Tuntuu tässä pikkukaupungissa olevan kiven alla nuo tontit. Silti taloja ilmaantuu sellaisille paikoille mitä ei ole julkisesti koskaan myyty missään.
Siitä herääkin kysymys arvon talolliset, että miten olette saaneet oman määräalanne? Pientä gallupin tynkää siis... :)
Siitä herääkin kysymys arvon talolliset, että miten olette saaneet oman määräalanne? Pientä gallupin tynkää siis... :)
Vastaukset 19
Vanhimmat
Tuttavaperheemme vinkkasi, että heidän naapurinsa aikoo lohkoa isosta tontistaan kolme uutta rakennuspaikkaa. Pääsimme siten jaolle ennen kuin tontteja alettiin kaupitella julkisesti. Halvalla ei tälläkään konstilla pääse: tuhannen neliön tonttimme eteläsuomalaisessa isossa kaupungissa maksoi liki satkun.
Nelisen vuotta olemme tonttia hakeneet ja sitten osui silmiimme myynti-ilmoitus. 3 päivää olivat myynnissä (12 tonttia), joista puolet oli jo myyty ennen julkista kaupittelua. Viime tingassa viimeisen saimme. N. 1500 m2 ja yli 60 000 maksoi. Ei auta kun muuten ei saa, paitsi jostain hornan kuusesta(lue: ei läheltä Tamperetta).
nimellisellä korvauksella 1ha määräalan, tulevaisuudessa tulen perimään tontin.
Kaupungin kysytyimmältä alueelta, kyllä on ollut kyselijöitä miten onnistuimme tuon tontin saamaan. Joskus on köyhälläkin tuuria!
ne valitettavasti ostetaan jos ei ole ruotsinkielinen sukunimi jos sittenkään.
valitettavasti vaikutusta tonttimarkkinoilla. Eka tontti ostettiin kunnalta ja toinen yksityiseltä. Oli ihan julkisessa myynnissä. Harmiteltiin kyllä samaa kuin ap koska unelmiemme tontti ei koskaan ollut myynnissä vaan joku tunsi maanomistajan (tai otti selvää) ja sai haluamansa. Mutta sekään ei ole kiellettyä vaan reipasta omatoimisuutta.
auki ja ostin, kun sain tilaisuuden.
Ostin jo vuonna -93, tänä päivänä sen aikaisen markkahinnan saa muuttaa helposti suoraan eurohinnaksi.
150 000mk-150 000 euroa.
Järvenrantatontti.
Kävimme parissa arvonnassa "kaukana" ja vähän oli nuiva olo kun arpa ei natsannut, vaikka emme niin loppujen lopuksi tykänneet niistä tonteista, päälle 30 km päässä Tampeeelta.
Vaimo huomasi pienestä lehti-ilmoituksesta, että kuntanaapurissa oli yllättäen yksi erä tontteja KIINTEILLÄ hinnoilla, jotka oli kyllä aika kalliita. Hakemukseen piti perustella "miksi juuri meille tontti" ja siihen runoiltiin kaikki mahdolliset (teko)syyt, mutta olimme varmoja että menee suhteilla kunnanpamppujen sukulaisille tms.
Ollessani duunimatkalla ulkomailla vaimo soitti sikäläisittäin keskellä yötä ja kiljui puhelimeen että saimme juuri sen tontin josta olimme aina unelmoineet: metsän reunassa (ja takapihalta alkaa suojeltu metsäalue - ei naapureita sinne varmaan koskaan), päättyvän kadun päässä, lähellä järveä (1 km), lähellä erittäin hyvät kalavedet ja "sopivan kaukana" lähimmästä isosta kaupungista eli Tampereelta. Melkein jackpot, sillä tontin olisi pitänyt olla 1500 neliötä mutta jäi reiluun tuhanteen.
Ei muuta kuin rivari myyntiin ja sen arvonnousulla kuitattiin tonttirahat ja jäi vielä mukava summa cashia projektin alkuun, johon on vielä pystytty säästämään lisää vaikka suunnitelmia ja varausmaksuja on jo maksettu.
Joskus se päivä paistaa risukasaankin. Menisi rakennushommakin yhtä hyvin kuin tähän asti on suunnittelut yms menneet...
yksityisen ilmoitus. Oli järjestyksessä kolmas tontti, jota käytiin katsomassa. Paikan päälle tultaessa voi klisheisesti todeta, että tuli se-on-siinä -tunne. Varattiin samantien. Kauppaehtona pohjatutkimuksen tekeminen. Kairattiin ja todettiin yllättäen, että toinen pääty joudutaan paaluttamaan ja tekemään palkkiratkaisulla tuulettuva alapohja. Tingin pyyntihinnasta paalutuksen verran pois. Tietysti perustusten hinta oli hieman korkeampi kuin maanvaraisella laatalla, mutta kuitenkin...
kuulin tuttavaltani nämä nimet, että suhteella menivät tontit taas.
ettei normaaliarvonta toiminut taaskaan,että silleen.
