Nereus, Wirsbo vai Greenline?

Minun tapauksessa (200m²) Wirsbon tarjous oli 17.000mk ja Nereus tuli maksamaan 19.000mk, siis ilman asennusta. Nereuksessa piirejä oli kaksinkertainen määrä ja pituuttakin putkilla lähes tuplasti... Enpä sanoisi että Nereus oli Wirsboa kalliimpi, jälkimmäisessä myyjän kate on taatusti parempi.

Pico kirjoitti:

Minun tapauksessa (200m²) Wirsbon tarjous oli 17.000mk ja Nereus tuli maksamaan 19.000mk, siis ilman asennusta. Nereuksessa piirejä oli kaksinkertainen määrä ja pituuttakin putkilla lähes tuplasti... Enpä sanoisi että Nereus oli Wirsboa kalliimpi, jälkimmäisessä myyjän kate on taatusti parempi.

Mitäs kyseiset tarjoukset sisältää ?

jussi kirjoitti:

Mitäs kyseiset tarjoukset sisältää ?

Lämmityspiirien putket, syöttöputket jakotukeille, jakotukit, sulut, piirisäädöt, linjasäädöt, kiinnikkeet, termostaatit ja toimilaitteet. Siinäpä ne taisi tulla.

Itse asentelin ja myöhemmin putkimies liitti jakotukit lämmitysjärjestelmään ja se oli yllättävän kallista 2400€ tarvikkeineen (kalliimpiakin tarjouksia oli). Mutta kyllä siinä pirun paljon tuli kupariputkea ja mutkia sekä kaksi Oumannin säädintä.

Nereuksessa oli 14mm putkea muistaakseni 1200m ja Wisbossa 17mm putkea 700m... Mikäli oikein muistan.

Lisäyksenä GL:llä tapahtuu putkien asennus rimojen avulla siten, että verkko tulee niiden ja putkien päälle. Väittävät että näin raudoitus saadaan keskelle laattaa varmemmin, ja raudoitus myös suojaa putkia asennusvaiheessa. GL putkien asennus on muuten sikäli mukavaa, että se pysyy hyvin taivutusessa alumiinikerroksen takia.

Minun mielestä Nereus on parempi juuri siksi että siinä käytetään ohutta putkea tiheässä. Spiiralimainen asennus lisää lämmön tasaisuutta, siitä huolimatta että paluuvesi jäähtyy enemmän. Varsinkin varaajakäytössä on hyvä että paluuvesi on mahdollisimman kylmää, jolloin varaajan kapasiteetti on suurimmillaan, ilman että tapahtuisi esimerkiksi illalla lattian jäähtymistä.

Tieheämmästä piiristä saadaan suurempi teho ikkunoiden eteen. Tietysti mitoituksessa täytyy huolehtia että pintalämpötila ei ole liian korkea niissäkään kohdissa joihin tehoa laitetaan enemmän.

Vakiomitoitus riittää keskimäärin... ikkunan edessä on kylmempää kuin huoneen keskellä.

ano kirjoitti:

Lisäyksenä GL:llä tapahtuu putkien asennus rimojen avulla siten, että verkko tulee niiden ja putkien päälle. Väittävät että näin raudoitus saadaan keskelle laattaa varmemmin, ja raudoitus myös suojaa putkia asennusvaiheessa. GL putkien asennus on muuten sikäli mukavaa, että se pysyy hyvin taivutusessa alumiinikerroksen takia.

Eikö raudoituksen pidä olla valun alaosaassa, ei tietenkään kiinni alustassaan, mutta sentin parin sentin päässä alareunasta

Pico kirjoitti:

Minun mielestä Nereus on parempi juuri siksi että siinä käytetään ohutta putkea tiheässä. Spiiralimainen asennus lisää lämmön tasaisuutta, siitä huolimatta että paluuvesi jäähtyy enemmän. Varsinkin varaajakäytössä on hyvä että paluuvesi on mahdollisimman kylmää, jolloin varaajan kapasiteetti on suurimmillaan, ilman että tapahtuisi esimerkiksi illalla lattian jäähtymistä.

Tieheämmästä piiristä saadaan suurempi teho ikkunoiden eteen. Tietysti mitoituksessa täytyy huolehtia että pintalämpötila ei ole liian korkea niissäkään kohdissa joihin tehoa laitetaan enemmän.

