Kävi tuossa asiakas moikkaamassa ison koiransa kanssa.
Ei vähään aikaan oltu nähtykään.Koira on jo iäkäs herra ja todella paksuturkkinen.
Rupesin sitten ihmettelemään,että mitä ihmeen punasia pökäleitä tunkee karvan alta sieltätäältä esiin ja katsoin vähän lähempää,niin huomasin ainakin 5 kasvainta iholla,suurimmat olivat golfpallon kokoisia!
Koiran isäntä kertoi,että näitä on ollut jo parin vuoden ajan ja silmien yläpuolelle on kasvamassa uusi,niinkuin huomasinkin.
Kyselin siinä sitten ,että mikä on heidän eläinlääkärinsä kanta,johon vastasi,että lääkäri on ehdottanut leikkausta joka auttaa väliaikaisesti,mutta uusi kasvain ilmestyy kuulemma leikatun viereen?En oikein tmmärtänyt(en muista kasvainten 'virallista' nimeä).
Omistaja näköjään rasvasi niitä koska olivat aivan rasvan peitossa ja turkki jäi niihin kiinni.Ihmettelin että eikö koira kärsi niistä ollenkaan,kun näytti niin iloiselta(ikää 13)ja omistaja kertoi,että raapii ne rikki hänen ollessaan töissä eikä kauluri auta kun saa sen irti.
Yritin siinä sitten jutella,että kyllähän ne koiraa silloin vaivaavat..mutta hän ei voinut ajatellakaan leikkaamista,koska edellinen koiransa oli kuollut anestesiassa johonkin allergiseen reaktioon.Eli omistajalla oli ehdoton kanta tässä asiassa.
Kysyin sitten,että kauanko hän seuraa vieressä sairauden kehittymistä,johon vastasi,että jos silmien näkökyky heikkenee uuden kasvaimen myötä.
Sattui siihen toinenkin asiakas ihmettelemään,koiranomistaja hänkin ja rupesi todella tiukkaan sävyyn tivaamaan asiasta,rapsutteli koiraa ja rupesi piikkiä ehdottamaan,koska koira hänen mielestään selvästi kärsii.
Rupesi tilanne hieman kuumenemaan,kun molemmat puolustivat omaa kantaansa ja minä siinä välissä yritin sovitella,koira makaili kaikessa rauhassa eteisessä omistajan jaloissa.
Mulla rupes itsellänikin käämi palamaan ja ehdotin tälle tivaajalle,että hakee oman vanhuksensa näytille niin voidaan yhdessä verrata koirien kuntoa,ei nimittäin ole hurraamista myöskään siinä toisessakaan,vapiseva ja kovasti laihtunut 14v narttu.
Siitäkös hän hermostui ja rupesi esitelmöimään,kuinka koira on huippukunnossa eikä sitä tarvi piikille viedä!Minä siihen,ettei nyt siitä olekaan kyse,vaan siitä,ettei toista tuntematta voi alkaa latelemaan 'tuomiota' ja ehdotella sitä,mikä olisi ehkä itsellä ajankohtainen päätös.
Olipahan tilanne,itse tunnen molemmat,mutta he eivät toisiaan.
No ap. koiranomistaja jatkoi matkaa koiransa kanssa ja toinen jäi esitelmöimään siitä,miten hirvittävää katsottavaa jne tämä äskeinen oli.Sanoin sitten siihen,että olsiko sinullakin aika tilata lekurilta aika koirallesi ihan perustarkastusta varten.Silloin hänen pitikin jatkaa matkaa,kun oli kuulemma menoa.
En kyllä itse kykenisi pitämään ap koiraa,oli ne kyllä järkyttävän näköisiä möhkäleitä siellä turkin seassa,joko leikkauttaisin riskilläkin,tai antaisin armopiikityksen.
En kuitenkaan menisi uhoamaan ko omistajalle,kun on päätynyt toiseen ratkaisuun,koira oli iloinen ja toimelias ilman mitään kipuja ainakin sillä hetkellä.
Mutta en vaan kykenisi hoitamaan niitä patteja,rasvaamaan ja pyyhkimään visvaa ja syöttämään jatkuvaa antibioottia.
Mutta se ap koiranomistaja kykenee ja haluaa.
Niin ja siitä toisestakin koirasta kyllä huolehditaan hyvin.
Tässä tuli sekin taas huomattua,että ihmiset ajattelevat ja toimivat eri tavoin.
