Jos halutaan ottaa kuva, jonka ala on esim. 8x6 cm, niin olenko väärässä jos väitän, että pokkari soveltuu tuohon tilanteeseen paremmin kuin järjestelmäkamera? Siis siinä mielessä, että pokkarilla saataisiin suurempi syväterävyys.
Makrokuvaus
r-e
9778
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Meinaan väärässä. Rippuu kamerassa käytetystä aukosta ja optiikasta, mikä syväterävyys tulee olemaan. Jos pokkari on pelkkä automaatti, niin toiseksi jää.
Että pokkarin polttoväli on niin lyhyt ja kenno niin peni, sekä siitä johtuen suurennussuhde sellainen, että tuossa tilanteessa ei voi vielä edes mackrosta puhua.
Kennon koon ja tuon kuva-alan huomioiden kyseessä on vielä normaalikuvaus, kohde pienempi kuin 1/10.
Kinolla suurennus olisi melko lähellä 1/2,5:n (9x6cm). Huom. ruutujen mittasuhteet ei ole samat.
Sitten kun levität kuvat samaan kokoon näytölle huomaat, että kinolla kohde täyttää koko ruudun, mutta pokkarilla se on vain pieni läiskä, mutta terävyysalue on suurempi.
Mitä tästä opimme?
Pokkarista ei oikein ole pienten kohteiden kuvaamiseen, koska sillä pitää olla linssi kiinni kohteessa tarpeelliseen suurennukseen pääsemiseksi.
Silloin saa vain silhuettikuvia, kun kaikki valo tulee kohteen takaa, eikä valoa saa objektiivin ja kohteen väliin.
Just näin. Tärkeintä ei ole lopputulos, vaan miten kuva on otettu.
Suurennussuhde -käsite ja oikeastaan kaikki muutkin, missä pyöritetään kennon pinnalle piirtyvän kuvan mittoja (hajontaympyärälaskut yms.), istuvat huonosti digipokkarien yhteyteen, koska
- kennot ovat pieniä ja niitä on puolentusinaa eri kokoa, aivan eri tilanne siis kuin iänikuisen kinofilmin kanssa pelattaessa
- filmille valotetulla kuvalla on fyysiset mitat, kuvaahan voidaan tarkastella sellaisenaan tai siitä voidaan tehdä pinnakkaisvedos
- digikuvalla ei puolestaan ole fyysisiä mittoja, sehän on vain kasa pikseleitä ja tarkasteltavan kuvan koko määräytyy ihan muiden tekijöiden perusteella (pikselimäärä, näytön resoluutio & tuumakoko ja/tai paperin koko, jolle kuva tulostetaan)
Em. syistä on ihan turhaa itsensä kiusaamista (poikkeuksena kärsymyskuvaajat, joille tällainen on elämän tarkoitus) veivata laskuissa todellisia suurennussuhteita. Päässälaskut & vertailut sujuvat helpoiten käyttämällä kinokoon suhteutettuja suurennuskertoimia, jotka määritellään siten, että (kinovastaavan) suurennussuhteen ollessa 1:1 kinofilmiruudun (n. 36*24 mm) kokoinen kohde täyttää kameran kuva-alan.
Digipokkareilla saa, kamerasta riippuen, kuvan täytettyä hieman tulitikkuaskia pienemmällä ... puolikkaan postikortin kokoisella kohteella. Järkkäreissä vastaava suurennussuhdealue olisi n. 1:1 - 1:3, digijärkkäreillä (croppi huomioituna) 1:1,5 - 1:4,5. Kuvan alan / "kinovastaavan" suurennussuhteen perusteella tyypilliset digipokkarit painivat suunnilleen samassa sarjassa kuin "macro" -teksteillä höystetyt halvat telezoomit (="tuplakittien" telet). Ovat siis pienten kohteiden kuvauksessa parempia kuin järkkärien kittiobjektiivit ja heikompia kuin aidot (1:1) macro-objektiivit.
Sitten onkin enää jäljellä kysymykset syväterävydestä ja tarkennusetäisyydestä. Kun liikutaan pokkarien normaalilla lähikuvausalueella, siis kuvattaessa jotain 5-10 cm kokoisia kohteita, väitän pokkaria/kompaktia helppokäyttöisemmäksi, etenkin verrattuna loittorenkaiden kanssa pelleilyyn. Syynä on huomattavasti laajempi terävyysalue, jonka ansiosta ei tarvitse himmentää niin paljoa (pokkarin f/5,6 vastaa likimain croppijärkkärin aukkoa f/22), jolloin suljinajat pysyvät käsivaralta kuvaamiseen riittävinä.