kusin tuttava varmasti myös kertoi sen, että tietokone arpoi nämä tontit??? Eikö kertonutkin??? Joten jätetään nämä katkeruudet taas vain taka-alalle;)
Meillä kunta myy nykyään tontit tarjousten perusteella, mutta jos ne kaupat peruuntuvat, laitetaan tontit yleiseen hakuun uudestaan "tarveharkintaisina". Hakupapereissa kysyttiin vain perheen kokoa, nykyistä asumismuotoa sekä vuosituloja. Mitään varsinaisia valintakriteereitä ei ole, vaan apulaiskunnanjohtaja sitten vaan päättää, kuka tontin saa. Epäilen, että meille se tuli osittain ainakin suhteilla. Oli ensimmäinen tontti jota haimme, ja heti tärppäsi. Kun noita kunnan sivuja seurailee, niin kunnanhallitus päättää, mitkä tontit laitetaan yleiseen hakuun. Näistä ei kuitenkaan tule kaikki missään vaiheessa yleiseen hakuun, meidänkin hakiessa piti tulla yhteensä 13 tonttia yleiseen hakuun, mutta lopulta muistaakseni vain kahdeksan oli haussa viikon tai kahden päästä. Joku siis vetää välistä ilmeisesti. On kuulunut huhuja, että kunnan omat virkamiehet ovat hankkineet niitä ohi haun.
Sinällään on läpinäkyvää, kysyttäessä ei edes väitetty, että olisi mitään puolueetonta järjestelmää käytössä. rehellisesti kertoivat, että kuka asiasta päättää.
Kunnalla tuli tontteja hakuun ja haettiin sieltä. Kuntalaiset olivat etusijalla ja saatiin tontti.
Seuraa tiiviisti kunnan verkkosivuja. Näet sieltä, minne kunta aikoo kaavoittaa ja samalla näet miltä alueilta on mahdollisesti lähiaikoina tulossa paljon yksityisten tontteja myyntiin. Kun kunta kaavoittaa uuden alueen, se tarkoittaa usein kunnalistekniikan vetämistä laajemmallekin alueelle samalle suunnalle.
Kunnasta saat selville myös jokaisen rakentamattoman tontin ja sen omistajan. Näitä me kyttäilimme jonkun aikaa, mutta meidän onneksemme kunta myi uudet tonttinsa tarjousten peusteella. Saimme loistavan tontin kohtuuhintaan.
Me saimme kunnan tontin alkuvuodesta, kun kunta muutti tonttien jakoperusteita. Ennen kunta jakoi tontit niille, joilla oli eniten lapsia. Uusperheillähän saattoi olla liuta kakaroita vaimon edellisistä liitoista ja miesten edellisistä liitoista ja sitten vielä yhteisiä lapsia. Meillä kun tuo lapsiluku on tasan yksi ja siitä se ei enää kasva, niin ei edes jämätontteja saanut. Mutta kun kunta alkoi pisteyttää hakijat ja pisteisiin vaikuttivat lasten lukumäärä (enintään neljästä lapsesta ja jos on lapsia edellisistä liitoista ja he eivät asu saman katon alla, niin sai vain puolikkaat pisteet), tulot, kuinka kauan asunut kunnassa, onko työpaikka omassa kotikunnassa ja nykyisen asunnon koko. Meillä siis yksi lapsi, 135/238m2 omakotitalo (ei pisteitä), tulot maksimipisteet, kuntalaisuutta 9 vuotta, ukon työpaikka kotikunnassa mutta mun työpaikka naapurissa (ei pisteitä). Me sitten olisimme myös saaneet tarjousten perusteella tontin, mutta valitsimme sitten "sosiaalisin" perustein myönnetyn tontin.
Mutta onneksi myös kunnat ovat alkaneet myydä tontteja eniten tarjoavalle, niin myös lapsettomatkin perheet voivat saada tontin. Ainahan kannattaa tarjota jotain ja onni käy, niin sitten voi miettiä, ottaako tontin vai ei.
kannattaa miettiä että onko se lottovoitto että "saa" tontin kaupungilta.
Usein ne ovat alueilla joissa rakentaminen saattaa maksaa paljon riippuen pohja olosuhteista jne..
Eli aina tontit maksaa ja joskus jopa enemmän kuin vapailta markkinoilta.
Eli ei niitä vieläkään saada vaan ostetaan.
En voi paljastaa miten maita saa ostettua mutta sen verran voin sanoa että se on salaista tietoa, myynti-ilmoitukset on koodattu päivän lehtiin ja koodiavaimen omistaa vain pieni valikoitu ryhmä Suomen kansalaisista. Toivotan sinulle kuitenkin onnea ja pitkää pinnaa tontin etsintään.
Tontti Hyvnkään kaupungin tonttiarpajaisista ja vieläpä hyvältä paikalta. Hinta noin 50% markkinahinnasta.
mahtavan tontin Meri-Keravalta, tästä juttua tuolla Kaupungit/kerava osiossa. Vieläkin taitaa olla tontteja kaupan edullisesti.
Eli kytättiin kaikkia vanhoja myyntiintulevia taloja, jotka seisoivat sopivalla paikalla. Kun sitten se sopiva osui kohdalle, teimme talosta tarjouksen sillä ehdolla, että talolle saadaan purkulupa.
Myyjä haki purkuluvan talolleen ja sitten tehtiin kaupat.
Tontin neliöhinta oli näin toki kalliimpi kuin rakentamattoman, kun lisäksi tuli vielä entisen purkukustannuksetkin. Mutta nyt on iso tontti unelmapaikalla valmiin asuntokannan keskellä jossa palvelutkin toimivat.