jää koukkuun - niin fyysisesti kuin psyykkisesti.

Muista myös, että voit jutella asista työterveyslääkärisi kanssa. Tosin valitettavaa on, että heiltä saat liian usein avuksi uuden reseptin. Älä tyydy siihen, jos näin käy.

Ja jos haluat selvittää asiaa perusteellisesti (mikä nukahtamishäiriön taustalla on, onko esim. uniapneaa, levottomat jalat oire-yhtymää jne), pyydä työterveyslääkäriltäsi lähete unihäiriöihin erikoistuneen lääkärin vastaanotolle. Varaudu jonottamaan useampi kuukausi, mutta se kannattaa!

mutta suosittelisin ottamaan lomaa tai sairaslomaa viikko jossain muussa ympäristössä saa ihmeitä aikaan.