Toisaalta, jos halutaan päästä "aidon" makrokuvauksen alueelle, siis kuva-ala täyttymään sentin tai parin kokoisella objektilla, (onnistuu joillakin pokkareilla, ainakin lisälinssien kanssa), menee terävyysalue joka tapauksessa niin toivottoman kapeaksi (alle mm), että jalusta alkaa olla tarpeen. Veikkaisin vaa'an keikahtavan järkkärin suuntaan tässä vaiheessa (mutu, en ole koskaan aitoa makro-objektiivia päässyt tyyppäämään).
Viimeisin kysymys kuvausetäisyydestä onkin helpoin. Useimmat pokkarit ovat ihan pyllystä, koska niillä pienten kohteiden kuvaus onnistuu ainoastaan zoomin laajakulmapäässä, jolloin kunnon suurennussuhteisiin pääsee ainoastaan tunkemalla kameran kirjaimellisesti kiinni kohteeseen. Markkinamiehet ovat jopa osanneet kääntää asian päälaelleen; tavalliset tavikset on sumutettu uskomaan, että lyhyt, äärimmillään 1-2 cm min. tarkennusetäisyys on parempi kuin kamera, joka tarkentuu lähelle myös zoomin telepäässä ja jolla saa kuvattua samankokoisen kohteen 10 cm päästä. Tarve/pakko työntää kamera kohteen lähelle on huono, koska omilla jaloilla/siivillä varustetut ötiäiset yleensä äänestävät jaloillaan/siivillään moista tungettelua vastaan kohde jää lähes väistämättä kameran varjoon eikä kameran omaa salamaakaan voi käyttää. Tästä syystä järkkäreihinkin mieluummin hankitaan vaikkapa 100 tai 200 mm makro kuin 50 millinen, vaikka se viisikymppinen halvin olisikin. Mutta ei tilanne ole ihan toivoton pokkarien/kompaktienkaan kanssa, myös >10 cm työskentelyetäisyyttä tarjoavia löytyy.
On oleellista se, että jos ollaan todellisella makroalueella ja kuvataan pokkarilla ja järjestelmällä samaan kuvaussuhteeseen ei eroa havaita, esim. 1:1 on terävyysalue molemmissa täsmälleen sama samalla himmennyksellä.
Pokkari jää lopulta toiseksi todellisessa macrossa, koska sillä ei voi himmentää enempää kuin f8.
Jos taas halutaan vain kuvata sama alue näkymään kummallakin kameralla, näyttää pokkari terävämmältä.
Pokkarin kuva, vaikka tuo 8x6 cm sisältää satakunta kennon pinta-alaa, mutta suurempikennoisia menee samaan vain muutama.
Kuvaussuhde pokkarilla siis n.1/10
Pokkareden makroalue 35-39 mm aiheuttaa sen, että kohde jää pieneksi ja terävyysalue suureksi.
"- digikuvalla ei puolestaan ole fyysisiä mittoja, sehän on vain kasa pikseleitä ja tarkasteltavan kuvan koko määräytyy ihan muiden tekijöiden perusteella (pikselimäärä, näytön resoluutio & tuumakoko ja/tai paperin koko, jolle kuva tulostetaan)"
Siinä puhut paskaa, koska kennolla on tarkat fyysiset mitat, jotka ei koskaan muutu.
Saahan sen dian/negankin mihin kokoon haluaa.
Vai kuinka?
Samoin digikuvan, mutta suurennussuhteita käsiteltäessä on aina lähdettävä kennon/filmin koosta, eikä paperikuvan, kuten näyt ajattelevan.
"Sitten onkin enää jäljellä kysymykset syväterävydestä ja tarkennusetäisyydestä. Kun liikutaan pokkarien normaalilla lähikuvausalueella, siis kuvattaessa jotain 5-10 cm kokoisia kohteita, väitän pokkaria/kompaktia helppokäyttöisemmäksi, etenkin verrattuna loittorenkaiden kanssa pelleilyyn. Syynä on huomattavasti laajempi terävyysalue, jonka ansiosta ei tarvitse himmentää niin paljoa (pokkarin f/5,6 vastaa likimain croppijärkkärin aukkoa f/22), jolloin suljinajat pysyvät käsivaralta kuvaamiseen riittävinä."
