meillä tämäeron jälkeinen elämä luistaa nykyään hyvin.aluksi oli vaikeaa,kun kummallakin oli uudet kumppanit ja pieni poika joka jota kuskailtiin isältä äidille ja toisin päin.niin kuin varmasti monessa muussakin uusio perheessä.
no nyt kun ero on käsitelty ja tavat on rutinoituneet jaexän kanssa olemme tulleet uudelleen ystäviksi ja asiat saadaan sovittua todella hyvin.meillä kaikilla kun on tavotteena tehdä minun ja exän lapsen ja hänelle molempien vanhempien uusiin perheisiin syntyneiden lasten elämä mahdollisimman helpoksi.
mutta nyt kun kaikki onkin hyvin ja tulemme exän kanssa juttuun ,niin hänen vaimokkeensa eipäs olekaan tyytyväinen.nyt hän sitten yrittämällä yrittää löytää minusta jotain mistä pahaa saisi sanottua.no exän pyynnöstä en leikkiin mukaan ole lähtenyt,vaikka välillä niin mieli tekisikin sanoa jotain.onneksi tuo ex mies sentään edes sen verran puollustaa minunkin mainettani että oikoo sitten juttuja mitä vaimokkeensa on ihmisille valehdellut.
ilmeisesti ainut syntini tässä onkin nyt se että kun emme tappele exän kanssa.
yritämme pitää kuitenkin asiat niin että vältämme tarkoituksella turhia soittoj ja käyntejä,vain ne pakolliset lapseen liittyvät ja en ole sanonut ikinä mitään pahaa sanaa tuosta naisesta,tämä nyt on ainut vuodatukseni.
luojan kiitos hän on kuitenkin todella hyvä äitipuoli lapsellemme,kaikki kunnia hänelle siitä.
mutta miksi nyt kun asiat on hyvin niin pitääkin sitten ruveta kiusaamaan ja haukkumaan?ymmärrän sen että hänen ei todellakaan tarvitse pitää minusta,eikä meidän tarvitse olla ystäviä,mutta ei nyt sentään tarvitsisi aina kun nähdään niin mennä mököttämään jonnekin tervehtimättä tai vetää verhoja kiinni etten vain näkisi häntä.
no onni onnettomuudessa että lapsi on kuitenkin vasta viisi,joten hän ei vielä kaikkea ymmärrä.ainut mitä exän ja mieheni kanssa ollaan hänelle selitetty on että aikuiset on välillä vähän hassuja ja puhuu rumasti.mutta aikuisillekin tulee välillä känkäränkkä päiviä.eikä ilkeistä jutuista tarvitse välittää.
onko tosiaan muilla uusio perheillä ollut tälläisiä ongelmia,varmasti on ollut myös niin päin että miehen ex vaimo kiusaa miehen uutta vaimoa,mutta loppuuko tälläiset ikinä,vai yritetäänkö nyt vaan sopeutua.
enkä muuten halua loukata tällä tekstillä ketään,minulla kun on kokemusta vain tästä yhdestä henkilöstä,en nyt yleistä ketään.helpottaa vain kun saa vähän päästellä paineita näppikseen.
no nyt kun ero on käsitelty ja tavat on rutinoituneet jaexän kanssa olemme tulleet uudelleen ystäviksi ja asiat saadaan sovittua todella hyvin.meillä kaikilla kun on tavotteena tehdä minun ja exän lapsen ja hänelle molempien vanhempien uusiin perheisiin syntyneiden lasten elämä mahdollisimman helpoksi.
mutta nyt kun kaikki onkin hyvin ja tulemme exän kanssa juttuun ,niin hänen vaimokkeensa eipäs olekaan tyytyväinen.nyt hän sitten yrittämällä yrittää löytää minusta jotain mistä pahaa saisi sanottua.no exän pyynnöstä en leikkiin mukaan ole lähtenyt,vaikka välillä niin mieli tekisikin sanoa jotain.onneksi tuo ex mies sentään edes sen verran puollustaa minunkin mainettani että oikoo sitten juttuja mitä vaimokkeensa on ihmisille valehdellut.
ilmeisesti ainut syntini tässä onkin nyt se että kun emme tappele exän kanssa.
yritämme pitää kuitenkin asiat niin että vältämme tarkoituksella turhia soittoj ja käyntejä,vain ne pakolliset lapseen liittyvät ja en ole sanonut ikinä mitään pahaa sanaa tuosta naisesta,tämä nyt on ainut vuodatukseni.
