Valuharkosta kuten esim Lammi tekee niin halkeileeko se ja täyttöjen kanssa ongelmia. Näistä liikkuu aikalailla huhuja, ettei valuharkko olekaan niin hyvä juttu kuin on annettu ymmärtää. Valuharkko ei annan juuri anteeksi jos on suunnitteluvirheitä tai heittoja muurauksessa tai valussa. Timattilaikat soi ja piikauskone paukuttaa jos joutuu myöhempiä suunnitteluvirheitä korjaileen ym.
Sitä ihmettelen kyllä itsekin mitä järkeä on ostaa kuoret kohtalaisen kovalla hinnalla ja se täyttää betonilla. Tulee nimittäin seinäneliölle hintaa. Kun on helpompia, nopeampia ja kustannustehokkaampiakin tapoja rakentaa "kivitalo".
Sitä ihmettelen kyllä itsekin mitä järkeä on ostaa kuoret kohtalaisen kovalla hinnalla ja se täyttää betonilla. Tulee nimittäin seinäneliölle hintaa. Kun on helpompia, nopeampia ja kustannustehokkaampiakin tapoja rakentaa "kivitalo".
Vastaukset 14
Vanhimmat
>Valuharkosta kuten esim Lammi tekee niin halkeileeko se
Ei. (sen enempää kuin muutkaan, varmaan jopa vähemmän jos raudoitteet on vimosen päälle asennettu)
>ja täyttöjen kanssa ongelmia.
Päinvastoin.
Kun sokkeli on betonia ja ankkuroitu tartunnoilla anturaan on rakenne lujin kaikista vaihtoehdoista.
Eräällä tuttavallani sen sijaan tuli lecaharkkokellarin seinä sisään ympärystäyttöjen yhteydessä.
>Näistä liikkuu aikalailla huhuja, ettei valuharkko olekaan niin hyvä juttu kuin on annettu ymmärtää.
Menee samaan gategoriaan kuin se että lusikkajengi ryövää sipotaloja.
> Valuharkko ei annan juuri anteeksi jos on suunnitteluvirheitä tai heittoja muurauksessa tai valussa.
Valuharkkoa ei muurata. Hätäilemällä voi pilata minkä tahansa.
>Timattilaikat soi ja piikauskone paukuttaa jos joutuu myöhempiä suunnitteluvirheitä korjaileen ym.
Niinhän se on muissakin. (paitsi lusikkajengin mielestä)
Kannattaa rakentaa huolella.
Muutoin tulee sutta ja sekuntaa.
>Sitä ihmettelen kyllä itsekin mitä järkeä on ostaa kuoret kohtalaisen kovalla hinnalla ja se täyttää betonilla.
2003 oli kuoret toiseksi halvimmat harkot heti lakan betoni papanoiden jälkeen.
Ja kun täyttää betonilla tulee rakenteesta kaikkein massiivisin (eniten kivimassa eli hiekkaa) mitä markkinoilta löytyy.
>Tulee nimittäin seinäneliölle hintaa.
Kyllä. Mun mielestä Lammin seinä on kalleimmasta päästä. Ellei kallein.
Mutta mielestäni se edelleen on paras. (vaikka ei ehkä hintansa väärti... makuasia)
>Kun on helpompia, nopeampia ja kustannustehokkaampiakin tapoja rakentaa "kivitalo".
Helpompia? Ehkä.
Nopeampia? Tuskin. Se kun riippuu mm. työtavoista.
Kustannustehokkaampia? Varmasti.
Muut voi paasata mun puolesta niistä valuharkkojen (muista) eduista. ;-)
Halkeiluhoxiot:
- Meillä on lämpöelämisen mukaan elävä vaakasuuntainen hiushalkeama olohuoneen ikkunanpielessä (jossa onkin vain 50 cm leveästi harkkoa ennen kuin tulee käyttöullakon osuus jossa harkon sisäkuori ei jatku). Kyseisessä kohdassa on myös vahvikekangas.