No tuossa tuli vastaus kysymykseeni, eli pokkari on kätevämpi tuon kokoisiin kohteisiin. Minua ei kiinnosta pätkääkään, täyttääkö tämä makrokuvauksen tunnusmerkkejä eli 1:1 -kuvausta. Mielestäni ratkaisevampaa on kohteen absoluuttinen koko, ei kennoon suhteutettu koko.
Eli jos laitan digijärkkäriini loittorenkaan, päästään kuvaamaan yhtä pieniä kohteita kuin pokkarilla, mutta syväterävyydestä tulee huomattavasti pienempi.
> On oleellista se, että jos ollaan todellisella makroalueella ja kuvataan pokkarilla ja järjestelmällä samaan kuvaussuhteeseen ei eroa havaita, esim. 1:1 on terävyysalue molemmissa täsmälleen sama samalla himmennyksellä.
Täysin järjetön vertailu, koska kuva-alat ovat todellisella 1:1 suhteella täysin eri planeetalta. Pokkareilla 1:1 tarkoittaisi, että joku 5x3 mm kokoluokan kikkare täyttäisi koko kuvan - mikrokuvaus olisi jo osuvampi termi.
Jos taas kuvauskohteen/kuva-alan koko vakioidaan (yleensähän kalusto valitaan kuvauskohteen mukaan), pokkarilla riittää 1:5 kuvaussuhde, jolloin saman terävyysalueen saa 5 pykälää suuremmalla aukolla. ...tämäkään ei silti aina riitä ja pokkarilla tulee äkkiä rajat vastaan, kun herkkyyttä ei kestä nostaa ja pienin aukko on f/8 (ja tämäkin kärsii jo pahasti diffraktiosta).
> Pokkareden makroalue 35-39 mm aiheuttaa sen, että kohde jää pieneksi
Kohde ei jää pieneksi, jos/kun kamera tarkentuu parin sentin etäisyydelle. Kuva-ala on usein pienempi kuin järkkärien "macro" zoomeilla (70-300 yms.), oikeat makro-objektiivit ovat sitten asia erikseen (myös hintansa puolesta).
> ja terävyysalue suureksi.
Verrattuna mihin? Järkkäreihin? Ero järkkäreihin tulee pienemmästä kennosta = pienemmästä suurennussuhteesta, jos siis kuva-alan koko pidetään samana.
Sitäpaitsi, markkinoilla on ainakin ennen ollut kompaktela, joilla makrokuvaus pelaa nimenomaan telepäässä (200 mm kinovastaavalla polttovälillä). Näilläkään ei tule yhtä kapeaa terävyysaluetta kuin järkkäreillä - minkä pidemmässä polttovälissä voitetaan, hävitään suuremman kuvausetäisyyden vuoksi.
> Siinä puhut paskaa, koska kennolla on tarkat fyysiset mitat, jotka ei koskaan muutu.
...ja joita useimmat digillä kuvaavat eivät myöskään tiedä, etenkään millimetrin murto-osien tarkkuudella, vaikka kompaktien kanssa pitäisikin, koska puoli milliäkin merkkaa 10% heittoa kennon *lävistäjän* ollessa 7 mm luokkaa.
> suurennussuhteita käsiteltäessä on aina lähdettävä kennon/filmin koosta
...koska näin on tehty aina ennenkin?
Filmillä on sellainen erityispiirre, että tieto käytetystä filmikoosta kulkee nerokkaasti koodattuna filmin mukana. Koodaus puretaan seuraavasti: ota kuva käteesi, viivotin toiseen käteesi ja mittaa kuvan leveys ja korkeus. Jos vielä sattumoisin tiedät käytetyn kuvaussuhteen, pystyt määrittämään kuvatun kohteen koon sekä tekemään siitä vaikkapa täsmälleen 10x luonnollista kokoa suuremman suurennoksen.
Digikuvissa ei kulje mukana tietoa kennon koosta eikä suurimmalla osalla (pokkareilla) kuvaavista ole haisuakaan käyttämänsä kameran kennon koosta. Ja miksi pitäisikään. Loppupeleissä ratkaisee *ainoastaan* kuva-alan koko, koska - kerrataan vielä - digikuvalla ei ole fyysisiä mittoja. Jos joku lähettää sinulle sähköpostilla kuvan, jonka kertoo olevan 1:1 makro-objektiivilla otetun, et pysty määrittämään kuvassa olevan kohteen kokoa tietämättä täsmälleen, millä kameralla kuva on otettu ja onko sitä rajattu tai skaalattu (jotkin pokkarit käyttävät digizoomia/rajausta makrotilassa).