Vakiomitoitus riittää keskimäärin... ikkunan edessä on kylmempää kuin huoneen keskellä.

putkikokoa valikoimissa - ja sitten ollaan kehitetty sopiva "meriselitys" asiaan etteivät rakentajat kehtaisi kysellä muita kokoja, esim. Thermotech:illä on tarjolla tarpeen mukaan 12 mm, 15 mm, 17 mm ja oliko viellä 19 mm putket käyttökohteen mukaan.

snad kirjoitti:

putkikokoa valikoimissa - ja sitten ollaan kehitetty sopiva "meriselitys" asiaan etteivät rakentajat kehtaisi kysellä muita kokoja, esim. Thermotech:illä on tarjolla tarpeen mukaan 12 mm, 15 mm, 17 mm ja oliko viellä 19 mm putket käyttökohteen mukaan.

Onhan se varmaan kustannuskysymyskin, mutta en näe kyllä mitään syytä miksi putkikokoja pitäisi vaihdella?

Ideahan on se että putkea kieputellaan lattiaan tarvittavat määrät ja ne säädetään tasapainoon siten että jokaisessa piirissä virtaa tarvittava määrä vettä, jotta haluttu teho saavutettaan. Miksi pitäisi olla erin paksuisia putkia? Tehot säädellään virtauksella/lämpötilalla/putkipituudella/putkitiheydellä.

Pico kirjoitti:

Onhan se varmaan kustannuskysymyskin, mutta en näe kyllä mitään syytä miksi putkikokoja pitäisi vaihdella?

Ideahan on se että putkea kieputellaan lattiaan tarvittavat määrät ja ne säädetään tasapainoon siten että jokaisessa piirissä virtaa tarvittava määrä vettä, jotta haluttu teho saavutettaan. Miksi pitäisi olla erin paksuisia putkia? Tehot säädellään virtauksella/lämpötilalla/putkipituudella/putkitiheydellä.

olla vähän omituista, niin miksi sitä turhaan on eri-kierteisiä, -kokoisia ja materiaalista olevia pultteja ja muttereita, lautoja, palkkeja yms. kyllähän sitä yhdelläkin koolla pärjää jos yksi kpl on liian heikko pistetään 100 kpl - ja sillä tyylillä vai.

scoope kirjoitti:

olla vähän omituista, niin miksi sitä turhaan on eri-kierteisiä, -kokoisia ja materiaalista olevia pultteja ja muttereita, lautoja, palkkeja yms. kyllähän sitä yhdelläkin koolla pärjää jos yksi kpl on liian heikko pistetään 100 kpl - ja sillä tyylillä vai.

Scoope,
Kommenttisi oli aivan nimimerkkisi mukainen, eli aivan toope

Hate kirjoitti:

Scoope,
Kommenttisi oli aivan nimimerkkisi mukainen, eli aivan toope

olipas tärkeä sinunkin päästä tuo sitten älykkäästi ilmaisemaan, no hyvä niin ettei jää mitään nimimerkin mukaista vihaa kytemään. Oletko sitten sitä mieltä että yksi koko/vahvuus on aina riittävä ja se korvataan aina määrällä ?

scoope kirjoitti:

olla vähän omituista, niin miksi sitä turhaan on eri-kierteisiä, -kokoisia ja materiaalista olevia pultteja ja muttereita, lautoja, palkkeja yms. kyllähän sitä yhdelläkin koolla pärjää jos yksi kpl on liian heikko pistetään 100 kpl - ja sillä tyylillä vai.

Onko jäänyt yläasteen geometrian tunnit väliin? Putki luovuttaa lämpö pinnastaan ja kahdella ohuella putkella saadaan suurempi lämmön luovutus aikaiseksi kuin yhdellä paksulla. Lattialämmitys putkiston tarkoitus on nimen omaan luovuttaa lämpöä eikä kierrättää mahdollisimman paljon vettä. Putkea kannattaa paksuntaa vain kun halutaan pienentää painehäviöitä ja lattialämmiyksessä se tulee tarpeelliseksi lähinnä syöttöputkien mitoituksessa (niitä Nereukseenkin saa usempina paksuuksina).

Pico kirjoitti:

Onko jäänyt yläasteen geometrian tunnit väliin? Putki luovuttaa lämpö pinnastaan ja kahdella ohuella putkella saadaan suurempi lämmön luovutus aikaiseksi kuin yhdellä paksulla. Lattialämmitys putkiston tarkoitus on nimen omaan luovuttaa lämpöä eikä kierrättää mahdollisimman paljon vettä. Putkea kannattaa paksuntaa vain kun halutaan pienentää painehäviöitä ja lattialämmiyksessä se tulee tarpeelliseksi lähinnä syöttöputkien mitoituksessa (niitä Nereukseenkin saa usempina paksuuksina).