Ei vähään aikaan oltu nähtykään.Koira on jo iäkäs herra ja todella paksuturkkinen.
Rupesin sitten ihmettelemään,että mitä ihmeen punasia pökäleitä tunkee karvan alta sieltätäältä esiin ja katsoin vähän lähempää,niin huomasin ainakin 5 kasvainta iholla,suurimmat olivat golfpallon kokoisia!
Koiran isäntä kertoi,että näitä on ollut jo parin vuoden ajan ja silmien yläpuolelle on kasvamassa uusi,niinkuin huomasinkin.
Kyselin siinä sitten ,että mikä on heidän eläinlääkärinsä kanta,johon vastasi,että lääkäri on ehdottanut leikkausta joka auttaa väliaikaisesti,mutta uusi kasvain ilmestyy kuulemma leikatun viereen?En oikein tmmärtänyt(en muista kasvainten 'virallista' nimeä).
Omistaja näköjään rasvasi niitä koska olivat aivan rasvan peitossa ja turkki jäi niihin kiinni.Ihmettelin että eikö koira kärsi niistä ollenkaan,kun näytti niin iloiselta(ikää 13)ja omistaja kertoi,että raapii ne rikki hänen ollessaan töissä eikä kauluri auta kun saa sen irti.
Yritin siinä sitten jutella,että kyllähän ne koiraa silloin vaivaavat..mutta hän ei voinut ajatellakaan leikkaamista,koska edellinen koiransa oli kuollut anestesiassa johonkin allergiseen reaktioon.Eli omistajalla oli ehdoton kanta tässä asiassa.
Kysyin sitten,että kauanko hän seuraa vieressä sairauden kehittymistä,johon vastasi,että jos silmien näkökyky heikkenee uuden kasvaimen myötä.
Sattui siihen toinenkin asiakas ihmettelemään,koiranomistaja hänkin ja rupesi todella tiukkaan sävyyn tivaamaan asiasta,rapsutteli koiraa ja rupesi piikkiä ehdottamaan,koska koira hänen mielestään selvästi kärsii.
Rupesi tilanne hieman kuumenemaan,kun molemmat puolustivat omaa kantaansa ja minä siinä välissä yritin sovitella,koira makaili kaikessa rauhassa eteisessä omistajan jaloissa.
Mulla rupes itsellänikin käämi palamaan ja ehdotin tälle tivaajalle,että hakee oman vanhuksensa näytille niin voidaan yhdessä verrata koirien kuntoa,ei nimittäin ole hurraamista myöskään siinä toisessakaan,vapiseva ja kovasti laihtunut 14v narttu.
Siitäkös hän hermostui ja rupesi esitelmöimään,kuinka koira on huippukunnossa eikä sitä tarvi piikille viedä!Minä siihen,ettei nyt siitä olekaan kyse,vaan siitä,ettei toista tuntematta voi alkaa latelemaan 'tuomiota' ja ehdotella sitä,mikä olisi ehkä itsellä ajankohtainen päätös.
Olipahan tilanne,itse tunnen molemmat,mutta he eivät toisiaan.
No ap. koiranomistaja jatkoi matkaa koiransa kanssa ja toinen jäi esitelmöimään siitä,miten hirvittävää katsottavaa jne tämä äskeinen oli.Sanoin sitten siihen,että olsiko sinullakin aika tilata lekurilta aika koirallesi ihan perustarkastusta varten.Silloin hänen pitikin jatkaa matkaa,kun oli kuulemma menoa.
En kyllä itse kykenisi pitämään ap koiraa,oli ne kyllä järkyttävän näköisiä möhkäleitä siellä turkin seassa,joko leikkauttaisin riskilläkin,tai antaisin armopiikityksen.
En kuitenkaan menisi uhoamaan ko omistajalle,kun on päätynyt toiseen ratkaisuun,koira oli iloinen ja toimelias ilman mitään kipuja ainakin sillä hetkellä.
Mutta en vaan kykenisi hoitamaan niitä patteja,rasvaamaan ja pyyhkimään visvaa ja syöttämään jatkuvaa antibioottia.
Mutta se ap koiranomistaja kykenee ja haluaa.
Niin ja siitä toisestakin koirasta kyllä huolehditaan hyvin.
Tässä tuli sekin taas huomattua,että ihmiset ajattelevat ja toimivat eri tavoin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.