Tuossa jossakin keskustelussa joku otti puheeksi hongan hotlog-hirren. Mikä se semmoinen on ollut.
Kävin hongan sivuilla mutta asiasta ei juuri ollut infoa. Mikä systeemi se semmoinen on ollut? Ilmeisesti ei mikään menestys kun ei ollut tarinaa.
Kävin hongan sivuilla mutta asiasta ei juuri ollut infoa. Mikä systeemi se semmoinen on ollut? Ilmeisesti ei mikään menestys kun ei ollut tarinaa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
liian kalliiksi valmistaa?
Olen kuullut, että kuivaus oli jotenkin pidemmälle viety, mutta kun energian hinta pompsahti , tuli liian kalliiksi valmistaa kannattavasti.
Eli hirsiaihiot kuivattiin kuumassa (jopa100 c).
Tässä oli käsittääkseni se etu ,että sillä eliminoitiin aikapaljon puun elämistä ,sekä halkeilu oli jonkunverran vähäisempää.
Ilmeisesti huonoja puolia oli kuitenkin enemmän ,koskapa tm. on poistunut myynnistä.
Esim. hirteen jäi kumma haju ,hirsi ei kelvannut kantaviin rakenteisiin(puun sideaineet kiehuivat puusta) ,hirren tumma väri ,oksia irtosi puusta(em.syystä)...
Tästäkin voisi sanoa ,että yritys hyvä kymmenen ,mutta...
Tällaista tämä rakennusala on. Toisinaan keksitään uutta ,jotkut ratkaisut toimii ,jotkut ei ,yhtäkaikki,kaikki vie kuitenkin kehitystä eteenpäin.
Kaukana ollaan jo luola-ajoista.
...hotin tarkoittavan lämpökäsittelyä. Puu on siis enemmän kuin uunikuivaa tehtaalta lähtiessään, jotta se vääntyilis ja painuis vähemmän kuin tavallinen hirsi.
iedossani ei ole, saiko Honka niistä jotain muuta lisäarvoa irti, kuin pikkasen lisää tuotantokustannuksia => ei liene myyty juurikaan Suomessa - saksankielen taitoisille saattais Hongan saksankielisestä osiosta löytyä lisätietoja - veikkailen mä.
... oli tosiaan kuumassa ja samalla puristuksessa ja vaihtelevassa ilmankosteudessa kuivattava hirsiaihio, prosessi kestää 2-3 viikkoa(välillä kosteutta kuivaamoon jne). Ongelmaksi tuli että hirsiaihioihin tuli halkeamia ym vikoja joita ei voinut ennen kuivausta ennustaa eli hukka-% kautta tuote ei ollut valmistajalleen kannattava. Se jolla on nyt Hotlog rakennus on saanut varmasti hyvät elämättömät ja maailmaa vasten kovat hirret.
Ps. en ole Honganmiehiä mutta tunnen asian.
Kysymyksessä oli pyöröhirren kuumakuivausmenetelmä, jossa lämpötila nostettiin yli 100 asteeseen, jolloin puussa oleva vesi "kiehuu" puusta ulos. Korkeimmat kuumakuivauksessa käytetyt lämpötilat olivat noin 130 astetta, joten se jäi selvästi puun lämpökäsittelyssä käytettävien lämpötilojen alapuolelle. Kun puun lämpötila nostetaan kuivaamossa korkealle, puun pinta plastisoituu, jolloin se ei halkeile kuivausprosessin aikana. Samalla päästään lyhyisiin kuivausaikoihin. Hirsien kuumakuivauksen lopettaminen johtui ymmärtääkseni mm. hirren pahasta palaneen kärystä, puun tummumisesta sekä oksien pihkavuodoista.