Ei ole ihan tarkkaa matematiikkaa tuo. Löytyy kyllä sellainen putki, että pinta-ala yksikköä kohti on sama kuin minkä tahansa kahden ohuemman. Ja tästä isommilla on pinta-ala jopa suurempi...
Nereus taas taitaa olla maailmanmitassa pieni insinööritoimisto, joka ei kai valmista itse mitään komponentteja, vaan suunnittelee ja myy (?). Ovat kuitenkin onnistuneesti tuotteistaneet ratkaisunsa. He ehkä vain käyttävät logistiikka tai markkinointisyystä yhtä putkikokoa.

Pico kirjoitti:

Onko jäänyt yläasteen geometrian tunnit väliin? Putki luovuttaa lämpö pinnastaan ja kahdella ohuella putkella saadaan suurempi lämmön luovutus aikaiseksi kuin yhdellä paksulla. Lattialämmitys putkiston tarkoitus on nimen omaan luovuttaa lämpöä eikä kierrättää mahdollisimman paljon vettä. Putkea kannattaa paksuntaa vain kun halutaan pienentää painehäviöitä ja lattialämmiyksessä se tulee tarpeelliseksi lähinnä syöttöputkien mitoituksessa (niitä Nereukseenkin saa usempina paksuuksina).

joopa joo sullekin vaan. Toivottavasti sait "painehäviösi".

Pappa Pythagoras kirjoitti:

Ei ole ihan tarkkaa matematiikkaa tuo. Löytyy kyllä sellainen putki, että pinta-ala yksikköä kohti on sama kuin minkä tahansa kahden ohuemman. Ja tästä isommilla on pinta-ala jopa suurempi...
Nereus taas taitaa olla maailmanmitassa pieni insinööritoimisto, joka ei kai valmista itse mitään komponentteja, vaan suunnittelee ja myy (?). Ovat kuitenkin onnistuneesti tuotteistaneet ratkaisunsa. He ehkä vain käyttävät logistiikka tai markkinointisyystä yhtä putkikokoa.

Sanoit, että Nereus on insinööritoimisto....

Mikäs Greenline sitten on? Heidän jakotukkinsa valmistaa caleffi ja putket henco. Kessele on vaan tuotteistanut sen ihan samalla tavalla kuin Nereuskin.

Wirsbo on sitten mitä on. Huonoin näistä kolmesta.

Hese kirjoitti:

Sanoit, että Nereus on insinööritoimisto....

Mikäs Greenline sitten on? Heidän jakotukkinsa valmistaa caleffi ja putket henco. Kessele on vaan tuotteistanut sen ihan samalla tavalla kuin Nereuskin.

Wirsbo on sitten mitä on. Huonoin näistä kolmesta.

Huomasin, Nereus kuuluukin nyttemmin Uponoriin kuten myös Wirsbo). Käyttääkö Uponorin (tai Wirsbon) komponenttejakin?

Pico kirjoitti:

Minun mielestä Nereus on parempi juuri siksi että siinä käytetään ohutta putkea tiheässä. Spiiralimainen asennus lisää lämmön tasaisuutta, siitä huolimatta että paluuvesi jäähtyy enemmän. Varsinkin varaajakäytössä on hyvä että paluuvesi on mahdollisimman kylmää, jolloin varaajan kapasiteetti on suurimmillaan, ilman että tapahtuisi esimerkiksi illalla lattian jäähtymistä.

Tieheämmästä piiristä saadaan suurempi teho ikkunoiden eteen. Tietysti mitoituksessa täytyy huolehtia että pintalämpötila ei ole liian korkea niissäkään kohdissa joihin tehoa laitetaan enemmän.

Vakiomitoitus riittää keskimäärin... ikkunan edessä on kylmempää kuin huoneen keskellä.

Paljonko on "normaali" meno- vs. tuloveden ero leudolla kelillä tai -30 asteen pakkasessa ja vastaavat paluuveden lämmöt?

Mulla lt. ero vajaa 20 astetta. Kaksi kerrosta, yksi pumppu, lämmitettävä ala 430m2.

Systeeminä joku italiaano RCB tai jotain ehkä Caleffi.

muutamilla pikku-alueilla Suomessa on Nereuksella vahva markkinaosuus, ja niiden alueiden Nereus-myyjiltä kuulee tuota silloin tällöin. Joutavaa myyntilöpinää.