neuvoja

En minäkään mikään virtuoosi ole. Mutta into on kova. Aukea.net on yksi galleria missä katselemalla muiden kuvia oppii joitakin asioita. Kommentointi on usein aika julmaa mutta se onkin se pointti. Eli gritiikistä oppii. Monilla valokuvasivuilla kun kommentointi on aina pelkkää tykkään, ihana tai jotain muuta vastaavaa. Siitä ei opi mitään.

Pitää myös muistaa että gritiikin antajiakin on monen moisia. Eli seurailemalla ja kokeilemalla tulee tulosta.

Pistin oman valokuvasivun ulkouolisille pystyyn. Sivu hakee vielä uomiaan. Ajatuksena olisi se että ei tarvitse ola mikään mestariteos että sen voisi julkaista. Muutamia kuvia on jo tullutkin. Omia laitoin vain esämunaksi, enkä aio enään sinne itse lisätä jos vain muita laittajia löytyy.

Omia kuviani lisäilen tänne.

http://www.heikkiset.com/galleria/

Kaikille muille on nyt siis avattu vierasgalleriajoka löytyy täältä.

http://www.heikkiset.com/Uusigalleria/index.php

Eipä muuta kun kuvia laittamaan. Toivotaan että kommentteja laitettuihin kuviin tulee myös parannusehdotuksina.

Otsikossahan ne kolme tärkeintä, mutta helpommin pääsee eteenpäin kun lukee valokuvausoppaita ja katselee kokeneempien kuvaajien kuvia. Valokuvauskerhoissa saa opastusta kokeneemilta ja näkee sekä muiden kuvia että saa omien kuvien arvosteluja.

Itse olen kuvannut ihan taaperosta ja sain ensimmäisen kamerani alle kouluikäisenä. Viralliseen kamerakerhoon en ole koskaan kuulunut, mutta samanhenkisten luonto-orientoituneiden kuvaajien kanssa touhuttiin kouluaikoina ja nyt myöhemminkin. Kaverien kuvien katselu ja omien kuvien kritiiikki vievät eteenpäin.

Valokuvanäyttelyt ovat omaa kuvaamista kehittäviä. Viimeisin iso elämys oli Yann Arthus-Bertrand'n näyttely Helsigissä. Kannattaa vilkaista gallerioiden näyttelyjä, sillä niistä oppii itsekkin.

http://www.hippolyte.fi/

Itse palasin perusteisiin, koska mielestäni automaattikamerat etäännyttivät itse kuvasta. Vaihdoin kinojärjestelmän 6x6 järkkäriksi ilman valotusmittaria ja mielestäni se vei selvästi harrastustani eteenpäin. Jokaista kuvaa tulee ajateltua ihan toisella tavalla, kuin kinarilla räpsiessä. Digillä on paikkansa ja olen omistanut digipokkareita vuodesta -97, mutta minusta digi ei ole vielä kypsä harrastus- ja dokumentointivälineeksi amatöörille. Olen varmaan ajatukseneni dinosaurus, mutta oleellista on pysähtyä kuvaan.

En taida jaksaa, täytyy ainakin harkita viitsiikö ruveta ihan alkeista. Ja miten perusteellisesti sitä osaisi, tai oikeammin jaksaisi.

Sillä välin kun vielä harkitsen asiaa. Niin voisit vaikka aloittaa lukemalla aiheesta itse.

Oikeastaan tarvitsisi tietää vähän taustoja sekä millä aiot kuvata jne. Muuten saa kirjoittaa koko oppaan valokuvauksesta. Ja niitähän on kaupat ja kirjastot väärällään.

Täysin ystävälliset neuvot:

1) keskustelupalstoilla on kymmeniä ja satoja kysymyksiä, ainoa tapa saada huomioarvoa Sinun kysymyksellesi on otsikoida se hyvin. "neuvoja" ja "en osaa" eivät kerro lukijoille mitään. Ne jotka oikeasti osaisivat auttaa eivät löydä kysymystäsi samanlaisten joukosta ainakaan jälkikäteen.

2) summittaisia niksejä: kuvaa paljon erilaisissa olosuhteissa erilaisilla asetuksilla. Kokeile kuvan säätöä jälkikäteen; tee mustavalkoiseksi, leiki kontrastisäädöillä, yms. Rajaa ainakin välillä tiukasti. Noudata aluksi "yleisiä hyviä ohjeita" jotka voit sitten rikkoa kun olet vähän kärryillä, silloin kuvistasi tulee omannäköisiäsi.

3) alkuun pääset parhaiten kun lähdet tyvestä puuhun perustasoisen valokuvauskirjan avulla. Täällä et hyväksi peruskuvaajaksi opi.