kertokaas......

...yleensä sanota että kun on oikean ihmisen kanssa, ei tarvitse sanoa yhtään mitään että se tuntuisi yhtään epämiellyttävältä tai ahdistavalta, (mikä se sana on..hmm)nolostuttavaa? no kumminkin..

Olen itse aika hiljainen hissukka, eikä minua haittaa, jos joku hiljaa olisi. :) (Tykkään myös kuunnella ja kommentoida asioita.) Ainakin paineita aiheuttaa se, että toinen on kova puhuja (vaikka ei itse puhu ja odottaa minun puhuvan :P).

Hiljaiset tyypit ovat enemmänki mielenkiintoisia; ei tiedä, mitä siellä kuoren takana on (mutta sitten alkaa ärsyttää, jos sitä ei saa selville, millainen toinen on).
Ähh... taas tuli leperteltyä omia. -_-

Minusta ainakin on mukavaa olla välillä (tai oikeastaan aika usein) hiljaa, - etenkin jos ollaan vaikka syömässä. :F Mutta kivaa se on vain silloin, kun tunne on molemminpuoleinen. Siksipä hiljaiset tyypit on minulle sopivampia. Se on jotenkin ahdistava sellainen hiljainen hetki, jossa huomaa, että toista haittaa se hiljaisuus, niin tulee itelle kauheet paineet, että hei pitäsköhän nyt sanoa jotain, mutta ei kyllä tule mitään mieleen..
Tulenhan minä kyllä äänekkäämpienkin kanssa toimeen, mutta keskustelun ylläpitäminen jää enimmäkseen sen äänekkäämmän harteille ja se ei varmaan ole aina kivaa, mutta kyllä se toimii.

MAHTAVAA! toi on hyvä että pystyis olee kahdestaan vaan hiljaa. mutta tottakai on tärkeetä että osaat sit keskustella asioista tarpeen tullen ja muutenkin =) kyllä mä voisin ainakin sun kaltaisesta vähän hiljemmasta tyypistä tykätä :)