Millaista koulutusta vaatii kun haluan tulevaisuudessa psykiatriselle osastolle tai narkomaanien parantolaan töihin?
Eli riittääkö mielenterveys- ja päihdetyön lähihoitaja koulutus?
Eli riittääkö mielenterveys- ja päihdetyön lähihoitaja koulutus?
Miten psykiatriselle...
sipste
145509
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
...koulutuksessaan suuntautumisvaihtoehto mielenterveys- ja päihdetyöhön. Opiskelen sh:ksi AMK:ssa ja meillä on ainakin tuollainen suuntaava linja.
jeps,mun kohdalla on ainaki riittäny:)
eli olin koulutusohjelmassa mielenterv.ja päihdetyö.
kyllä sillä pitäis töitä saada!
Suosittelen ensin tutustumaan ns. suljettuun psykiatriseen osastoon potilaana. Siitä oppii paljon.
Soitat vain ovikelloa ja pääset sisään. Periaatteena on se, että ilman diagnoosia ja lääkitystä sieltä ei tavallisesti pääse pois.
Varmaan itseäsikin nyt jo jännittää, että minkähän diagnoosin ne sinulle kirjoittaa.
Kerrot vaan lääkärille tai sinut vastaanottavalle henkilölle ihan normaalisti elämästäsi ja asioista joita siinä on tapahtunut. Kaikki epämukavat ja aratkin asiat kannattaa mainita. Nämä kaikki vaikuttavat diagnoosiisi ja sen oikeallisuuteen.
Onnea tulevalle tutustumiskierroksellesi and happy new year 2007.
Siis tää edellinen vastaus...
Olen kyllä ihan hyvin perillä mitä se toiminta siellä osastolla on. Mutta kiitos hyvästä ideasta.
Ja olen huomannut itsestäni, (nyt kun olen pari vuotta tulevaisuuttani ihmetellyt) että sellainen työ jossa ei ole tietynlaista vaihtelevaisuutta joka päivä on niin pirun tylsää etten montaa vuotta jaksa.
Kaipaan koko ajan haastetta...ja sitä sieltä osastolta varmasti löytyy. Vaikka voihan se olla, että turtuu siihenkin joskus. Näillä mennään kuitenkin nyt.
Sinä joka olet osastolla lähärinä, kerrotko mitä työnkuvaasi kuuluu? :)
No terve! Tässä ajankuluksi ajattelin jotain työstä kirjoitella, kun nyt kerta muutaman vuoden työkokemuksen suljetulta osastolta omaan ja vielä lähärinä.
Pikkaisen särähti korvaan tuo halu tehdä työtä, jossa on vaihtelevuutta eikä olisi pirun tylsää, nimittäin aika hyvin osuu juuri psykiatriseen osastoon tuo määritelmä. Osastoilla on joskus nääs todella tylsää ja työn vaihtelevuus on lähellä nollaa. Se on sekä työn hyvä, että huono puoli. Joskus taas on päällä melkoinen hulina, mutta harvoin kiire.
Mitähän tästä työstä nyt voisi kertoa, noh, kerrotaan nyt jotain. Normaalina arkiaamuna töissä on (esimerkiksi meidän osastolla) osastonhoitaja, vastuuvuoroinen hoitaja, lääkehoitaja ja muutama allround-joojoomies. Osastonhoitaja on pomo, jonka aika kuluu lähinnä hallinnollisissa töissä, harvoin jos koskaan osallistuu itse hoitotyöhön. Vastuuvuoroinen hoitaja vastaa esimerkiksi työnjaosta, pitää aamuraportin ja myös iltalaisille raportin, ottaa mahdolliset uudet potilaat vastaan, on ylipäätään se heppu joka tietää parhaiten mitä oman vuoronsa aikana osastolla tapahtuu ja tapahtui. Lääkehoitaja on nimensä mukaan vastuussa lääkkeistä.
Joojoo-vuorolaiset ovat yleismiehiä, vastaavat esimerkiksi ruokailun sujuvuudesta, avaavat ovia noin sata kertaa vuorossa, juttelevat niitä näitä potilaille, ovat mukana vaikkapa musiikkiterapiassa, käyttävät potilaita osaston ulkopuolisissa tutkimuksissa, kuntosalilla, liikuntaryhmässä, ylipäätään tekevät kaikkea muuta paitsi vastaavat lääkkeistä tai ovat oman vuoronsa vastuuhoitajia.
Iltavuorossa on normaalisti kolmisen hoitajaa, joista yksi vastuuhoitaja, toinen lääkehoitaja ja yksi yleismies.
Yövuorossa on kaksi koijaria, joiden pääasiallinen tehtävä on vastata siitä, että osaston yörauha säilyy. Joskus yövuoroissa katsellaan elokuvia tai surffataan netissä, joskus taas seurataan hyvinkin läheisesti jonkin erikoisen levottoman potilaan kannoilla koko kymmenen tunnin yövuoro. Joskus vedetään lonkkaa, joskus juostaan toisille osastoille apuun kun päästään sekaisin oleva Kake 34v. päättää laittaa osaston kaluston uuteen uskoon.