Digikuvien kanssa kennolle piirtyvän kuvan koon kanssa vemputtamisesta ei ole mitään hyötyä, koska et ikinä pääse tarkastelemaan tätä kuvaa. Digimuotoon muunnettu kuva saa mitat vasta siinä vaiheessa, kun se joko pläjäytetään ruudulle tai ruiskitaan paperille. Siksi ainoa suurennussuhde, jolle on käyttöä tosielämässä, on kuvauskohteen ja näytöllä esitetyn / paperille tulostetun kuvan mittojen suhde.
Pokkari on hyvä kukkakuvien napsimiseen, mutta ötököiden kanssa menee vaikeaksi, jos makrokuvaus onnistuu ainoastaan polttovälialueen laajakulmapäässä, mikä edellyttää kameran tunkemista parin sentin päähän kohteesta.
Perhosten sun muiden kanssa pitäisi siis kamera jossa on tavallista 3x zoomipokkaria pidempi tele, joka tarkentuu lähelle myös telepäässä. Näitä on ollut aimmin, mutta tuntuvat olevan katoava luonnonvara - taas yksi pikku jippo, millä kameravalmistajat pakottavat vähääkään peruspokkaria monipuolisempaa vehjettä kaipaavat nykyään "paremmille lypsylaitumille" = järkkärin ostajaksi.
Asia ei ole noin yksinkertainen.
"Minua ei kiinnosta pätkääkään, täyttääkö tämä makrokuvauksen tunnusmerkkejä eli 1:1 -kuvausta. Mielestäni ratkaisevampaa on kohteen absoluuttinen koko, ei kennoon suhteutettu koko."
Tuo sinun "absoluuttinen" kokosi onkin vain kennoon suhteutettu koko. Kuva suhtautuu kennoon siten, että luonnossa mainitsemasi kokoinen kohde mahtuu kennolle ja kuvan voi sitten esittää sen kokoisena kuin haluaa.
Absoluuttista ei olekaan. Kiinteä polttovälikin muuttuu tarkennettaessa. Samoin aukko, jonka nimellisarvo pitää paikkansa vain äärettömään tarkennettaessa ja silloinkin vain suunnilleen.
Sinä siis kuvaat vain härkäsiä, etkä kärpäsiä.
Et sinä siihen pystykään, sillä kärpäset pakenee ennen kuin pääset tarpeeksi lähelle.
Saa olla aika litteä kohde, jonka voi kuvata 8x6 kokoon aukolla 5,6 pokkarillakaan. Näytössä kuva näyttää kyllä terävältä, mutta suurennettuna tietokoneen näytön kokoiseksi siinä näkyy vain karmea taustan resuisuus. Terävää ei kuitenkaan ole kuin onnettoman pieni siivu.
Monet digijärkkäreiden zoomit antaa tuon kuva-alan ilman mitään loittoja. Niissä on usein nimittäin melkein "oikea" makro kuvausetäisyyden ollessa joskus liki metri.
Pahoin parjatut kittilinssitkin antaa melkein mainitsemasi rajauksen (11x7,5 cm).
Siitä vielä näkee ennen laukaisua, miten suuri terävyysalue tulee olemaan. Yleensä siis ei tarvitse loitoilla tai macroilla "pelleillä".
Pokkarissa on vielä sekin paha ongelma, että mites saat roskat pois taustalta?
"Tuo sinun "absoluuttinen" kokosi onkin vain kennoon suhteutettu koko. Kuva suhtautuu kennoon siten, että luonnossa mainitsemasi kokoinen kohde mahtuu kennolle ja kuvan voi sitten esittää sen kokoisena kuin haluaa.
Absoluuttista ei olekaan. Kiinteä polttovälikin muuttuu tarkennettaessa. Samoin aukko, jonka nimellisarvo pitää paikkansa vain äärettömään tarkennettaessa ja silloinkin vain suunnilleen."
Tarkoitin sitä, että minua kiinnostaa vertailu pokkari vs. järkkäri kuvattaessa tietyn kokoista alaa. Olkoot alana nyt sitten vaikka tikkuaski. Ja että onko tuollaisen kuva-alan hallinta pokkarilla helpompaa kuin järjestemällä.