* Ikkunanpielien pystyraudoitukset tulee laittaa huolella, meillä urakkamiehet ryssivät nuo kohdat. Onneksi vain yksi tuollainen hiushalkeama toistaiseksi.
* 4x 8mm raudoitus olisi mielestäni paikallaan nuissa aukkojen reunoissa ja profiiliteräs pitäisi mennä reilusti (10cm) valuharkon sisään ikkunan sivulla
- Keittiön ikkunan yläkulmassa on niin ikään yksi 30cm mittainen pystysuuntainen hiushalkema. (valuharkkoa korkeussuunnassa vain 40 cm ja sen päällä katto)
* mielestäni ikkunan yläpuolella kannattaa olla vaakaraudoitus ensimmäisessä JA toisessa harkkovälissä ikkunasta ylöspäin..
Muita maalin läpi olevia hiushalkeamia ei ole vielä vallmiissa kerroksessa huomattu.
Runko on valettu 3.5 vuotta sitten ja sisätasoitetyöt maalauksineen tehtiin 0.5 vuotta sitten.
Näkyy myös talon toisessa päässä olevan samassa kohtaa pystyhalkeama joka elää lämmön mukana.
Ehkä ne hiushalkeamat olisivat huomaamattomanpia jos ei ois vahvikekangasta tasoitteessa...
me kun valintaamme teimme haastattelimme aika monia Lammi-talon rakentaneita ja nämä ongelmat tulivat usein esille. Siksi päädyimme toiseen tapaan rakentaa mutta eiköhän aina ole listattavana plussia ja miinuksia ja tosiaan huolellisuus auttaa moneen asiaan. Meille vaan Lammin tapa rakentaa ei ollut sen vaivan väärti.
Kuinka nopeasti olette tasoittaneet Lammi-talon sisäpinnat, sen jälkeen kun lämmöt on päällä? Miten kauan piditte kosteuden poistajaa, ja minkä tehoista? Onko tullut halkeamia? Lammin ohjeessa puhutaan muistaakseni että tasoitteet voi vetää 4..5 viikon päästä kun lämmöt on päällä. Tuntuu aika vähältä. Niin, ja oletteko kangastaneet sisäpuolet?
Kiitoksia taas kaikille vastaamaan vaivautuneille.
Kun suunnittelee kunnolla, ja tekee työt kunnolla, niin ei niitä tarvii jälkikäteen porailla, ja sahailla. Ei ainakaan minun työmaalla. On aika outo lähtökohta, jos pitää jo ennen töihin ryhtymistä miettiä kuinka vaikea on paikkailla susia. Kannattaa panostaa suunnitteluun ja kunnolliseen työn valvontaan. Oma kokemukseni on että Lammin valuharkko oli aivan helvetin hyvä ratkaisu. Kaikki putkitukset vaan seinien sisään. Naapurin Siporex kaveri on päiväkausia roilotellut naama pölyssä seiniä. Eipä paljon harmita oma valinta.
... ja siitä halkeilusta. Kuten itsekin sanoit HUHUT kertoo. Älä kaikkea soopaa usko. Jos runko halkeaa, syy on joko suunnitteluvirhe, tai liian nopeasti rapattu/tasoitetut pinnat.
Kävin katsoon yhtä valuharkkorunkoa ja hymy oli herkässä. Helvetisti näytti olevan työtä valuharkkorungon tekemisessä. Todellakin halkeimia, onttoja kohtia valussa ja paljon täytyyy oikaista seiniä jotta saadaan fiksun näköiseksi. Tätäkö se valuharkkorakentaminen on? Voin sanoa että nopeampi ja helpompi on rakentaa Siporexista kuin valuharkosta. Ei se outo homma ole jos varautuu mahdollisiin ongelmiin rakentamisessa. Se on sitä järjenkäyttöä.
