panostajakoulutus?

kivaa työtä, varsin jännää ja itsenäistä. ainoa huono puoli on,että joutuu matkaamaan sinne tänne työkohteiden perässä.


Vitsi: Panostaja viritteli pommia työmaalla, jokin meni vikaan ja pommi räjähti niin, että äijä lens ilmaan eikä jäljelle jäänyt kuin savuavat kengät.
Seuraavana päivänä panostajan leski tuli katsomaan tapahtunutta ja nyyhkien kysyi mestarilta: "pääsiköhän se meijän Martti nyt sinne taivaaseen?"

mestari sanoi: No vittu, en tiiä, mutta sinnepäin se ainakin lähti.

Amiedu.

Poraaminen on se suurin homma. Erittäin pölyistä, meluista ja tärinää jos käsiporausta. Lisäksi räjäyttämiseen liittyy aina riskejä...

outokummussa järjestetään kursseja panostajille. koulutuksen lisäksi vaaditaan vuoden työkokemus louhita-alalta jonka jälkeen panostajan lupia voi anoa jos on suorittanut panostajatentin. voin sanoa että työ on raskasta. ehkä joku rakennusten pohjan louhiminen ja kanaaliluohinta sopii naisvartalolle.

jakk ja amiedu kouluttaa.Kannattaa hakea ekaks louhitaliikkeeseen "santalaturiksi"(täyttää ladatut reiät soralla sitoo kentän johtimet ja on muutenkin panostajan nakkikone)niin näkee mitä homma sisältää ja mitä vaatii,tervetuloa alalle

Outokummussa, mene Mol:n sivuille tai PKKY:n sivuille etsi louhintakoulutus ja hakeudu 2 kk kestävään panostajan koulutukseen, tai 8 kk kestävälle louhintatekniikan jaksolle.
Muuallakin koulutusta annetaan.
Työ on kaivoksissa ryhmätyötä, jossa pääsee keskiansioille, työ on vaativaa ja vaihtelevaa omalla tavallaan.
Maanpäällä voit olla yrittäjänä tai toisen palveluksessa, pölyistä ja meluavaakin , siirrät kuitenkin kalliota , jota ei entiseen muotoon palauta kukaan, ehkä seuraava jääkausi, kiire pilaa usein tämänkin työn laatua ja tekemisen iloa.
Palkkauksessa panostaja pääsee keskiansioille yrittäjänä voit vastuuta ottamalla ansaita enemmänkin.