luojan kiitos hän on kuitenkin todella hyvä äitipuoli lapsellemme,kaikki kunnia hänelle siitä.
mutta miksi nyt kun asiat on hyvin niin pitääkin sitten ruveta kiusaamaan ja haukkumaan?ymmärrän sen että hänen ei todellakaan tarvitse pitää minusta,eikä meidän tarvitse olla ystäviä,mutta ei nyt sentään tarvitsisi aina kun nähdään niin mennä mököttämään jonnekin tervehtimättä tai vetää verhoja kiinni etten vain näkisi häntä.
no onni onnettomuudessa että lapsi on kuitenkin vasta viisi,joten hän ei vielä kaikkea ymmärrä.ainut mitä exän ja mieheni kanssa ollaan hänelle selitetty on että aikuiset on välillä vähän hassuja ja puhuu rumasti.mutta aikuisillekin tulee välillä känkäränkkä päiviä.eikä ilkeistä jutuista tarvitse välittää.
onko tosiaan muilla uusio perheillä ollut tälläisiä ongelmia,varmasti on ollut myös niin päin että miehen ex vaimo kiusaa miehen uutta vaimoa,mutta loppuuko tälläiset ikinä,vai yritetäänkö nyt vaan sopeutua.
enkä muuten halua loukata tällä tekstillä ketään,minulla kun on kokemusta vain tästä yhdestä henkilöstä,en nyt yleistä ketään.helpottaa vain kun saa vähän päästellä paineita näppikseen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Itselläni on tällä hetkellä hyvät välit exän ja uuden kanssa. Kuin myös heillä minun nyxäni kanssa. Sen perusteella, mitä tässä syksyllä täällä on kirjoiteltu ja minkälaisia kommentteja mm. minä sain, kun kerroin hyvistä väleistämme, täältä löytyy paljon nyxiä, jotka elävät kuvaamaasi tilannetta. En kuitenkaan yleistä (kuten minulle tehtiin).
Veikkaan, että pikkupeikko nimeltä "musu" nostaa päätään. Tuntisikohan hän itsensä jostain syystä "riittämättömäksi" tai "huonommaksi" sinuun verrattuna. Itsellä ainakin tulee sellainen olo, että ois jonkinlainen alemmuuskompleksi.
Miten tiedät että exäsi vaimoke puhuu sinusta pahaa? Oletko asiasta aivan varma?
juu kuullut olen ex-mieheni ja minun yhteisiltä ystäviltä ja exän sukulaisilta.myös ex-mieheni sanoi että vaimokkeensa näin on käyttäytynyt ja pyyteli anteeksi hänen puolestaan ja sanoi että on kuitenkin kaikille kertonut etteivät jutut ole totta.
no täytyy vaan elää toivossa että käytös muuttuu joskus.
kiittänyt olen lapseni äitipuolta muummuassa äitienpäivä kortilla minkä lapseni anssa teimme jossa luki että mailman parhaalle äitipuolelle ja itsekkin kirjoitin korttiin kiitoksen hänelle.
uskon kuitenkin että hän on hyvä ihminen ja mukava,luotan exäni harkintakykyyn kuitenkin sen verran että ei hän kuitenkaan minkään hirviön kanssa olisi.
hyvät joulut vielä kaikille ja kiitos vastauksista.
Tuo kirjoitus näytti kuin omasta elämästäni lähteneeltä. Meillä on kanssa vastaava tilanne.
Ex mieheni nykyinen puoliso ei vaan kerta kaikkiaan pidä minusta. Ainut kerta kun olen kyseisen ihmisen nähnyt tuli tämä huutamaan ja haukkumaan minua lapsen kuullen. Uhkaili jopa väkivallalla, jos en suutani pitäisi kiinni.
Kertaalleen tämä ihminen intautui lähettämään todella loukkaavia tekstiviestejä. En tiedä mitä tilanteessa pitäisi tehdä. Jos voisin itse asian päättää, en olisi exäni kanssa enää missään tekemisissä, vaikka välillämme ei enää mitää riitaa olekkaan. Yhteisen lapsen takia se nyt vaan ei onnistu. Ei tässä varmaan auta muu kuin antaa ajan kulua ja toivoa, että kyseinen ihminen vähän aikuistuisi, vaikka minua vanhempi numeroiden mukaan onkin.
Hän varmasti arvostaa sanojasi ja syy hänen käytökseensä on varmaan ollut riittämättömyyden tunne.