Lähäri tekee kaikkia vuoroja ja kaikkia toimenkuvia (vastuu-, lääke- ja joojoomies). Palkka on paska mutta parempi kuin työttömyyskorvaus, naisia on onneksi suhteellisen vähän töissä ja työ on varsin leppoista.
Elikkäs kiitos vastauksesta. Alkuun kun aloin tekstiä lukemaan niin tuntui, että noinko tylsää se onkin..? Mutta kun jatkoin lukemista niin huomasin, että lähärillähän on kuitenkin vaihtelevuutta työssään jonkin verran. Ja Suuri plussa on se, että ala ei ole niin "akka-valtainen" kuin monilla muilla osastoilla. Olen niin kyllästynyt siihen kateelliseen kyräilyyn mitä on tullut vastaan monessa paikassa.
Olen edelleen sitä mieltä, että se on mun juttu.
Koulu alkaa nyt tammikuussa ja odotan innolla. (=
Ja jos koen osaston tylsäksi niin ainahan voi jatkaa opiskelua...kunhan nyt ensin saa sen koulun alta ja työpaikan.
Kertokaa ihmeessä muutkin kokemuksia ja tuntemuksianne kyseisestä alasta ja työn mielekkyydestä. Kaikki kommentit tervetulleita!
Ite oon ollu töissä lähihoitajan papereilla.
1.vaikeehoitosten nuorten kasvatus laitoksessa
2.a-klinikalla
3. kunnan psykiatrisessa sairaalassa
4. valtion mielisairaalassa
Työ on ok.Hommia riittää joskus tylsää.Palkka on surkee mutta lisät ja ylityöt tuo joskus hyviäkin tilejä.Lähihoitajana joutuu tekee työtä lääkehoidosta hoitosuhteisiin ja erinäköisiin ryhmiin osallistua eli kyllä siinä niitä hommia tekee mitä sairaanhoitajakin.
Itse työskentelen lähihoitajan koulutuksella (koulutusohjelmana lasten ja nuorten hoito ja kasvatus) tällä hetkellä mielisairaanhoitajan sijaisena. Kaikki talon virassa olevat mielisairaanhoitajat ovat joko aikanaan msh-koulutuksen saaneita TAI talonsisällä msh:ksi koulutettuja lähihoitajia / perushoitajia. Eli siis talon sisäinen koulutus on tällä hetkellä valmistuvien ainoa vaihtoehto msh:ksi.
Toinen vaihtoehto on sairaanhoitaja, jolla mielenterveyteen suuntaava erikoistuminen (en tiedä korrekteja termejä tähän).
Veikkaisin, että useimmissa pakoissa riittää tuo lh ja oikea koulutusohjelma jonkinlaiseen virkaan. Nimikkeet tulevat muuttumaan lähivuosina, jos veikata pitäisi.
edellisissä vastauksissa,olen psykiatrian erikoissairaanhoitaja,valmistunut sairaanhoitajaksi v.83 ja erikoistunut v.87,työskennellyt erilaisissa tehtävissä,viime ajat nuorisopsykiatriassa,meidän osastolla kaikki on sairaanhoitajia,joko vanhamuotoisen koulutuksen tai AMK sairaanhoitajia,joskus ollut mielisairaanhoitajia,vaan kun ovat lähteneet pois uudet hoitajat aina sairaanhoitajia,se on ylemmän tason päätös,meillä ei ole lähihoitajia vastaan mitään sijaisen toimii useitakin lähihoitajia.psykiatriassa työskennellään omalla persoonalla pitkälti ja koulutus ei niinkään tuo siihen asiaan parempia edellytyksiä.työ koostuu hoitosuhteista, erityyppisistä ryhmistä,on hoitoneuvotteluja,perhetapaamisia yms,hoitajilla on työnohjausta,koulutusta.työ on monipuolista ja haastavaa,mikään päivä ei ole samanlainen
..Niuva? Siellä ainakin talosisäinen täydennyskoulutus lähihoitajille. Pelkkä tutkinto ei riitä. Ja olen ihan samaa mieltä.
Niuvapa hyvinkin.
Niuva on tässä koulutusasiassa lie "edelläkävijä" Suomessa. Suosittelisin samaa käytäntöä myös muihin psyk.sairaaloihin, ainakin niille osastoille joilla hoidetaan vaarallisia/vaikeahoitoisia potilaita. Lähihoitajien peruskoulutus (mt-suuntaava) ei mielestäni anna vielä sellaisenaan valmiuksia työskennellä vaativien psyk.potilaiden kanssa.
*Ugh*
Kuka Niuvalainen siellä nyt selittää? Vinkki sulle, lähde pois kun vielä kerkeät. Kaksi vuotta ja olet jämähtänyt etkä osaa enää muuta ajatella kuin Niuvaa. Nähty juttu.
Se oppisopimuskoulutus on kuulemma ihan perseestä.
Wr000ng! EN ole niuvalainen - psykiatrian osaaja muualtapäin Suomea kylläkin. Niuvassa käynyt vain tutustumassa siellä on työskennellyt ja sinne on lähtenyt kollegoita vuosien varrella.
On mielestäni tärkeää tuntea oman maansa suurimmat psyk.sairaalat ja nähdä psyk.hoito suurempana kokonaisuutena. Oman navan (lue:sairaalan) suppeissa ympyröissä maailma käy pieneksi. Siinä olet oikeassa.