Mainitsemasi epäkohdat on seurausta huonosta työnlaadusta . valuharkosta saa todella asiallista seinää josta tasoitemiehet tykkää , kun se on vaan asiallisesti tehty.
Vaikea tietty kommunikoida täydellisten amatöörien kanssa, mutta yritetään vielä kerran.
Käydään läpi nämä ajatuksesi, mietipä vielä kerta mitä tuli sanottua.
>>onttoja kohtia valussa
Miksiköhän? Olisikohan syynä liian jäykkä betoni, tai muuten kiire ja valajien osaamattomuus. ei vaan minulla satu olemaan niitä onttoja kohtia.
>> paljon täytyyy oikaista seiniä
Totta kai niitä täytyy oikaista jos harkkoja ei ladota suoraan. Ei riipu harkkomerkistä.
>> Todellakin halkeimia
Betoniin syntyy halkeamia pääasiassa rakenteellisista muodonmuutoksista, tai kuivumisesta. Ensimmäiset menee ilman muuta rakennesuunnitelijan piikkiin, jälkimmäisistä pääsee eroon, kun antaa niiden syntyä, ja tasoittaa/rappaa talon vasta kun lopullinen kosteustila on saavutettu.
>>Ei se outo homma ole jos varautuu mahdollisiinongelmiin rakentamisessa
Järkevä ihminen pistää nekin paukut niiden ongelmien poistamiseen, ennen kuin miettii miten poistaa jo tehtyjä susia. Tämä on oikeaa riskien hallintaa.
Tällä palstalla näkee kyllä vaikka millaista mielipidettä. No sehän tälläisen keskustelupalstan tarkoitus onkin.
Mutta kyllä se pojat (ja tytöt) on niin että aivan hyviä niistä kaikista harkkotaloista tulee, kun vain suunnitellaan ja toteutetaan oikein. Se on vaan niin äärimmäisen vaikeaa amatöörille ainakin täällä pääkaupunkiseudulla, kun täällä ne hyvät kaverit on todella kortilla. Sitten suunnittelu ja työvirheiden takia amatöörit täällä haukkuu jotain tuotemerkkiä. Tietty ymmärrettävää, mutta naurettavaa.
siis harkko/kivi/tiili/betoni rakentaminen , työtä työtä ja työtä, sinänsä harkkotalot ok. mutta kannattaa tarkistaa lompsan (kustanusarvio) sisältö ennekuin sortuu harkkokasan hintaan
Jep, olet oikeassa. Kivitalon rakentaminen on kallista. Puutalon saa paljon halvemmalla ja helpommalla kuin kivitalon. Jos asiaa ajattelee puhtaasti järjellä, argumentit kääntyy kyllä puutalon puolelle. Itse tiesin tämän tarkalleen ennen henkkeeseen ryhtymistä, mutta halusin rakentaa kivitalon, eikä harmita yhtään. Kaiken ei tarvii olla niin järkevää tässä elämässä. Se on kyllä tyhmyyttä ottaa satojen tuhansien lainoja että pääsee asumaan kivitaloon. Kuten sanoit, jonkin verran "paksu lompsa" pitää olla, ettei homma olisi tyhmää.
pullea kuin ulosantisi, olisit euroopan rikkain.
Epäilen.
betonihomissa hyvin suunniteltu on jo puoliksi piikattu.
Tietenkin betoniseinään on työläämpi tehdä unohtunut läpivienti kuin kipsilevyyn tai leca-harkkoon.
Jos seinien betoneihin menee vaikka 5000€, niin onko se merekittävä osa rakennsuhankkeesta? Ei se muurattavien harkkojen muurauslaastikaan ihan ilmaista ole.
Meillä pumpattuna mennyt ehkä 12.000-15.000 euroa valubetoniin rahaa. On se aika paljon. Talo noin 290 m2 huoneistoalaltaan.